Arvoisa herra puhemies! Keskustelin Kaakkois-Suomessa kaupanalalla toimivan yrittäjän kanssa, jolla liikevaihto on tietysti pudonnut koronan seurauksena reilusti. Veroja on rästissä, mutta yritys haluaa kaikin keinoin pitää kiinni osaavista työntekijöistä. Tämä on sitä yhteiskuntavastuuta, jota hallituskin on peräänkuuluttanut. Nyt yrittäjän elämäntyö ja yli sata työpaikkaa ovat vaarassa muutaman kuukauden verorästien takia. 

Korona-aikana lähes kaikki velkojat ovat joustaneet maksuaikatauluissa, mutta valtio ei tätä kuitenkaan tee, vaan verottaja on usein yrityksille se tiukin perijä. Verojen ja verorästien maksuaikataulun pidentäminen säästäisi varmuudella tuhansia työpaikkoja lähikuukausina. Monissa yrityksissä verojoustot voisivat olla kustannustukeakin tehokkaampi ratkaisu. Suomalaisten työpaikkojen pelastamiseksi on tehtävä välittömästi toimia myös tältä osin jo loppuvuoden aikana. Kysyisinkin hallitukselta: saadaanko kesällä toimivaksi todettu verojen maksujousto välittömästi käyttöön yritysten auttamiseksi ja työpaikkojen pelastamiseksi? 

Arvoisa puhemies! Näitä maksuaikataulujen venytyksiä on tapahtunut sekä valtion puolelta verottajan toimesta että pankit ovat antaneet lainojen lyhennysvapaita. Lisäksi myös työmarkkinajärjestöt onnistuivat tässä lomautusjärjestelmän yksinkertaistamisessa tekemään tilaa, ja luonnollisesti näitä kaikkia kysymyksiä tarkastellaan koko ajan. Mutta valtion mahdollisuus lykätä saataviaan koko ajan eteenpäin tarkoittaisi myös sitä, että verottaja heikentäisi omaa mahdollisuuttaan varsinkin niissä tilanteissa, joissa yritys on ajautumassa tilanteeseen, että helpotukset, myöhentämiset, eivät enää auta sitä yrityksen tilannetta. Tällä hetkellä emme ole pidentämässä jo pitkäksi venytettyjä maksulykkäyksiä. 

Arvoisa puhemies! Yrittäjät kaipaavat vakautta ja toivoa paremmasta huomisesta. Jotta yksityisiä investointeja syntyisi, on oltava näkymä siitä, että verotus tai tarpeeton byrokratia ei uhkaa viedä työn hedelmiä. Verotus ei suinkaan ole Suomessa kevyttä. Päinvastoin, useiden kansainvälisten kilpailukykyvertailujen mukaan Suomen yksi maailman korkeimmista veroasteista on suurin kilpailukykyämme haittaava tekijä. 

Olen ollut huolissani hallituksen veropolitiikan linjasta. Näyttää siltä, että hallituksen tavoitteena ei ole keventää yritysten ja ihmisten verotaakkaa, vaan päinvastoin. Pääministeri Marinilta kysyttiin muutama päivä sitten puolueiden puheenjohtajatentissä, voiko hän luvata, ettei suomalaisen yrittäjän verotus kiristy. Vastausta ei saatu. 

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin valtiovarainministeri Vanhaselta: Onko hallitus sitoutunut siihen, ettei hallitus kiristä yrittäjien verotusta? Tämä taisi olla puolueenne kynnyskysymys hallitukseen lähdölle. Jos te olette sitoutuneet siihen, ettei yrittäjien verotus kiristy, [Puhemies koputtaa] osaatteko sanoa, miksei pääministeriltä saada tähän vastausta? 

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaa lukemalla tähän saa vastauksen: [Petteri Orpo: Ei se ole enää voimassa!] hallitus ei ole kiristämässä yritysten verotusta. Hallitus on kantanut erittäin syvää huolta koko koronakriisin ajan siitä, että yritykset selviävät tämän kriisin yli. Siinä keväällä niillä lainsäädännön mahdollisuuksilla, jotka silloin olivat, luotiin tukijärjestelmiä, sen jälkeen on tullut kustannustuki, ja nyt on kustannustuki kakkonen. Olemme varautuneet myös siihen, että ensi talvikauden menetyksiä voidaan korvata. Sitten on käytetty näitä maksulykkäyksiä, jotka ovat olemassa. Tämä kaikki kertoo siitä, että me suhtaudumme äärimmäisen vastuullisesti ja vakavalla mielellä siihen, että yritykset selviäisivät tästä kriisistä, ja kaikki keinot siihen on käytetty ja tullaan käyttämään. Mutta tärkeintä myös yritysten kannalta on se, että epidemia saadaan hoidettua hyvin. Se on osoittautunut maailmanlaajuisesti, mutta erityisesti Suomessa, ylivoimaisesti parhaaksi keinoksi myös yritysten pelastamiseen. 

