Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun oma kansa saa energiakriisin keskellä hätäänsä vain rippeitä, on hallitus valmis ideologisista syistä kippaamaan EU:lle kymmeniä miljardeja. [Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] 

Eilen saimme lukea Luonnonvarakeskuksen selvityksestä, että luonnon ennallistamista koskevan Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksen lasku suomalaisille veronmaksajille voi olla jopa 19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä — siis 19. [Anne Kalmari: Onneksi vastustamme sitä yhtenäisesti!] 

Ennallistamisasetuksen lisäksi Suomelle on rapsahtamassa valtava, jopa 7 miljardin lisälasku hiilinielujen takia. Eli Euroopan metsäisimmän maan, Suomen, tulisi komission mukaan maksaa miljardeja metsistään omat metsänsä kaataneille muille EU-maille. Perussuomalaisille tämä ei käy. 

Arvoisa pääministeri, aikooko hallitus talven aikana [Puhemies koputtaa] käytävissä neuvotteluissa varmistaa sen, että Suomella on vaalienkin jälkeen todelliset mahdollisuudet torjua nämä älyttömät komission ehdotukset? 

Arvoisa puhemies! Koska edustaja Niikon kysymykset koskivat niin voimakkaasti metsäpolitiikkaa, niin pyysin puheenvuoron. Ja olen samaa mieltä kuin perussuomalaiset, täysin samaa mieltä, ja hallitus on myös sitä mieltä, että mitään miljardeja emme todellakaan lähetä metsistämme Euroopan unionille. Se on ihan selvä asia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] 

Mitä tulee sitten tähän Luonnonvarakeskuksen juuri julkistettuun selvitykseen tästä niin sanotun ennallistamisasetuksen luonnoksesta, niin se on tietysti todella hälyttävää ja kamalaa luettavaa. [Ben Zyskowicz: Vastauspuheenvuoro Ohisalolle!] Ja se tietysti kertoo siitä, että — juuri niin kuin eduskunta on suuren valiokunnan kantana viisaasti ottanut kantaa hallituksen ehdotuksen pohjalta — tällaisenaan ei voi tätä ennallistamisasetusehdotusta hyväksyä. 

Hiilinielujen osalta ollaan todella pitkissä kantuumissa. Tätäkin asiaa on selvitetty [Petri Huru: Onko tämä hallituksen kanta?] ja tarvitaan vaikkapa joutomaiden metsitystä lisää, metsien lannoitusta, terveempiä ja hyvinvoivempia metsiä, mutta kyllä ne hiilinielutkin ovat hyvät edelleen meillä, laitetaan ne vielä paremmiksi. [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Puheenvuoro Ohisalolle!] 

Arvoisa puhemies! Suomen metsät ovat Suomen kansallinen varallisuus, ja meidän täytyy pitää todella huolta niistä, eikä meidän pidä suostua missään tapauksessa EU:n kaltaisiin kiristystoimenpiteisiin. Perussuomalaiset ovat kiinnostuneita tietämään todellakin sen, mitä vihreät aikovat tästä sanoa. Me tiedämme, että tämä vihervasemmistohallitus on syytänyt miljardeja tämän vaalikauden aikana kaikennäköisiin hankkeisiin, mitä EU:sta on tullut, ja me emme usko siihen, että te pidätte sananne täällä vaalien alla myös vaalien jälkeen. Te puhutte kyllä kauniisti, mutta joka kerta meille on tullut miljardien lasku, kun olette menneet neuvottelemaan Euroopan unioniin. Kysynkin uudelleen siitä: vakuutatteko suomalaisille, että te haluatte pitää huolta niistä ihmisistä, jotka palelevat tällä hetkellä mökeissään ja näkevät nälkää siitä syystä, ettei ole rahaa, että heitä tuetaan eikä EU:lle lapioida niitä miljardeja näiden ilmastotalkoiden nimissä enää yhtään? 

Arvoisa puhemies! Nyt on hieman erikoista ehkä mielikuvapolitiikkaa tässä sekoittaa eri asioita keskenään. Hallitushan on tehnyt lukuisia päätöksiä siitä, kuinka ihmisiä tuetaan keskellä tätä vaikeaa energiakriisiä, erityisesti pienituloisia, erityisesti niitä, jotka tukea nyt todella tarvitsevat. 

