Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun hallitus ajaa rajuja leikkauksia opiskelijoiden ja palkansaajien toimeentuloon, olemme taas saaneet kuulla, kuinka kaikkein varakkaimpien listaamattomien yhtiöiden omistajat eivät maksa juuri lainkaan veroja tuloistaan. Veroja kierretään laillisesti niin holdingyhtiöillä kuin vakuutuskuorillakin. Niitäkin suuria pääomatuloja saavia, jotka reilusti maksavat veronsa, verotetaan vähemmän kuin vastaavia tuloja saavia palkansaajia. Arvoisa pääministeri Sipilä, miten te aiotte osallistaa suurituloiset osingonsaajat säästöpolitiikkaan, ja eikö tämä olisi oikeudenmukaisempi vaihtoehto kuin pienituloisilta opiskelijoilta leikkaaminen. 

Arvoisa puhemies! Se on totta, että kun listaamaton yritys maksaa toiselle listaamattomalle yritykselle osinkoa, niin siitä välistä ei mene veroa. Tämän hallituksen ohjelmassa ei ole ainakaan vielä, että tämä tie purettaisiin. Tämä on tehty sitä varten, että tämmöiset yritysrakenteet pystyvät keskenään tulouttamaan ja konsernista sitten verotetaan. Tämä on se lähtökohta tälle asialle. Tätä ei suinkaan ole tehty veronkiertotarkoituksessa. 

Mutta kun me tätä veropohjan laajentamista käymme läpi, niin tätäkin asiaa tullaan tarkastelemaan. 

Arvoisa puhemies! Tämä oli ilahduttavaa kuulla. Mutta pääministeri Sipilä, te olette itse järjestänyt omaisuuttanne niin sanottujen vakuutuskuorien kautta. Näiden vakuutuskuorien suosiohan on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana juuri siitä syystä, että ne mahdollistavat niin omistusten piilottamisen kuin myöskin osinkojen saamisen verottomana. Eli kyllä käytännössä on kyse suurituloisten suomalaisten harjoittamasta verosuunnittelusta. 

Minusta on erittäin positiivista, jos hallitus nyt pohtii myöskin suurituloisten mukaan ottamista tähän säästöpolitiikkaan, mutta pääministeri, aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin näiden vakuutuskuorien avaamiseksi, jolloin myöskin te itse osallistuisitte hyvinvointivaltion rahoittamiseen. 

Arvoisa puhemies! Se, että tässä vihjaillaan, että olisin henkilökohtaisesti jotenkin kiertämässä veroja, on loukkaavaa. Siihen olisi ollut toki monessa tilanteessa mahdollisuus: kun yrityskauppoja olen tehnyt, niin olen saanut ehdotuksia tehdä niitä Luxemburgin kautta. Mutta olen aina vastannut niihin ehdotuksiin niin, että minä haluan maksaa Suomeen veroni, koska olen täällä saanut opiskella ja kasvaa ja tämä on turvallinen maa ja haluan myöskin omalla veronmaksukäyttäytymiselläni olla esimerkkinä. 

Meillä on erilaisia tuotteita, joissa esimerkiksi metsänkasvusta maksetaan vero silloin, kun se realisoituu; on olemassa vakuutussäästöjä, joitten tuotto realisoituu silloin, kun se tuotto nostetaan; on olemassa esimerkiksi yritysomaisuutta, jota myytäessä vasta verotetaan. Se, että meillä on tällaisia tuotteita, ei tee kenestäkään veronkiertäjää. (Hälinää) 

Arvoisa puhemies! Kysymys taisi lähteä osinkoveroista. Sehän on sanomattakin selvää, että jokaisen yrityksen tavoitteena on myydä tuotteita tai palveluita ja tuottaa voittoa omistajilleen. Me valtiovarainministeriön puolella olemme totta kai aina kiitollisia silloin, kun pystymme tulouttamaan veroja. Se tarkoittaa sitä — riippumatta siitä, onko suurituloinen vai pienituloinen — että jokaisen verotulon, jonka me saamme valtiovarainministeriöön sisään, pystymme käyttämään hyvinvoinnin luomiseksi. Sen takia toivoisin, että emme lähtisi lajittelemaan näitä veroja sillä tavalla, että jollain tavalla mustamaalataan yhtä veroa toista veroa vastaan. 