Arvoisa puhemies! Minä keskustelin uusmaalaisen yrittäjän kanssa, ja hän kertoi, että hän käy parhaillaan yt-neuvotteluja 150 yrityksensä työntekijän kanssa. Hän sanoi, että kaikki muut ovat joustaneet maksujärjestelyistä, paitsi että verottaja ei jousta enää. Kysymys on muutamista kuukausista, joilla tämä asia saattaisi ratketa. Jos me oikeasti pääsemme tilanteeseen, jossa korona saadaan painettua alas rokotteen ja toimien avulla, niin eikö nyt todella kannattaisi niiden terveiden yritysten takia miettiä vielä tätä verohelpotustietä? Ainakin kun ajattelee sitä, kuinka valtavasti hallitus pystyy käyttämään rahaa tällä hetkellä — hallituksella on rahaa enemmän kuin yhdelläkään hallituksella aikaisemmin käytössä, ja esimerkiksi kunnille on annettu miljardi enemmän kuin mitä kunnat tarvitsisivat — eikö nyt kannattaisi ojentaa auttava käsi yrityksille [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ja keskustan ryhmistä] ja antaa edelleen huojennuksia veronmaksuun? [Puhemies koputtaa] Ei niitä tarvitse anteeksi antaa; hyvät yrittäjät maksavat varmasti rästinsä, mutta autetaan heidät tämän yli.  

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, koko ajan arvioidaan tätä kysymystä, myös näitä maksulykkäyskysymyksiä, mutta valtio ensi sijassa auttaa yrityksiä aivan suoralla tuella, jota ovat tuhannet ja tuhannet yritykset kyenneet hyödyntämään, ja sillä on ollut suuri merkitys sille, että monet yritykset ovat tästä selvinneet. Se on se ensisijaisin tapa. Kaikilla meillä, myös yrityksillä, on kustannuksia, ja luonnolliseksi kustannukseksi myös yritykset joutuvat laskemaan ne velvollisuudet, joita niillä on yhteiskuntaa kohtaan verotuksen osalla. Kyllä valtio on myös veronsaaja, ja me koko ajan joudumme kultavaa’alla punnitsemaan näitä intressejä, joita meillä on. 

Arvoisa puhemies! Jatkaisin vielä kysyttävää yrittäjien verotuksesta. Meillä on tällä hetkellä käytössä sellainen käytäntö, että tappiot, joita yrittäjä tekee tänä vuonna, voi vähentää tulevien vuosien voitoista. Käytännössä se menee niin, että vielä noin kymmenen vuoden aikana näitä tappioita voi vähentää. No, nyt kuitenkin esimerkiksi Norjassa, Ranskassa ja Saksassa on sellainen käytäntö, että tappioita voisi vähentää myös menneiden vuosien voitoista, ja tällä hetkellä, kun mietimme tätä yritysten ahdinkoa koronapandemiatilanteessa, meille on tärkeää, että kaikki työpaikat pystyttäisiin säilyttämään. Olisiko, arvoisa valtiovarainministeri, teidän mielestänne mahdollinen sellainen järjestely, että yrittäjä voisi vähentää tämän vuoden tappiot viime vuoden verotuksessa, jolloin hän saisi veronpalautusta jo maksamistaan veroista ja sillä tavalla rahaa kassaan, jotta hän voisi maksaa ne palkat, vuokrat ja muut laskut, joita yrittäjälle lankeaa? 

Arvoisa puhemies! Tämäkin luonnollisesti on teoreettisesti ollut harkinnassa. Meillä ei nyt tätä lainsäädäntöä tällä hetkellä ole, ja tässäkin ikään kuin haettaisiin sitä tukea verotulon saajan eli valtion tuloista. Meidän päälinjamme on ollut kuitenkin se, että valtio antaa tuen euroina ja on hakumenettelyt, joissa kriteerit ovat yrityksille samanlaiset, ja se on tällä hetkellä se voimassa oleva tapa, jolla yrityksiä tuetaan. 