Eri kysymys sitten tässä on tämä kokonaisuus siitä, miten me pidämme huolta suomalaisesta luonnosta. Se on meidän vastuullamme täällä Suomessa. [Toimi Kankaanniemi: Eikä EU:n!] Ei EU:sta kukaan tule tänne meille sanomaan, mikä lasku meille tulee maksettavaksi. Me olemme sitoutuneet Suomessa meidän ilmastolain mukaisesti vähentämään meidän päästöjä ja kasvattamaan meidän hiilinieluja. Meillä on Suomessa ilmastolaki, astunut voimaan tänä kesänä, jota me tietysti valtiona noudatamme. [Mika Niikko: Mitä tämä maksaa?] Ja pidämme huolen siitä, että tulevaisuudessakin Suomessa on metsäteollisuudella edellytyksiä, suomalainen luonnon monimuotoisuus on hyvissä kantimissa, ja aidosti pidämme huolta siitä, että myös vastaamme tähän EU:n ennallistamisasetukseen, [Puhemies koputtaa] kuten suuren valiokunnan yhteinen kanta on ollut, [Puhemies: Kiitoksia!] että nykymuodossaan emme sitä hyväksy. Me tulemme vaikuttamaan siihen ja teemme työtä jatkuvasti. 

Arvoisa puhemies! Tämä ennallistaminenhan liittyy siihen, että vuonna 1950 Euroopan valtiot olivat teollistuneet eri aikaan. Suomessa on yli 75 prosenttia maapinta-alasta edelleen metsää, kun taas vaikkapa Saksa on ne hakannut pois. Tästä on kysymys. Ja täällä ministeri äsken sanoi, ettei EU tule kysymään. Nythän se nimenomaan on meitä lähestynyt ja kysyy miljardien perään, kuten tässä edustaja Niikkokin mainitsi. 

Arvoisa puhemies! Täällä kuitenkin ministeri Kurvinen eilen totesi, että tässä vaiheessa ei olla antamassa miljardeja. Äsken ministeri Kurvinen mainitsi, että tässä muodossa tätä esitystä ei olla hyväksymässä. Kun tässä luen rivien välistä, niin siitä kyllä kaikuu selkeä sanoma, että olette ainakin jossain muodossa ja jollakin aikavälillä näitä rahoittamassa, ja kuten laskelma osoittaa, [Puhemies: Kysymys!] tämä maksaa 19 miljardia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kepu pettää aina!] 

Arvoisa puhemies! Varmasti ministerit Ohisalo ja Kurvinen voivat tähän substanssiin mennä vielä enemmän sisälle, mutta meillä on eduskunnan suuren valiokunnan yhteinen kanta, sitä hallitus totta kai noudattaa. Me emme hyväksy tätä ennallistamisasetusta tässä muodossa, ja siellä on tiettyjä kohtia, mihin me olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota, suuren valiokunnan yksimielisen kannankin mukaisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole! — Ritva Elomaa: Ei ole yksimielinen!] Erityisesti näihin kustannuksiin on kiinnitetty huomiota, ne ovat epämääräiset. Näihin laskelmiin liittyy paljon sellaisia oletuksia, joihin me haluamme vielä selvyyttä, ja tämä on yksi asia, mihin me vaikutamme. 

Mutta ehkäpä tässä katsojillekin voi tulla väärinkäsitys siitä, että me ikään kuin lähettäisimme EU:lle joitakin miljardeja. Tässä ennallistamisasetuksessahan on kyse siitä, että me olemme täällä Suomessa vastuussa Suomen luonnosta ja me haluamme pitää huolta siitä, että meidän luontomme voi hyvin, jolloin me käytämme rahaa kyllä täällä kotimaassa meidän luonnontilamme parantamiseen. Emme me lähetä rahaa italialaisten metsien tilan parantamiseen, vaan esimerkiksi täällä kotimaassa haluamme parantaa [Puhemies koputtaa] suomalaisten metsien tilaa, suomalaisten vesistöjen tilaa, eli pidämme huolta kotimaasta. [Puhemies huomauttaa ajasta] Tähän sitä rahaa olisi tarkoitus käyttää. 

