Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut sellainen yhteiskunnallinen lupaus, että jos hoitaa oman leiviskänsä kunnolla, käy koulut, tekee töitä, noudattaa lakeja ja hoitaa hommansa tunnollisesti ja kunnollisesti, niin silloin yleensä käy hyvin. Nyt tavallinen suomalainen keskiluokkainen ihminen on tällä hetkellä näiden arjen erittäin suuresti kasvavien kustannusten kanssa aikamoisen hämmennyksen vallassa: energialaskut kasvavat, korot nousevat, verot ja maksut uhkaavat nousta, ja liikkumisen ja ruuan hinta ovat pilvissä. Nyt kun katsotaan näitä hallituksen suunnitelmia, miten taloutta tultaisiin hoitamaan teidän julkisen talouden suunnitelmanne mukaan — velkaa otetaan lisää, ja korot nousevat, mikä johtaa itse asiassa veronkiristyksiin yhä voimakkaammin tulevina vuosina — niin se suunta on aika hirmuinen. Siis Suomesta on tulossa erittäin kallis maa arjen elämiseen tällä menolla, jos suuntaa ei muuteta. Kysyisin: onko hallitus tiedostanut tällaisen ongelman, ja minkälaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet? Se ei riitä, että tulevinakin vuosina tarjotaan tukia. Se ei ole ratkaisu.  

Arvoisa puhemies! Hallitus on hyvin tietoinen siitä, miten nämä vaikeat kriisivuodet ja nämä yhteisesti tuetut ratkaisut ovat velkaannuttaneet Suomea, ja olen myös hyvin tietoinen siitä, miten yhteensä 15 vuoden ratkaisut tässä maassa ovat kasvattaneet julkista velkaa. Me elämme tulevien sukupolvien kustannuksella, ja on poliittinen valinta, kuinka paljon me haluamme asiaa laittaa nopeasti kuntoon. [Petteri Orpo: Niinpä!]  

Tästä syystä olen mielenkiinnosta nyt selvittänyt tätä, kun olen havainnut, että, arvoisa kokoomus, teidän vaihtoehdossanne kohti Suomen tulevaisuutta korostuu pyrkimys keventää ihmisten verotusta. Ajatuksena se on tietenkin minustakin periaatteellisesti kannatettava, mutta jos ajatellaan tätä vaikeaa julkisen talouden tilannetta — yritän nyt oikein yksinkertaistaa sen — niin jos samaan aikaan sanoo, että haluaa laittaa valtiontaloutta kuntoon ja keventää verotusta, niin silloin se tarkoittaa, että jostain pitää leikata, esimerkiksi hyväosaisten veronkevennysten vuoksi köyhemmiltä enemmän, ja tätä politiikkaa en voi pitää oikeudenmukaisena. Ja jos puhemies sallii, että tämä aihepiiri jatkuu, [Puhemies: Aika täysi!] niin mielelläni kertoisin, mitä olen hiukan selvittänyt tämän vaikutuksia kansalaisiin.  

Arvoisa puhemies! Kysyin, onko hallitus tiedostanut — en saanut vastausta. Kysyin, onko hallitus ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin — ei ole ryhtynyt näköjään. Vastasitte ohi kysymyksestä, ja tulkitsen sen siis niin, että ette ole ryhtyneet toimenpiteisiin vaan keskitytte kokoomuksen arvosteluun.  

Sanon täältä muutaman konkreettisen toimenpiteen: Siis totta kai julkisen talouden vastuullinen hoitaminen ja rahojen kohdentaminen yhteiskunnan perustehtäviin, mutta sen jälkeen vähemmän tärkeistä voidaan säästää. Kun puhutaan, miten kansalaisten ostovoimaa voidaan parantaa ja arjen kustannuksia pitää kurissa, niin maltilliset kohdennukset palkka- ja eläkeveron kevennykseen ja kompensaationa haittaverojen korotuksia, puhtaan energiantuotannon lisäämistä, jotta energialasku laskee kansalaisilla, lisätään asuntotuotantoa, jotta asumisen hinta laskee, lisätään julkisen joukkoliikenteen kilpailua, muun muassa junaliikenteessä, jotta liikkumisen hinta laskee, puretaan normeja ja byrokratiaa, jotta ylimääräiset kulut vähenevät yhteiskunnassa. Eikö tässä olisi niitä ideoita, mitä olisi pitänyt jo tehdä? 