Arvoisa herra puhemies! Epidemia on aiheuttanut ennennäkemättömän tarpeen tukea niin kotitalouksia, yrityksiä kuin kuntia. Tuet ovat olleet tietenkin välttämättömiä, mutta valitettavasti niiden kohdentumisessa on ollut kaikilla sektoreilla ongelmia. Mitä tulee yrityksiin, niin vireille pantujen konkurssien määrä on ollut normaalioloja huomattavasti alempi, mikä kielii siitä, että tukea on maksettu yrityksille, jotka olisivat kaatuneet ilman koronaa. 

Suurempi ongelma on kuitenkin kuntasektorilla. Hallitus on tukenut koronatuella kuntia, jotka eivät ole kärsineet koronasta. Jotkut kunnat ovat saaneet jopa 880 000 euroa yhtä tartuntaa kohden. Kroonisesti alijäämäisiä kuntia on siis keinotekoisesti elvytetty ylijäämäiseksi. [Paavo Arhinmäki: Siis mitä, kokoomuksen ja perussuomalaisten mielestä kunnilla on liikaa rahaa!] Koko kuntasektorin varma alijäämä muuttuikin 1,2 miljardin ylijäämäksi. Pääministeri Marin ei osannut vastata, miksi näin on tehty. Kysyisin sitä pääministerin sijaiselta, [Puhemies koputtaa] ministeri Saarikolta: Miksi näin on tehty? Kuntavaalien takiako? 

Arvoisa puhemies! Minulle sopii oikein hyvin, että kuntaministeri vielä tarkentaa tämän, mutta vastaan mielelläni. 

Ensinnäkin tässä keskustelussa on selvästi käynyt nyt ilmi, että opposition mielestä suomalaiset kunnat pärjäävät aivan liian hyvin, [Välihuutoja] joka on tietenkin uutinen sinänsä. Minun käsitykseni mukaan suomalaisia kuntia koosta riippumatta, riippumatta sijainnista Suomen kartalla valtaosaa vaivaavat taloudelliset ongelmat, jotka liittyvät siihen, että kunnat haluavat hoitaa tehtävänsä hyvin: hoitaa peruskoulut, päiväkodit, ikäihmisten hoivan, terveyspalvelut, kirjastot ja elinvoimatehtävänsä. Mutta kun Suomen väestörakenne on se, että väki vanhenee ja työikäisten määrä vähenee, se tarkoittaa, että aika monella kunnalla on taloudellisia vaikeuksia. [Oikealta: Nyt puhuttiin koronatuesta!] On sinänsä uutinen, jos meillä on näin iso näkemysero siinä, että hallitus haluaa auttaa kuntia taloudellisesti hoitamaan perustehtäviään kansalaisten arjessa ja oppositio ei halua. [Petteri Orpo: Höpö höpö! — Välihuutoja] 

Arvoisa... 

Arvoisa puhemies! Kunnissa sairaanhoitajien, opettajien ja lähihoitajien tekemä työ koronakriisin keskellä, siis se, että rattaat pysyvät pyörimässä, on aivan keskeistä myös koko Suomen talouden kannalta ja sen kannalta, että me selviämme tästä kriisistä. Nyt edustaja Purra tässä antoi ymmärtää, että lasketaan, kuinka paljon on koronatartuntoja ja kuinka paljon sitä vastaan on tullut rahaa. Nythän täytyy muistaa, että suurimmat menetykset kunnille eivät tule näistä koronatestauksista, vaikka niistäkin tulee, vaan verotulojen menetyksestä, ja sen vuoksi hallitus on halunnut turvata kuntien omaa veropohjaa — isompi osuus yhteisöverosta — ja myöskin valtionosuuksilla tullut vastaan, ja sairaanhoitopiireille. Jos valtio olisi lähtenyt tässä tilanteessa tekemään uudenlaista lainsäädäntöä uudenlaisesta kuntien tukemisesta, niin se tuki ei olisi koskaan ehtinyt perille.  

Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee sitä, että kunnissa varmistetaan arjen eturintamassa olevien sankareiden resurssit. Onko hallitus tästä samaa mieltä? [Jussi Halla-ahon välihuuto — Ben Zyskowicz: Minä luulen, että hallitus on eri mieltä!] 