Mutta tähän liittyy paljon epävarmuuksia, ja näihin kaikkiin pitää saada muutosta, ennen kuin me voimme tämän asetuksen kokonaisuutena hyväksyä. [Jukka Gustafsson: Tärkeä puheenvuoro! Kiitos!] 

Arvoisa puhemies! Tietenkin ympäristönsuojelu on tärkeää, ja varmasti kaikki haluavat hoitaa kestävästi meidän metsiämme, mutta on myös niin, että ei metsiä pelkästään suojelulla pelasteta vaan nimenomaan sillä, että metsä kasvaa. Silloin se toimii paremmin myös hiilinieluna, ja tähän pitää kiinnittää huomiota. 

Sitten tässä keskustelussa unohtuu aina se, että kun näitä katsotaan maakohtaisesti, niin Suomen tehtävähän on se, että me kasvatamme puuta ja jalostamme puuta: 96—97 prosenttia kartongista ja paperista, joka Suomessa valmistetaan, menee muualle. Mehän tarjoamme paperit yli sadalle miljoonalle ihmiselle ja kannamme siinä vastuun, ja se pitäisi pystyä näissä asioissa huomioimaan. 

Kaikkein hulluintahan tässä nyt on se, että puhutaan siitä, että puutuoteteollisuutta pitäisi vähentää, jotta hiilinieluja pelastetaan. Eihän siinä ole mitään järkeä, koska mitä enemmän me tehdään puukerrostaloja ja puusta rakennetaan, sen paremmin ympäristö voi. Kysynkin: kai puutuoteteollisuutta edistetään? [Atte Harjanne: Totta kai!] 

Herra puhemies! Kiitän edustaja Satosta erittäin asiantuntevasta puheenvuorosta. Täytyy sanoa, että en tiedä, olenko hänen kanssaan eri mieltä mistään, mitä hän äsken sanoi. Tuohon voisi todeta, että juuri näin. Juuri näin, piste. Juuri noin se on. Kyllähän se on sillä tavalla, että suomalainen teollisuus, puunjalostusteollisuus ja muukin teollisuus, on ympäristöteko ja ilmastoteko. Kyllä pitää varoa luontovuotoa ja hiilivuotoa pois Suomesta ja EU:n alueelta sellaisiin maihin, missä ei ole todellakaan sellaisia ympäristönormeja kuin meillä Suomessa. [Petri Huru: Olisipa se koko hallituksen mielipide!] 

Suomessa on niin valtavat metsävarannot ja metsähehtaarit, että sinne mahtuu upeitten kohteitten suojelua, mieluiten vapaaehtoisesti Helmi-ohjelman, Metso-ohjelman kautta. Niiden ympärille voidaan rakentaa maaseutumatkailua, matkailuelinkeinoa, ja sitten me tarvitaan meidän talousmetsiin entistä fiksumpaa, intensiivisempää ja järkevämpää käyttöä. Täytyy hakata oikeaan aikaan. Ei liian rajuja ensiharvennuksia, [Puhemies koputtaa] eikä liian aikaisia päätehakkuita. Ensiharvennukset ajoissa, ja päätehakkuut eivät saa olla liian hätäisiä. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvisen kanssa jaan monia samoja näkemyksiä tässä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Muun muassa nämä ensiharvennukset ovat olleet jopa lainvastaisia, näin on nyt käynyt ilmi. Eli meillä ei ehkä tehdä ihan tarpeeksi kestävällä tavalla tätä metsän hoitoa. 

Ehdottomasti me tarvitsemme korkeampaa jalostusastetta sille puulle, jonka me hakkaamme. Siitä arvokkaasta suomalaisesta puutuotteesta pitää saada hyvää hintaa, parempaa hintaa kuin nykyään. [Juha Mäenpää: Se palaa tällä hetkellä turvekattiloissa!] Eikö se ole kaikkien, koko kansantalouden, etu? Siihen tähdätään. 

