Arvoisa rouva puhemies! Nämä kahdenväliset verosopimukset on syytä päivittää, mutta kansainvälistyvässä maailmassa maiden rajojen ylittävä voiton pimitys ja veron välttely vaatii yhteistä kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisen veronkierron torjunta on saanut lisää vauhtia Euroopan unionissa. Juuri tänään kokoontuu ministerineuvosto, joka on hyväksymässä komission direktiiviä automaattisesta pakollisesta tietojen vaihdosta, jolla jokaisen EU-maan verohallinto saa tietoja monikansallisten yritysten sisäisestä tuloksen- ja voitonjaosta ja konsernien sisäisestä rahaliikenteestä.
On kiitettävää, että tätä kansainvälistä lainsäädäntöä tehdään ripeästi. Se osoittaa tahtoa, jolla kaikki Euroopan maat haluavat pitää nykyistä paremmin huolta yhteiskunnan palveluiden rahoituspohjasta ja veropohjasta. Heikko puoli on se, että direktiivi koskee vain yhtiöitä, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Carunan rahaliikenteestä ei näillä ehdoilla saada tarkempaa tietoa.
Sosialidemokraattien vastalauseessa esitimmekin, että ilmoitusvelvollisuuden rajaa alennettaisiin. Toivon, että Suomi työskentelee sen puolesta EU:ssa, että kun ja jos ilmoitusvelvollisuudesta saadaan hyviä kokemuksia ja käytännöt kuntoon, liikevaihdon alarajaa lasketaan asteittain. Tämä aikojen muutos näkyy siinä, että tähän Saksan sopimukseen on tuotu uutena pykälänä etuyhteisöjen välinen, mahdollisesti vilpilliseen voitonsiirtoon puuttuminen. Tämä kansainvälinen aggressiivinen verosuunnittelu on ilmiö, johon edellisen hallituksen valtiovarainministeri Urpilainen ryhtyi puuttumaan, ja hänen seuraajansa, valtiovarainministeri Rinne jatkoi työtä.
Laki konserniavustusten verovähennyksistä hyväksyttiin kolmisen vuotta sitten, mutta työtä pitää jatkaa. Tuohon lakiin jääneet porsaanreiät pitää tukkia ja ulottaa tuo laki koskemaan myös tuloverolakia ja ennen kaikkea kansainvälisten kiinteistöyhtiöiden verosuunnittelua. Olin iloinen, että viimeviikkoisessa keskustelussa edustaja Lohi piti tätä tiukennusta välttämättömänä. Nyt hänen täytyisi saada tämä asenne, tämä vahva eurooppalainen veronvälttelyn vastainen asenne, myös oman hallituksensa tietoon. Hallituksessahan on useilla ministereillä henkilökohtaista kokemusta verosuunnittelusta, joten osaamista löytyy. Hallitushan toi tänne eduskuntaan veronkiertäjien armahduslain ja omaisuuden pimittämistä helpottavan hallintarekisterilain mutta joutui ne paineissa perumaan. Nyt hallituksella olisi erinomainen tilaisuus osoittaa, että se ei ole jättäytynyt jälkeen EU:n yhteisestä tahdosta.
On siis hyvä, että Suomi ei sentään jarruta OECD:n ja EU-komission tarmokkaita ohjelmia. Kansallisessa lainsäädännössä on myös tilaisuus osoittaa, että hallitus ei rakasta verosuunnittelijoita vaan kantaa huolta yhteiskunnan palveluiden rahoituksesta ja julkisen talouden alijäämän hallinnasta. Odotamme näyttöjä.