Arvoisa herra puhemies! Olemme koko kevään ja kesän ajan käyneet keskustelua kuntien kanssa saadaksemme yhteisen tilannekuvan, mikä on kuntien tilanne. Tämän lisäksi on tietysti tehty valtiovarainministeriön sisällä arviota siitä, kuinka paljon verotulot tippuvat ja paljonko on se lisäys, mitä sitten varsinaisen taudin hoitamiseen tarvitaan euroja. Mutta niin kuin edustaja Lindtman totesi, tämä verotulojen menetys on se suurempi summa. Kun yhteisöverot tippuvat ja kuntaverot tippuvat, [Riikka Purran välihuuto] kun ihmisiä on työttömänä, niin tietenkin tarvitaan tukea sinne kunnille. [Jussi Halla-aho: Koronatukea!] 

Toinen vaihtoehto olisi sitten ollut se, että olisi katsottu, kuinka monta tapausta per kunta olisi tullut tautiin sairastuneita, ja vasta sen jälkeen tuki, jolloin kunnat olisivat ensin vetäneet kaikki toimet alas, myöskin päivähoidosta, koulusta ja kaikkialta muualta, [Anne Kalmarin välihuuto] ja sen jälkeen sitten olisi tuettu sen perusteella, kuinka monta tautiin sairastunutta kunnassa olisi. [Puhemies koputtaa] Meidän mielestämme tällä hallituksella ei ole sellaista linjaa. 

Arvoisa puhemies! Kokoomuksessa tiedämme sen, että hyvinvointiyhteiskunnan moottorina toimii yritystoiminta ja ahkeruus, ja jos yritystoiminnan ja ahkeruuden kannusteet alkavat heikkenemään, niin koko hyvinvointiyhteiskunnalle käy huonosti. Elikkä hyvinvointi ei synny siitä, että täällä yhtä pykälää siirrellään suuntaan tai toiseen, tai edes sillä, että otetaan tilapäisesti velkaa. 

No, nyt jos katsotaan, mikä se yrittäjän kannuste on tämän vuosikymmenen loppuun mennessä investoida, ahkeroida tässä maassa, niin esimerkiksi tällä viikolla hallitus julkaisi sote-uudistuksen, joka ei tule säästämään suurimman julkisen talouden kuluerän kustannuksia, eivät tule kustannukset hallintaan, päinvastoin: muutoskustannukset ovat yli 700 miljoonaa. Ja oppivelvollisuuskustannukset kasvavat voimakkaasti. Onko hallituksella, arvoisa varapääministeri, käsitystä, kuka tämän koko touhun maksaa? [Puhemies koputtaa] Tämähän johtaa merkittäviin veronkiristyksiin. Tästä näissä yrittäjien kannusteissa on kyse. Pysyvätkö julkisen talouden kulut hallinnassa? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Häkkänen on tismalleen oikeassa siinä, että tässä maassa hyvinvointi syntyy työllä ja työ syntyy yrityksissä. Tästä tilannekuvasta ei kellään ole erimielisyyttä. [Petteri Orpo: Entä johtopäätökset?] 

Mitä tulee velkaantumiseen, näkisin tietysti mielelläni sen arvion, mitä näistä koronatuista kokoomus olisi jättänyt sitten toteuttamatta. [Välihuutoja kokoomuksesta] Olisiko tuettu vähemmän yrityksiä, olisiko varmennettu vähemmän sitä, että ihmisten henkinen hyvinvointi kestää tämän kriisin yli?  

Mutta mitä tulee sitten arvioonne siitä, kuka tämän kaiken maksaa. Minun tekee mieli nyt tässäkin yhteydessä hiukan haastaa, arvoisa edustaja Häkkänen, kokoomusta, kun te totesitte sote-uudistuksesta, että nyt aivan liikaa tulee kustannuksia. Toisaalta välillä te olette sitä mieltä, että miksi siitä ei pystytä säästämään enemmän, ja toisaalta Uudellemaalle on tulossa mielestänne rahaa liian vähän, niin että minulla ei ole aavistustakaan siitä, onko teidän mielestänne tähän uudistukseen nyt liikaa vai liian vähän rahaa käytössä. Minun mielestäni on tärkeintä, [Puhemies koputtaa] että se uudistus toteutetaan ja saadaan suomalaisten palvelut uudelle tasolle tämän uudistuksen myötä. 

