Arvoisa herra puhemies! Katsastuslakia muutettiin viime kaudella vastikään niin, että myöskin pienet korjaamot pystyvät ottamaan työkseen katsastusta, mutta olen saanut alalta hyvin paljon yhteydenottoja, että pienet korjaamot eivät ole lähteneet tähän katsastusbisnekseen mukaan, koska se on niin byrokraattista.
Nyt olemme sen edessä, että hallitus on normienpurkutalkoidenkin hengessä esittänyt katsastuslain muutosta niin, että uusien ja uudehkojen henkilö- ja pakettiautojen määräaikaiskatsastuksen katsastusväliaikaa harvennetaan. Eli jatkossa ensimmäinen katsastus olisi viimeistään neljän vuoden kuluttua käyttöönotosta, kun se nyt on kolmen, sen jälkeen kahden vuoden välein, kunnes auto on ollut käytössä kymmenen vuotta. Siis malli on se, että 4—2—2—2 ja sen jälkeen joka vuosi eli kun auto on ollut käytössä yli kymmenen vuotta.
Jatkossa luvanvaraisessa liikenteessä käytettävät traktorit tulisi katsastaa ensimmäisen kerran neljän vuoden kuluttua käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Muutoksella saatettaisiin voimaan direktiivin vaatimus katsastaa sellaiset traktorit, joita käytetään muussakin tarkoituksessa kuin maa-, puutarha- tai metsätaloudessa, maanviljelyssä tai kalataloudessa.
Kun lakia mietittiin, puhuttiin myöskin moottoripyörien katsastuspakosta, mutta tässä olemme saaneet aikaan tilanteen, että moottoripyörille ei olla esittämässä katsastusvelvoitetta vaan niiden liikenneturvallisuutta pyritään edistämään vaihtoehtoisilla tavoilla, joita tulemme myöhemmin kuulemaan.
Hyvää esityksessä on myöskin se, että todellakin niin sanottu rullaava katsastus on nyt mahdollista: ajoneuvon katsastusajankohtaa ei olisi sidottu tiukasti käyttöönottopäivään tai rekisteritunnuksen viimeiseen numeroon. Silloin katsastusajankohta voisi muuttua mielekkääksi sen ihmisen ja käytön mukaan.
Edustaja Hongisto ja Lohi puhuivat molemmat itse katsastustoiminnasta, kuinka riippumattomasta toiminnasta siinä on kyse ja miten esimerkiksi nämä hylkäysperusteet tulevat esille, ja kun vikoja luokitellaan, etsitään, kuinka tiukaksi näiden vikojen luokittelu sitten tulee. Onko esimerkiksi juuri näin, että valaisimen, jarrujen tai renkaiden rikkeet tai niiden ongelmat pompauttavat sitten uuteen katsastukseen, pienetkin, siis vaikka rekisterikilven lampun palamattomuus? Siinä ei siis pitäisi olla kansallista harkintavaltaa, eli jokaisessa katsastuspisteessä pitäisi olla samat lait ja perusteet. Ja siinä mielessä, kun tätä lakia nyt sitten valiokunnassa käsitellään, varmasti juuri tähän hylkäysperusteeseen kannattaa kiinnittää huomiota, niin että laki on kaikille katsastajille ja kaikille kansalaisille yhdenmukainen. Mutta toisaalta on sitten mietittävä sitä oikeudenmukaisuutta rikkeen osalta, miten esimerkiksi juuri tämmöisen palamattoman lampun osalta tullaan tulkitsemaan tilannetta.
Paperisia mukana kulkevia rekisteröintitodistuksia ei enää tarvita tässä digitaalisessa ajassa, kun samat tiedot ovat nykyisin sähköisestikin saatavilla. Tämä korjataan sitten tämän asiakohdan kohdalla.
On siis tärkeää muistaa, että katsastustoiminta työllistää ja tulee työllistämään Suomessa hyvin paljon. Mutta tällä lakiesityksellä tullaan myöskin kansalaisilta ihan suoraan säästämään rahaa, kun katsastusvälit niin sanotusti harvenevat — mutta kymmenen vuoden ikäisten autojen osalta velvollisuus katsastaa vuoden välein tulee siis säilymään.