Mutta meidän tehtävä todellakin on parantaa suomalaisen luonnon tilaa. Me olemme myös kansainvälisesti siihen sitoutuneet. Montrealin luontokokous, 196 maata, päättivät yhdessä suojella enemmän ja ennallistaa enemmän omaa luontoaan. Me Suomessa voimme vaalia arvokasta, hienoa suomalaista luontoa ja samalla pitää huolen siitä, että jatkossakin sinne metsäteollisuudelle riittää sitä puutavaraa. Tästä meidän pitää yhdessä pitää huolta. Olemme myös EU-tasolla sitoutuneet yhdessä, paitsi Suomen ilmastolaissa niin myös siellä [Puhemies koputtaa] EU-tasolla LULUCF-asetuksessa, siihen, että näitä hiilinieluja kasvatetaan. [Puhemies: Kiitoksia!] Komissio ei meille laskua lähetä, mutta lasku tulee varmuudella, ja joko sen laskun maksavat veronmaksajat tai sen maksaa metsäteollisuus. 

Arvoisa puhemies! Pääministerille: suuri valiokunta ei ollut yksimielinen, perussuomalaiset vastustivat. 

Luonnonvarakeskuksen selvitys on karua luettavaa. Suomalaisten veronmaksajien rahaa saattaa palaa peräti 19 miljardia euroa, aivan kuten edustaja Niikko sanoi, 2050 mennessä. Samanaikaisesti maa- ja metsätalouden sekä energiasektorin toimintaedellytyksiä on poljettu perusteellisesti yltiökunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla tällä vaalikaudella. Ympäristötoimien hintalappu ampuu raketin lailla ylöspäin, ja samanaikaisesti kotimainen maa- ja metsätalous kärsii. Esimerkiksi maatalouspuolella kustannusten raju nousu on ajanut ison joukon tiloja aivan nurkkaan. 

Nyt sitten hallitukselta tulee vaaliliennyttelyksi tarkoitettu 120 miljoonaa maataloustukea. Kysyn asianomaiselta ministeriltä, ministeri Kurviselta: pelastaako tämä 120 miljoonaa, tämä laastarilippu ja -lappu, suomalaisen maatalouden tulevaisuuden ja maamme ruokaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden? [Puhemies koputtaa] Kyllä varmasti kaikki suomalaiset ovat järkyttyneitä tästä Luken arviosta. 

Arvoisa puhemies! Tuossa juuri ministeri Saarikon kanssa itse asiassa tarkastimmekin tämän suuren valiokunnan kannan, ja se ei ollut yksimielinen, aivan kuten edustaja Elomaa tässä sanoi, ja haluan korjata tämän nyt myös eduskunnan kirjoihin, kansiin ja pöytäkirjaan. Aivan oikein, kuten edustaja Elomaa sanoi: se kanta ei ollut yksimielinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä, rehellinen korjaus!] 

Arvoisa puhemies! Haluan nyt kyllä aluksi todeta edustaja Elomaalle sen, että ei ole sillä tavalla, että fiksut ilmastotoimet ja fiksut ympäristötoimet olisivat jotenkin pois suomalaiselta maataloudelta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kun ne ei ole fiksuja!] Esimerkiksi se, että me saamme ravinnekiertoa meidän lannoitukseemme, me saamme uusiutuvia energianlähteitä viljankuivaajiin, työkoneisiin, traktoreihin ynnä muita, on sellaista, mikä auttaa maataloutta eteenpäin. Mutta tietenkään mitään hulvattomia tai vähemmän järkeviä ilmasto- ja ympäristötoimia ei missään nimessä pidä tehdä. Tämän haluan nyt tarkentaa, niin että täältä ei täysin vääriä käsityksiä leviä tuonne eetteriin. 

Vastauksena kysymykseenne, edustaja Elomaa: Tämä kustannustuki maatiloille sähköön ja lannoitteisiin, jonka olen nyt laittanut lausunnoille, ei pelasta suomalaista maataloutta. Sen pelastaa ennen kaikkea reilumpi ruokakauppa. Toivon, että oppositio, perussuomalaiset ja kokoomus, sitoutuu siihen, että se on valmis vaalien jälkeen kilpailulain säätämään uudelleen. Olisi kiva kuulla, oletteko valmiita siihen, mihin keskusta on valmis. Ja tarvitaan elintarvikevientiä. [Puhemies koputtaa] 

Puhemies! Tämä on minusta hyvin tarpeellinen tuki, joka nyt tulee. [Puhemies huomauttaa ajasta] Se maksetaan kuittien mukaan. Sitä ei jaeta kaikille tiloille, vaan niille, keille on tullut kohtuuttomia sähkö- ja lannoitekustannusten nousuja. 