Ärade talman! Yrityksiä on tänä vuonna tuettu huomattavan suurella rahamäärällä, mikä osin on vaikuttanut siihen, että Suomen talous on supistunut hyvin vähän kansainvälisessä vertailussa. Yrityksiä voi tietenkin tukea rahallisesti tai sitten sallimalla joustoja, ja edustaja Kauma esitti hyvän kysymyksen carry back ‑menetelmän käyttöönotosta, joka auttaisi niitä yrityksiä, joilla tänä vuonna menee huonosti. 

No, nyt ei tiedetä, miltä ensi vuosi näyttää. Voi olla, että tulee nopea rekyyli, kun rokote saadaan käyttöön, mutta on syytä pelätä sitä, että etenkin teollisuudella saattaa mennä huonosti. Teollisuuden tilauskirjat näyttävät tänään aika synkiltä, ja heille voisi vastaava jousto olla hyväksi. Jos ottaisimme käyttöön pidennetyn tilikauden, niin ne yritykset, joilla tänään ehkä menee hyvin vanhojen tilauskirjojen turvin mutta joilla ensi vuonna menee huonosti, voisivat tilikauttaan pidentämällä tasata tilannetta. 

Ärade minister! Skulle vi kunna införa en längre räkenskapsperiod för att kostnadsneutralt [Puhemies koputtaa] stöda de företag som har en osäker framtid?  

Arvoisa puhemies! Niin kuin aikaisemmin jo kahteen kysymykseen olen sanonut, näitä kaikkia arvioidaan koko ajan. Tätäkään lainsäädäntöä meillä ei olemassa ole, mutta tämä on aivan yhtä hyvä idea kuin tämä carry back ‑järjestelmä. Tällä hetkellä ei ole vastausta siihen, että tällaista otettaisiin käyttöön. Sanon vain, että jatkuvasti arvioidaan, mitkä ovat niitä käyttökelpoisimpia tapoja yrityksiä tukea tässä kriisissä. 

Herra puhemies! Suomessa tarvitaan parempaa työllisyystilannetta, ja parempi työllisyystilanne saadaan tietysti vain, kun kotimaiset yritykset menestyvät paremmin. Siksi perussuomalaisten mielestä tarvitaan suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamista ja sitä parantavia toimia. Te, hallitus, olette lähinnä osoittaneet tahtonne veronkorotuksiin, [Antti Kurvinen: Sähköveron!] ja nämä veronkorotuksethan — oli kyse sitten turpeesta, polttoaineista tai kotitalousvähennyksestä — eivät paranna kilpailukykyä, vaan ne heikentävät sitä. Hallitus on todennut, että sen tärkein elvyttävä toimi Suomelle on miljardien lähettäminen EU:n elpymispaketin kautta etelään ja ulkomaille. Kysynkin ministeri Vanhaselta: oletteko sitä mieltä, että Suomen kilpailukyky paranee, kun Suomi lähettää rahaa kilpailijamaihin? 

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tänään OECD julkaisi Suomen maaraportin, jossa se arvioi, että Suomen ensi vuoden talouskasvu olisi vain 1,5 prosenttia ja vuonna 22 1,8 prosenttia, joka on aivan liian vähän. Syyksi siihen arvioitiin, että meillä on investointien suhteen käynnissä liian varovainen ilmapiiri tai investointeja ei tehdä tarpeeksi. 

Hallituksen kannalta ja Suomen talouden menestyksen kannalta on aivan ratkaisevaa, että meidän tärkein markkina-alueemme, Euroopan unioni, elpyisi nopeasti. Puhtailla kotimaisilla toimilla jäämme vain 1,5 prosentin kasvuun. [Petteri Orpon välihuuto] Se ei riitä meille alkuunkaan. Me tarvitsemme sen, että myös niissä maissa ja talousalueilla, joihin suomalainen teollisuus vie, saadaan nopea kasvu aikaan. [Ville Tavio: Italia!] Me olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Me emme ole suinkaan suljettujen rajojen takana, vaan avoimessa taloudessa. [Ville Tavio: Lähetättekö lisääkin rahaa?] 