Arvoisa puhemies! Kyllä, kokoomuksen listassa on monia varteenotettavia asioita, ja sitten on asioita, joista kyllä olen merkittävästi eri mieltä. Tarkennan nyt vielä, edustaja Häkkänen: Olen tietoinen Suomen talouden vaikeasta tilanteesta, ja kyllä, pidän välttämättömänä, että jatkamme esimerkiksi sillä hyvällä työllisyyskehityksen polulla, jonka tämä hallitus ja suomalaiset yritykset yhdessä ovat aloittaneet. Se on talouskasvun ja Suomen talouden pärjäämisen ehdoton edellytys.  

Mutta palaan vielä tähän esitykseenne, joka liittyy kevyempään verotukseen Suomessa. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan tästä esityksestänne miljardin tuloveron kevennyksistä yli puolet kohdistuisi kolmelle hyvätuloisimmalle kymmenykselle Suomessa. [Vasemmalta: Ohhoh!] Veronkevennyksestä lähes neljännes menisi pelkästään Suomen suurituloisimmille. [Vasemmalta: Oho!] Neljä alinta tulokymmenystä hyötyisivät yhteensä vain alle 180 miljoonaa. Ja mitä tämä tarkoittaa suomeksi, arvoisa puhemies: Esimerkiksi 2 000 euroa kuussa tienaava, kaikkien meidän arvostuksen ansaitseva hoitaja hyötyisi tästä kokoomuksen veroalesta vain noin kympin. Eduskunnan tietopalvelun mukaan 1 400 euroa tienaava ei hyötyisi miljardin veronkevennyksestä laisinkaan. En pidä tätä Suomen edun mukaisena ja kannatettavana tulevaisuuskuvana. [Puhemies koputtaa] Vaikka veronkevennykset ovat aatteellisesti varmasti oikein, nyt Suomella ei ole näihin varaa, ja tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa. 

Arvoisa puhemies! Jatketaan hoitajista: Kun sairaanhoitaja tekee lisätöitä, niin hän maksaa keskituloisena suomalaisena puolet veroa siitä lisätulosta. Onko se kohtuullista? 

Kysymykseni kuuluu tähän samaan asiaan liittyen: Ihmisiä huolestuttaa paitsi ostovoima myös arjen palvelujen toimivuus. Nyt, kun täällä ministeri Kiuru puhui sote-uudistuksen toteuttamisesta, niin minulla on täällä edessäni Ylen eilisen päivän uutinen Pirkanmaalta. Pirkanmaalta puuttuu tällä hetkellä 1 500 hoitajaa. Tämä määrä on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Kaksi vuotta sitten oli vielä lähihoitajista ylitarjontaa, ja nyt heitä puuttuu tuhat kappaletta. [Timo Heinonen: Eli ei se olekaan Sipilän hallituksen syy!] 116 psykologia ja 360 sosiaalityöntekijää palkattaisiin välittömästi. Oletteko te tietoisia siitä, mikä todella on Suomen terveydenhoidon tilanne, ja aiotteko te tehdä sille asialle jotakin? [Ben Zyskowicz: Hallitus on laittanut soten kuntoon! Kysykää Kiurulta!] 