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen puutteellisesta EU-vaikuttamisesta uhkaa tulla suomalaisille kova lasku, mutta hallituksen valitettavasti myöskin kotimaassa tekemistä huonoista päätöksistä on tullut jo lasku. 

Ministeri Ohisalo aiemmin hieman ikään kuin ilakoi sillä asialla, että ensiharvennuksia tehdään kovalla kädellä. Yksi keskeinen syy siihen on se, että joudutaan käyttämään entistä enemmän energiapuuta suihkuveden lämmittämiseen, kun hallitus on ajanut turpeenkäytön alas. Millä tavoin hallitus reagoi tähän muuttuneeseen tilanteeseen, kun Suomeen ei nyt saada energiapuuta eikä energiaturvettakaan Venäjältä, ja tämä johtaa entistä rajumpaan metsien hakkuuseen, jotta kaupunkien kaukolämpö ja esimerkiksi se suihkuvesi saadaan lämmitettyä? Tämä hallituksen harjoittama politiikka on täysin ristiriidassa sen kanssa, että metsistä saataisiin tuotteita korkeampaan jalostusasteeseen ja että puuhun sitoutunut hiili olisi oikeasti hiilivarastossa [Puhemies koputtaa] ja nieluna. 

Arvoisa puhemies! Niin kuin usein isoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, tämä leikkaa useamman ministerin toimialaa. Ministeri Lintilä vastaa energiapolitiikasta, minä vastaan metsäpolitiikasta. Lintilä voinee, jos halutaan, täydentää, mutta täytyy sanoa, että tällä kertaa olen nyt kokoomuslaisen kanssa samaa ja eri mieltä — pientä niin kuin semmoista vivahde-eroa nyt edustaja Auttoon. Kyllä minusta suomalaisista metsistä riittää puuta niin energiakäyttöön kuin sitten jalostettavaksi metsäteollisuudelle ja sahateollisuudelle, kun me saadaan tehtyä ne hakkuut oikeaan aikaan. Meillä on hirveästi hoitorästejä niin sanotuissa nuorissa metsissä. Sieltä tulee sitä energiapuuta, jota voidaan käyttää lämmitykseen, ja sitten totta kai se tukki, eihän sitä kannata polttaa — järeämpi aines. Se pitää ehdottomasti jalostaa niin pitkälle kuin voi olla: siitä voi tehdä lääkkeitä, siitä voi tehdä ihmisille vaatteita, siitä voidaan tehdä jopa sähköauton akun osia — niin valtavat mahdollisuudet on puussa. Mutta nyt on tärkeää se, että uusi METKA-tuki, kestävän metsätalouden tuki, [Puhemies koputtaa] aktivoi metsänomistajat töihin, ja mielestäni seuraavalle hallituskaudelle [Puhemies: Kiitoksia!] tarvitaan uusia kannustimia aktiiviseen metsänhoitoon. 

Arvoisa puhemies! Euroopan unionista tulee jatkuvasti viestiä Suomelle, ikään kuin emme osaisi hoitaa luontoamme ja metsiämme. Kertooko joku EU:lle muunneltua totuutta Suomesta? Ainakin tuntuu siltä. [Eduskunnasta: Vihreät!] Todellisuudessa Suomi on metsänhoidon eliittiä, parhaimmistoa maailmassa, koska luontoa Suomessa hoidetaan esimerkillisesti. Me voisimme oikeastaan vaatia maksua siitä, että ylläpidämme Euroopan keuhkoja metsäosaamisellamme. Mitäpä jos määrittelisimme turpeen uusiutuvaksi, kuten se oikeasti on, ja lopettaisimme päästömaksut hiilineutraalina maana? Miten on, ministeri Ohisalo, onnistuuko? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Lienee paikallaan korjata niitä käsityksiä, että olisimme onnistuneet tässä asiassa jotenkin täydellisesti. Se ei pidä paikkaansa. Joka yhdeksäs laji Suomessa on uhanalainen. Lähes puolet luontotyypeistä on uhanalaisia Suomessa tällä hetkellä. Tämä on tutkittua tietoa. Sitä eivät muuta mielikuvat siitä, että olisimme tehneet tämän täydellisesti. Totta kai on meidän velvollisuutemme, että tällä pallolla elämä jatkuu meidänkin jälkeemme tänne tuleville sukupolville, pitää huolta suomalaisesta arvokkaasta luonnosta. 