Arvoisa puhemies! Yrityksiä täytyykin tukea, ja niitä on tuettu miljardeilla, ja tätä linjaa täytyy jatkaa, sillä työpaikat syntyvät yrityksissä. Tämän näkemyksen jaamme varmasti koko eduskunta. Samanaikaisesti reilusti täytyy ajatella, kuka tukee nyt näitä, jotka ovat etulinjassa tällä hetkellä — hoitohenkilöstö, opettajat, kaikki muut, jotka nyt tarvitsevat ja ovat jaksamisensa äärirajoilla.  

Koska reiluudesta aloin puhumaan, niin haluan puhua myöskin verotuksesta. Kansalaisjärjestö Finnwatch julkisti juuri marraskuussa selvityksen sähkönsiirtoyhtiöiden verovälttelystä. Siinä huomataankin, että nämä firmat lähettävät rahaa ja välttelevät veroja kymmeniä miljoonia euroja. Hallitusohjelmassa on sovittu, että tämä epäkohta selvitetään ja tähän on puututtava. Ministeri Vanhanen, miten nämä veronvälttelijät saadaan kuriin? 

Arvoisa puhemies! Aivan kuten kysyjä totesi, hallitusohjelmassa on puututtu tähän, ja selvitystyöt tullaan tekemään, millä tavalla tätä verovälttelyä kyetään vähentämään ja poistamaan. Silloin kun on kansainvälisestä toiminnasta kyse, erityisesti yritysten konsernirakenteiden sisällä on edelleen mahdollisuuksia muun muassa sisäisen lainanoton välineillä ja muilla siirtää korkomenojen muodossa tuloja toisaalle, sellaisiin maihin, joissa on alempi yhteisöverokanta, tai muita tällaisia järjestelyjä, ja näitä mahdollisuuksia pitää kyetä reippaasti vähentämään sekä kansainvälisellä yhteistyöllä että meidän omalla verolainsäädännöllä, ja tämä työ kuuluu hallituksen ohjelmaan.  

Arvoisa puhemies! Koronapandemian suuria kärsijöitä ovat olleet mikro- ja yksinyrittäjät, joilta epidemia on vienyt mahdollisuudet työntekoon ja työllistymiseen. Korona ei todellakaan kuulu tavanomaiseen yrittäjäriskiin — siksi on ollut hyvä, että valtio on tukenut yritysten ja työpaikkojen pystyssä pysymistä tänä kriisin aikana. Alkuvuonna on sovittu vuokrien, lainojen ja verojen helpotetuista maksujärjestelyistä, ja ne ovat nyt päättymäisillään, vaikka useiden yritysten toiminta on edelleen pandemian halvaannuttamaa. Tuhansien yrittäjien elämäntyö uhkaa valua hukkaan ja kymmenettuhannet työpaikat ovat uhattuina.  

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin hallitukselta: Onko tämä yksinyrittäjien ja pienyrittäjien hätä tullut hallituksen korviin? Ettehän jätä heitä oman onnensa nojaan? Jatkattehan yrittäjien oikeutta päästä työmarkkinatuelle vähintään kesään asti? 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, edustaja, tämä viesti on tullut meidän korviimme, ja meillä on tällä hetkellä ministeriössä jo valmisteilla yksinyrittäjien tuki, siitä toinen kierros, jota valmistellaan tällä hetkellä. Huomioidaan ne kokemukset, joita oli siitä ensimmäisestä, jotka olivat verrattain hyviä, mutta voi sanoa, että meillä esimerkiksi osa kunnista ei halua enää lähteä tekemään sitä, ja me haemme nyt vaihtoehtoisia tapoja, miten se tulee tapahtumaan näissä kunnissa.  

Meillä on valmistelussa kustannustuki kolmonen, eli nyt lähtee ennen joulua kakkonen liikkeelle, ja meillä on valmistelussa jo kolmonen sen jälkeen. Iso rooli on tietysti ollut maksulykkäyksillä, joita on tullut eri puolilta, ja ne ovat tietysti sellaisia asioita, että ne ovat kahden osapuolen välisiä sopimuksia. Siihen ei hallituksella sinällänsä ole mahdollisuutta puuttua. Näihin kaikkiin meillä on — kustannustuki kolmoseen, yrityksille tuleviin — varattuna muistaakseni 500 miljoonaa, ja meillä on ykkösestä, yksinyrittäjien tuesta, vielä jäljellä, [Puhemies koputtaa] eli me saamme katettua nämä keskeiset asiat kyllä.