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä asiat, mitä edustaja Satonen tässä luetteli, ovat asioita, joista meidän pitää yhdessä olla huolissamme. [Ben Zyskowicz: No kuka kantaa vastuun?] Mutta kokoomuksen vaihtoehto — se on kylmää kyytiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja se on kylmää kyytiä hoitajille. Samanaikaisesti, kun te esitätte näitä miljardiluokan veronkevennyksiä, joista hyötyvät yhteiskunnan kaikkein vauraimmat kaikkein eniten, kuten ministeri Saarikko tässä ansiokkaasti äsken kertoi, te olette valmiita leikkaamaan miljardeja julkisia menoja. Ja mistä nämä tulevat — mistä nämä tulevat? Sosiaali- ja terveydenhuollosta iso siivu. [Timo Heinonen: Pysytään totuudessa!] Ja se tarkoittaa ei mitään muuta kuin irtisanomisia sote-sektorilla. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Kyse on henkilöstövaltaisesta sektorista, ja jos sieltä otetaan kokoomuksen esittämällä tavalla rahaa pois, se ei tarkoita mitään muuta kuin hoitajapulan pahenemista. Se tarkoittaa vähemmän peruspalveluita ihmisille, se tarkoittaa ongelmien kasaantumista, ja se tarkoittaa sitä, että meidän ongelmamme näiden asioiden osalta, joista edustaja Satonen kertoi, vain syvenevät. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ottanut 40 miljardia lisää velkaa, ja me maksamme 2,6 miljardia pelkkiin korkoihin. Taloustieteen termi moraalikato tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että syödään lasten lautasilta. Elikkä te olette tehneet velkaa, että meidän lapset voisivat sitä sitten maksaa. [Aino-Kaisa Pekonen: Jotta lapset voisivat paremmin!] Onko se teidän mielestänne oikein, ja miksi te teitte tällaisen teon meidän lapsille? [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Erinomaista, edustaja Risikko, että, nostitte esiin ikään kuin oikeudenmukaisuuden ja päätöksenteon moraalin. On aivan oikein, että kysytte tämän perään, mutta muistetaanhan samalla yhteinen vastuu: te olette tukeneet valtaosaa tuosta 40 miljardista, [Vasemmalta: Kyllä!] joista merkittävä osa on syntynyt nimenomaan korona-ajan laskuna, jolloin teidän puolueenne olisi velkaantunut vielä enemmän kuin mitä hallitus esitti ja velkaa päätti ottaa, ja vastaavalla tavalla te olette tukeneet ratkaisuja Venäjän hyökkäyssodan alettua vaikkapa energiakriisissä kansalaisten osalta. Voin jo arvata keskustelun jatkon: te esitätte, että entäpäs se kaikki muu. Ne ovat olleet esimerkiksi pienimpien eläkkeiden korottamista, hoitajien määrän vahvistamista, jonka uskon erityisesti, edustaja Risikko, olevan teillekin tärkeä asia, [Sanna Antikaisen välihuuto] ja vaikkapa ratkaisuja, jotka liittyvät Suomen tutkimus- ja kehityspanoksiin, joihin tiedän, että te sivistysvaliokunnan puheenjohtajana olette suhtautunut erityisen myönteisesti. 

Voimme yhdessä kantaa huolta lasten velasta, [Sari Sarkomaa: Pitääkö kaikki tehdä velaksi?] mutta se on yhteinen vastuu, koska ratkaisut ovat olleet yhteisiä. [Välihuutoja] 

Herra puhemies! Hallitus on tuhlailullaan kiihdyttänyt valtion velkaantumista ja tehnyt tulevassa Suomessa entistä vaikeammaksi näiden peruspalvelujen, kuten hyvän terveydenhoidon, toteuttamisen. Hallitus ei ole lisännyt työnteon kannustimia. Työssäkäyvien ostovoimaa ei ole parannettu — te olette tehneet historiallisen suuret polttoaineveron korotukset, joita perussuomalaiset vastustivat, ja siitä huolimatta te olette jatkaneet tällä linjallanne. Hallitus on romuttanut turvekoneet ennen energiakriisiä, ja olette epäonnistuneet kohdistamaan energian tukea oikein sähkökriisissä.  

Talouskasvun edellytykset ovat muutakin kuin työllisyysasteen tuijottelu. Meiltä puuttuu työn tuottavuuden kasvu, meiltä puuttuu viennin kasvu. Olemme oravanpyörässä, josta täytyisi päästä. Tarvitaan veronkevennyksiä ja talouden liikkumavaraa ja toimintavapauksia. Kun te, arvoisa pääministeri Marin, tulitte tehtävään, olitte nuori ja idealistinen vasemmistolainen päättäjä. Oletteko nyt oppinut talouspolitiikasta sen, että sosialismi ei toimi? [Välihuutoja vasemmalta]  

Arvoisa puhemies! Kyllä sosiaalidemokraattinen puolue uskoo markkinatalouteen, ja se uskoo hyvinvointivaltioon, siihen, että me yhteisesti rakennamme maata, jossa joka ikinen ihminen voi pärjätä. Ei täällä minun tietääkseni taida kukaan tästä talosta tai salista kannattaa sosialistista yhteiskuntaa, [Juha Mäenpää: Uskooko se yhteisvelkaan?] saati kommunismia, enkä näe, että sellaisella pelottelu nyt erityisesti äänestäjiin siellä kotikatsomoissa välttämättä uppoaa. 