Se, mitä energiapoliittisiin ratkaisuihin tulee, on tietysti energiaministerin tonttia. Kyllähän nyt tavoitteena tämän energiakriisin keskelläkin erityisesti on päästä äkkiä eroon fossiilista polttoaineista, mahdollisimman pian uusiutuviin, puhtaisiin energialähteisiin. Se hyödyttää meitä paitsi taloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta myös turvallisuuspoliittisesti, [Juha Mäenpää: Lisää turvetta!] ja toivon, että tämä ymmärrys myös oppositiossa nyt alkaa vähitellen nousta, että ympäristö- ja ilmastokysymykset [Puhemies koputtaa] ovat vahvasti turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. 

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että eivät nämä hiilinielut pelkästään luonnonsuojelulla korjaannu. Luonnonsuojelu on tärkeä asia, ja Suomeen on perustettu viisi miljoonaa hehtaaria Natura-alueita, joiden tarkoitus on nimenomaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Me olemme perustaneet 2,5 miljoonaa hehtaaria luonnonsuojelualueita, joilla on sama tarkoitus. Sen lisäksi meillä on yli 40 kansallispuistoa, joiden yhteinen pinta-ala on yli miljoona hehtaaria. 

Voisiko jompikumpi, joko ministeri Ohisalo tai ministeri Kurvinen, kertoa, millä tavalla hiilinielut turvataan? Nimittäin jos me kovin paljon näitä metsiä lisää suojelemme, metsät tulevat vanhoiksi, ja kun me tiedämme, että puut imevät hiilidioksidia parhaiten, kun ne ovat 20—50 vuoden iässä, niin voisiko jompikumpi ministeri nyt kertoa, miten me tasapainotamme luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden ja sen, että Suomen metsät imevät [Puhemies koputtaa] hiilidioksidia tulevaisuudessakin. 

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Eestilällä oli erittäin asiantunteva puheenvuoro, ja tykkään tällaisesta syvällisestä faktapohjaisesta keskustelusta. [Ben Zyskowicz: Siihen ei hallituksen piirissä juuri pääse!] 

Vastaus kysymykseen, jonka esititte, on mielestäni se, että nämä tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. Kyllä luonnonsuojelutavoitteet, niin sanotut luonnon ennallistamistavoitteet ovat yhteensovitettavissa siihen, että meillä on vihreää taloutta ja meillä on biotaloutta ja käytetään puuta niin energiaksi kuin sitten kulutustavaraksi ja rakentamiseen. Puurakennuksethan ovat valtavia hiilivarastoja, jopa satojen vuosien hiilivarastoja, kun tehdään laadukas, hieno puurakennus. Mutta avainkysymys on se, että meidän puustomme on tullut ikään kuin keski-ikään, se ei kasva niin nopeasti kuin aikaisemmin. Siis edelleenkinhän meidän metsämme ovat valtava hiilinielu. Ei saa tulla sellaista kuvaa eduskunnalle ja katselijoille, että metsät olisivat jotenkin kauheasti romahtaneet — muu maapinta-ala ei sitten ole samanlainen nielu. Mutta metsän kasvua pitää kiihdyttää, tarvitaan joutomaiden metsitystä, tarvitaan ensiharvennuksia oikeaan aikaan, ei liian myöhään rajuina, vaan sopivina aikaisin, [Puhemies koputtaa] ja tarvitaan metsien lannoitusta. Kyllä nämä tavoitteet ovat sovitettavissa. [Puhemies: Kiitoksia!] 

Jos sanon, puhemies, vielä luonnonsuojelualueista. Itse toivoisin näitä retkeilyalueita enemmän, ei ehkä kansallispuistoja, koska retkeilyalueilla voi olla elinkeinotoimintaa enemmän kuin kansallispuistossa. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ennallistamisen kustannukset Suomelle ovat vajaat miljardi euroa. Luke on myöskin laskenut, mitä tämä tarkoittaa maapinta-alassa, minkä verran meidän pitäisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. 1,2 miljoonaa hehtaaria. Vuoteen 2050 mennessä 3,6 miljoonaa hehtaaria. Nämä ovat täysin käsittämättömiä lukuja. 