Arvoisa puhemies! Minä en omassa puheenvuorossani viitannut veronkiertoon vaan verosuunnitteluun eli siihen, että Suomessa on niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä, jotka tietoisesti pyrkivät minimoimaan omaa verorasitusta, eivät rikkomaan lakia. Minusta tässä on nyt kyse siitä, aikooko hallitus omassa veropolitiikassaan tähdätä siihen, että periaate siitä, että jokainen suomalainen maksaa veroa maksukykynsä mukaan, toteutuu. Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi osinkoverotuksen uudistamiseksi niin, että verotus Suomessa myöskin toimii tämän suomalaisille tärkeän periaatteen mukaan? 

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä monta eri veroselvitystä menossa, ja me selvitämme myös tätä ketjuverotuskokonaisuutta, johonka te äsken viittasitte. Siinä on myös tiettyjä EU-rajoitteita olemassa, mutta me katsomme tätä kokonaisuutta, kun laadimme verosuunnitelmaa kokonaisuudessaan. 

Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomi ei menesty, elleivät yritykset ja yksilöt menesty — mukaan lukien pääministeri. 

Suomalaiset ja Suomessa toimivat rahalaitokset tekevät ennätysvoittoja, jakavat miljardien edestä osinkoja. Pankkien liiketoimintaa ei koske arvonlisävero, siksi muun muassa Britanniassa verotetaan pankkien tulosta noin 10 miljardilla eurolla. Ruotsissa valmistellaan pankkiveroa, jolla tavoitellaan vähintään 400 miljoonan euron tuottoa. Eikö olisi nyt pohjoismaisen yhteistyön paikka, kuten sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitämme? Sen sijaan, että leikataan opiskelijoilta ja muilta vähäosaisilta, miksi emme keräisi pankkiveroa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Eikö kannattaisi ottaa niiltä, joilla on, eikä vain niiltä, joilla ei ole? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!) 

Arvoisa herra puhemies! Pankithan tietysti maksavat tuloksistaan veroa ihan niin kuin muutkin yhtiöt ja yritykset. Kun me katsomme verokokonaisuutta, niin totta kai me katsomme erilaisia ratkaisuja, mutta pankkivero ei ole meidän agendallamme juuri nyt. 

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Anderssonin kysymys oli loukkaava, mutta kysyn hieman laajemmin. Hallitus tekee nykyistä veropolitiikkaa aika ahtaassa raossa. Siellä on hyviä elementtejä, jotka edistävät työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Toisaalta verotuksessa on isoja haasteita kansainvälisen veroyhteistyön osalta, meillä on tulossa maakuntauudistus, meillä on tulossa perustulouudistus ja meillä on kannustinloukkuja. Kysyn ministeri Stubbilta: onko ajateltu, että asettaisimme laajan asiantuntijaryhmän miettimään laajempaa verouudistusta? Lähinnä ajattelen seuraavaa vaalikautta varten, jolloin voitaisiin vastata näihin moniin haasteisiin siten, että olisi hyvä keskustelupohja sitten meidän poliitikoillamme linjata asiantuntijatyöryhmän perusteella. 

Arvoisa herra puhemies! Se on ilman muuta selvää, että kun esimerkiksi olemme katsoneet sote-rahoitusta, niin olemme miettineet, kannattaako tässä tehdä laajamittaisempi verouudistus. Olemme kuitenkin tässä vaiheessa päätyneet siihen, että veropolitiikan näkökulmasta jatkuvuus ja uskottavuus ja poukkoilun välttäminen on erittäin tärkeää. Sen takia olemme määritelleet aika pitkälti sekä hallitusohjelmaan että hallitusohjelman liitteisiin sen, mikä meidän perusveropolitiikkamme on ja missä kysymyksissä me teemme edelleen selvityksiä. 

Perustavoite meillä on se, että kokonaisveroaste ei kiristy, koska se on yksi Euroopan ja länsimaiden korkeimpia, yli 44 prosenttia karkeasti, kun OECD:n keskiarvo on 34 prosenttia. Ja toinen perustavoite meillä on, että kenenkään työn verotus ei kiristy. Näistä kahdesta pidetään kiinni. Uutta, kokonaisvaltaista verouudistusta emme tämän hallituskauden aikana ole tekemässä.