Mutta siitä olen samaa mieltä, että kyllä, sen lisäksi, että me katsomme työllisyysastetta — se on tärkeää, että me sitä olemme nostaneet yhdessä, ja tulemme nostamaan vastakin — me tarvitsemme tuottavuuden parantamista. Tässäkin hallitus on tehnyt paljon töitä, ja sen eteen eduskunta on tehnyt myös parlamentaarisesti yhteistyötä. Olin erittäin iloinen, kun sain eilen vastaanottaa kansanedustaja Matias Mäkysen johtaman parlamentaarisen työryhmän tuloksen, [Välihuutoja] raportin siitä, millä tavalla yhdessä nostamme Suomen tki-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, [Puhemies: Aika!] koska tämä on avainasemassa tuottavuuden parantamisessa. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomen talous on tasapainotettava seuraavien kahden vaalikauden aikana. Me tarvitsemme tähän maahan kasvua ja työtä, mutta velka ja alijäämä ovat sitä mittaluokkaa, että tarvitsemme myös säästöjä. Mitä enemmän saamme kasvua ja työtä, sitä vähemmän joudumme tekemään noita kipeitä säästöjä. Suomalaisille pitää jäädä enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä. [Ben Zyskowicz: Te olette Saarikon kanssa eri mieltä näköjään!] Tärkeintä on lisätä yrittäjyyttä ja helpottaa työllistämistä. Toisia ilkkumalla tämä tilanne ei korjaannu. [Timo Heinonen: Kuulitteko, Saarikko!] Suomi tarvitsee yhteistyötä ja yksituumaisuutta. Kysyn pääministeriltä: Yhdyttekö arvioon, että myös säästöjä joudutaan tekemään? Ja miten Suomeen konkreettisesti saadaan lisää kasvua, työpaikkoja ja työllistäviä yrityksiä? Oletteko valmis esimerkiksi lisäämään paikallista sopimista työpaikoilla? [Ben Zyskowicz: Olisipa kepu hallituksessa!]  

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että kyllä tulevalla vaalikaudella tarvitaan myös sopeutustoimia. Niiden pitää olla oikeudenmukaisia, tarvitaan sekä tulo- että menosopeutusta, ja tärkeää on se, että samanaikaisesti kun sopeutustoimia tehdään, kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä pidetään huolta. Heidän, keillä on kaikkein leveimmät hartiat, heidän, keillä on eniten varaa, pitää osallistua nimenomaisesti tässä vaikeassa tilanteessa yhteisen talouden kuntoon laittamiseen. Vastaavasti taas köyhimmiltä leikkaaminen tilanteessa, jossa inflaatio on korkealla ja elinkustannukset nousevat, on täysin vastuutonta politiikkaa. 

Olen samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme yhteistyötä näiden isojen tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Äsken puheenvuorossani mainitsin tämän tki-tiekartan, sen työn, mitä yhdessä parlamentaarisesti olemme tehneet. Se on arvokasta työtä. Myös sillä me saamme Suomen tuottavuutta nostettua.  

Ja kyllä, me tarvitsemme myös monenlaisia muunlaisia toimia, myös työmarkkinoilla. Tällä hetkelläkin paikallinen sopiminen on tosiasia työpaikoilla. Monilla työpaikoilla sovitaan paikallisesti asioista ja asioita ratkaistaan yhteisesti yhteisessä pöydässä, mutta se ei saa tarkoittaa tietenkään sitä, että yleissitovista työehtosopimuksista luovutaan [Puhemies: Aika!] tai että tämä työmarkkinajärjestelmä, joka Suomessa on ollut toimiva, romutettaisiin. 

Arvoisa herra puhemies! Meni vähän taas tähän ”mutku kokoomus” ‑problematiikkaan. [Vasemmalta: Ei mennyt!] Kun pääministeri Marin puhuu kokoomuksen vaaliohjelmasta, hän käyttää totuutta yhtä säästeliäästi kuin Donald Trump. [Vasemmalta: No ohhoh!]  