Nyt haluaisinkin kysyä ministereiltä: Millä tavalla te olette varautuneet nyt Ruotsin ja sitä seuraavaan Espanjan EU-puheenjohtajuuskauteen? Millä tavalla me pystymme nytten torjumaan tämän valtavan kansallisen katastrofin? Tämähän tulisi tarkoittamaan meidän kansantalouden täydellistä romuttumista, jos me todellakin joudumme tämmöisiin ennallistamismääriin ja näihin kustannuksiin. Me emme pysty kansantaloutena tähän tilanteeseen. 

Olisin vielä ministeri Ohisalolle halunnut huomauttaa, että tuore brittitutkimus osoittaa, että Suomen biodiversiteetti on Euroopan maista säilynyt parhaiten, [Puhemies koputtaa] kun sitä verrataan sinne vuoteen 50. Eli millä tavalla ministerit ja [Puhemies: Kiitoksia, aika!] hallitus aikovat nyt vaikuttaa tässä asiassa? 

Arvoisa puhemies! Kun olen nyt ollut suurin piirtein kahdeksan ja puoli kuukautta maa- ja metsätalousministerinä, niin vaikuttaminen juuri näihin EU:n metsä- ja ympäristöasioihin on ollut yksi ministerikauteni aivan päähommista. Joka ikisessä tapaamisessa, kun olen tavannut muun muassa komission varapuheenjohtaja Timmermansia, olen tavannut useamman kerran maatalouskomissaari Wojciechowskin, olen tavannut ympäristökomissaari Sinkevičiusta, kaikissa näissä, on ollut tämä ennallistamiskysymys pääteemana. Espanjalaisen raportöörin, tämän ennallistamisen esittelijän, europarlamentissa tapasin syyskuussa Strasbourgissa. Kävimme tarkkaan läpi näitä Suomen ongelmakohtia, mitä emme voi tässä asiassa hyväksyä. Lisäksi minulla oli erittäin hyvä kokous loppuvuodesta Ruotsin uuden maa- ja metsätalousministerin Peter Kullgrenin kanssa. Istuimme noin kolme tuntia yhdessä [Riikka Purra: Oliko hyvät kahvit?] ja tapasimme myös Luken asiantuntijoita. Sillä tavalla mietimme myös yhteisiä askelmerkkejä Ruotsin alkaneelle EU-puheenjohtajakaudelle. Arvoisa edustaja, tämä työ jatkuu [Puhemies koputtaa] joka päivä. [Sanna Antikainen: Mikä oli menu tapaamisessa?] 

Arvoisa puhemies! Tässäkin salissa on moneen kertaan todettu, että hallitus tekee vaikuttamistyötä suuren valiokunnan kannan mukaisesti. On selvää, että sellaisessa muodossa EU-komission ennallistamisesitys ei tule menemään läpi. Aina nämä esitykset muuttuvat, ja Suomi vaikuttaa tapaamalla komissaareja. Meistä jokainen on tavannut komissaareja ja kollegaministereitä. Valtiosihteerit ovat keskenään käyneet näitä keskusteluja. Eli työtä tehdään jatkuvasti. Tavoitteena on saada näitä kansallisia kustannuksia laskettua alaspäin muun muassa sillä, että varmistetaan kansallista liikkumatilaa entistä vahvemmin eli että voimme itse päättää, minkälaisia keinoja käytämme, missä sitä ennallistamistyötä teemme eli missä täällä parannamme suomalaisen luonnon tilaa ja millä keinoin. Meillä on tästä erittäin hyviä kokemuksia. Tällä hallituskaudella luonnonsuojelun määrärahoja on lisätty keskimäärin 107 miljoonaa euroa lisää joka vuosi, ja tällä on jo käynnistetty tätä työtä muun muassa Helmi-elinympäristöohjelman kautta. Virtavesiä kunnostetaan. Päästetään vaelluskalat liikkumaan, kutemaan. Lisätään kaupungeissa [Puhemies koputtaa] vihreän määrää. Ja vaikkapa pieleen ojitettuja soita lähdetään ennallistamaan.