Sitten ministeri Saarikko puhuu kokoomuksen veropolitiikasta. Aikaisemmin keskusta oli meidän kanssamme samaa mieltä siitä — ja edustaja Könttä tuntuu edelleen olevan samaa mieltä siitä — että siirretään verotuksen painopistettä työn verottamisesta haittojen verottamiseen. On sääli, että keskusta ministeri Saarikon johdolla on näköjään irtaantumassa tästä yhteisestä linjasta.  

Aikaisemmin kysyttiin, oletteko tyytyväisiä, ja kehuitte kauttanne, ja se varmaan kuuluu hallituksen normaaliin käytäntöön. Mutta kun katsotaan sotea, vanhustenhoivaa, hoitoonpääsyä, nuorten ja lasten psykiatriaa, kun katsotaan koulurauhaa tai kun katsotaan nuorisorikollisuutta, niin teillä on ollut valta neljä vuotta ja te olette voineet asioita muuttaa. [Puhemies koputtaa — Timo Heinonen: Syylliset, käsi ylös!] Oletteko te tyytyväisiä todellakin saavutuksiinne? [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen tyytyväinen siihen politiikkaan, mitä tällä hallituskaudella on yhteisesti tehty. [Oikealta: Hoitojonoihin!] Me olemme hoitaneet historiallisia kriisejä, ja haluan kiittää myös oppositiota tuestanne koronan hoidossa ja haluan kiittää tuestanne siinä, että me olemme lisänneet puolustusmäärärahoja ja tehneet mittavia hankintoja suomalaisen puolustuksen hyväksi — me olemme tukeneet Ukrainaa ja me olemme auttaneet kansalaisia energiakriisissä. Kiitos näistä yhteisistä ratkaisuista koko eduskunnalle.  

Mutta olen myös ylpeä ja iloinen niistä toimista, mitä me olemme tehneet hallitusohjelman puitteissa. Te mainitsitte täällä nuorten tilanteen, mielenterveyden aseman, jengiytymisen. Tällä hallituskaudella on tehty paljon sellaisia toimia, jotka tulevat myös näihin asioihin vaikuttamaan tulevaisuudessa: ryhmäkokojen pienentäminen varhaiskasvatuksessa, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen kaikille lapsille, perhevapaauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja sisältöuudistus, se, että jokainen suomalainen pääsisi seitsemän päivän sisällä niihin palveluihin, joita he tarvitsevat, myös mielenterveyden puolella. [Ben Zyskowicz: Pääseekö?] Hallitus on tehnyt paljon sen eteen, että juuri näihin juurisyihin voidaan puuttua [Puhemies: Aika!] ja meidän nuoremme ja lapsemme voisivat paremmin tulevaisuudessa.  

Kyllä minä olen tyytyväinen ja ylpeä siitä työstä, mitä me olemme tehneet. [Jukka Gustafsson: Hallitus tekee, oppositio vikisee! Siinä on se ero!] 

Arvoisa puhemies! On välttämätöntä palata tähän ministeriaitiosta heitettyyn väitteeseen, jonka mukaan kokoomuksen vaihtoehto johtaisi irtisanomisiin. Tämä ei perustu kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, ja toivoisi, että ei säästeliäästi käytettäisi tosiasioita tässä salissa. [Välihuutoja vasemmalta — Ben Zyskowicz: Syylliset, käsi ylös!] 

Ministeriaitiosta on puhuttu paljon myös kasvusta mutta vastustettu niitä verotuksen uudistuksia, joita kokoomus on esittänyt, joilla tehtäisiin kannustavampaa toimintaympäristöä yrittäjille, yrityksille, suomalaisille työntekijöille. Mistä se kasvu syntyy, ellei työn tekemisestä ja yrittämisestä? Mitä te olette ehdottamassa, jotta me parantaisimme markkinatalouden toimivuutta, jotta me parantaisimme Suomea investointiympäristönä, sujuvoittaisimme luvitusta ja tekisimme työn tekemisestä ja yrittämisestä aina kannattavampaa? Kokoomuksen vaihtoehto on tässä myös asiantuntijoiden mukaan kaikkein uskottavin. 

Arvoisa puhemies! On varmasti totta, että kokoomuksen vaihtoehto pitää sisällään perusteltuja ja aivan oikeita toimia esimerkiksi työmarkkinoiden näkökulmasta. Näin itse ajattelen. Tulkoon nyt selväksi myös keskustelu liittyen veronkevennyksiin: Minä ajattelen sillä tavalla, että on tietenkin perusteltua, että Suomea rakennetaan suuntaan, jossa me emme kokonaisveroastetta nostaisi — ei ole itsetarkoituksellista verottaa enemmän. Mutta tosiasia on myös se, että Suomen taloustilanne on vaikea ja vakava johtuen korkojen noususta ja kriisivuosista, [Jukka Kopra: Luomistanne uusista menoista!] joiden ratkaisut ovat olleet yhteisiä. Minusta on oikein todeta ja kertoa, että se näkemys, mitä te esitätte veronkevennyksinä, tarkoittaa sellaisia ratkaisuja, joista hyötyvät yhteiskunnan hyväosaisimmat. Se on ratkaisu, jonka te paikkaisitte ottamalla pois sosiaali‑ ja terveyspalveluista miljardin. [Ben Zyskowicz: Tuo ei ole totta!] Sellaiset ajatukset, jotka liittyvät vaikkapa sairaanhoitajien asemaan... Korostan, että esityksenne mukaisesti hänelle tästä veronkevennyksestä olisi hyötyä noin kymmenen euroa ja samanaikaisesti hänen työn tekemisensä edellytyksiä heikennettäisiin. Minusta tämä vaihtoehto on kuitenkin oikeutettua tulla ilmi. [Ben Zyskowicz: Maalasitte olkiukon!] 

Arvoisa puhemies! Tuo, mitä ministeri Saarikko sanoi, ei ole totta. Taloudenhoidossa te olette epäonnistuneet. Entisenä opettajana tekisi mieli sanoa, että teidät pitäisi jättää luokalle, mutta se tarkoittaisi tämän hallituksen jatkoa, ja sitä tämä maa ei enää kestäisi.  

Nuorten mielenterveyspalveluissa ja vanhustenhoidossa tilanne on huonompi kuin silloin kun te aloititte, kun te saitte nämä vahtivuorollanne hoidettavaksenne. Neljä vuotta, ja 40 miljardia velalla on nyt hinta. Tämän vuosikymmenen lopussa käytetään enemmän rahaa velan korkoihin kuin ministeri Kaikkosen hallinnonalaan, eli koko uskottavaan maanpuolustukseen — enemmän rahaa pelkkiin korkoihin kuin koko uskottavaan maanpuolustukseen. [Välihuuto] Kysyn teiltä, ministeri Saarikko: oletteko te hetkeäkään käyttänyt aikaa miettiäksenne ja tuodaksenne tänne esitystä siitä, miten tämä holtiton velkaantuminen saataisiin taittumaan? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, olen minä käyttänyt sen aiheen äärellä aika montakin hetkeä. On myöskin tärkeää, että käy tätäkin keskustelua seuraaville suomalaisille ilmi, että huoli velkaantumisesta on yhteinen mutta myös vastuu siitä on yhteinen. En voi olla korostamatta esimerkiksi aiemmin puheenvuoroja käyttäneiden perussuomalaisten talouslinjaa ja sen tiivistä yhteneväisyyttä hallituksen suhteen. Taisi olla edustaja Tavio, joka totesi, että miksi hallituksen linja on ollut tällainen velkaantuva linja. Meidän ja teidän budjettien näkemysero on noin 0,5 prosenttia. [Välihuutoja vasemmalta] Meillä on yhteinen näkemys Suomen taloudesta, kun teidän vaihtoehtobudjettianne lukee, noin 99,5-prosenttisesti. [Vasemmalta: Oho!] Eli kun te soimaatte meitä, edustaja Tavio, te soimaatte myös itseänne. Sellaista en välttämättä suosittele, mikäli mielii omille tavoitteilleen suosiota saavan. [Sanna Antikainen: Höpö höpö!]  

Mutta, arvoisa puhemies, edustaja Heinosen näkemys, huoli koroista, on oikea ja aito, eikä tietoa ole siitä, että keskuspankki olisi korkojen nostamista lopettanut, ja siksi velkaantumiseen on syytä suhtautua vakavasti yhteisellä vastuulla.