Arvoisa puhemies! Kyse on siis laista, joka ehdotetaan säädettäväksi turvatoimista Maahanmuuttovirastossa ja antaa mahdollisuuden kohdistaa virastoon saapuviin ja siellä oleviin turvatarkastuksia ja tehdä muita turvallisuustoimia hyvin samoilla valtuuksilla ja samalla mallilla kuin tällä hetkellä on voimassa tuomioistuimissa, valtioneuvoston tiloissa ja myöskin eduskunnan tiloissa. Lakiesityksen valtuuksilla turvatarkastuksen... [Hälinää — Puhemies koputtaa]  

Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin tarkoitus on, että turvatarkastuksessa voitaisiin siis tarkistaa Maahanmuuttoviraston tiloihin tulevien henkilöllisyys, tehdä heille turvatarkastus, tarkastaa heillä olevat tavarat, tarkastaa lähetykset, ottaa haltuun kielletty valmiste ja myös estää pääsy henkilöltä tarvittaessa. Tämän tarkastuksen voisi siis suorittaa poliisimies, rajavartiomies tai tähän tehtävään koulutettu ja määrätty Maahanmuuttoviraston palveluksessa oleva virkamies, tai Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaisesti turvatarkastuksen voisi myös suorittaa yksityisen turvallisuusalan toimija, joka on saanut koulutuksen turvatarkastajan tehtävään ja on poliisin tehtävään hyväksymä. 

Varmaan voi kysyä, onko tarvetta erillislaille, mutta todella kattavaa valtion keskushallinnon viranomaisten tarpeet huomioon ottavaa lainsäädäntöä turvatarkastuksista ei tällä hetkellä ole olemassa. Sinänsä vastaanottokeskusten turvallisuus on pystytty tilanteen huomioon ottaen suhteellisen hyvin takaamaan, mutta valitettavasti ilmiöt, joissa turvatarkastuksista olisi niin hakijoiden kuin virkamiesten henkilökohtaisen fyysisen turvallisuuden kannalta elintärkeää hyötyä, ovat olleet kasvussa, ja tämän takia valtioneuvosto todella katsoo välttämättömäksi velvollisuudekseen ehdottaa erillistä lainsäädäntöä turvatoimista Maahanmuuttovirastossa siten kuin äsken selostin. Vartijan ja järjestyksenvalvojan toimivaltuudet muun lainsäädännön nojalla eivät myöskään sellaisenaan sovellu näihin turvatarkastusten tekemisiin Maahanmuuttovirastossa, joten uusi laki tältä osin tarvitaan. Mallina tässä laissa todella on ollut vuoden 2015 alusta voimaan tullut laki turvatoimista valtioneuvostossa. 

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta on nyt siis saanut käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, jossa säädetään turvatoimista Maahanmuuttovirastossa. Kyseisellä lailla on tarkoitus varmistaa turvallinen työympäristö Maahanmuuttoviraston työntekijöille ja ehkäistä uhkatilanteita, ja tämä ilman muuta on hyvä ja tarkoituksenmukainen ja tuettava tavoite. Voi kuitenkin kysyä, miten me olemme antaneet tilanteen mennä siihen pisteeseen, että Maahanmuuttoviraston tarvitsee turvautua turvatarkastukseen, jotta sen työntekijöiden työrauha voidaan turvata. 

Se, että Maahanmuuttovirasto tarvitsee nyt uusia keinoja työturvallisuuden takaamiseen, ei saa toimia taas yhtenä uutena esimerkkinä siitä, että turvapaikanhakijat ovat lähtökohtaisesti Suomelle turvallisuusuhka, sillä ei näin ole. Turvapaikanhakijat ovat ihmisiä, joilla on kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus saada Suomesta kansainvälistä suojelua, kun kriteerit täyttyvät. Tämä inhimillinen seikka on syytä nyt muistaa, kun Maahanmuuttovirastoa ollaan varustamassa turvatarkastusoikeudella. Oleellista on kiinnittää huomiota siihen, että turvapaikanhakijoiden hakemukset tulevat huolellisesti ja oikeudenmukaisesti käsitellyksi. Se luo turvallisuutta. 

Sinänsä on, puhemies, valitettavaa, että monet julkisen sektorin työntekijät joutuvat kokemaan uhkatilanteita työssään, valitettavan usein esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Näin ollen kysymys on laajempikin: kuinka turvataan kaikille työntekijöille työrauha ja oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, oikeus olla ilman häirintää? Oi- keusvaltiossa virkamiesten on voitava tehdä työnsä ilman minkäänlaista painostusta. Siten molemminpuolisen turvallisuudentunteen vahvistamiseksi on tärkeää, että on olemassa perusteltu luottamus oikeusvaltion toimintaan, että itse kunkin asia, olipa se turvapaikanhakijan asia tai suomalaisen asia, tulee asianmukaisesti käsitellyksi. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tuppurainen oli ymmärtääkseni huolissaan siitä, että kun säädetään tällainen laki, joka mahdollistaa turvatarkastuksen Maahanmuuttovirastossa, tässä olisi takana sellainen ajatus, että turvapaikanhakijat ovat lähtökohtaisesti turvallisuusuhka. Se ei tietystikään ole tässä takana, mutta valitettavasti, edustaja Tuppurainen, elävä elämä on sellaista, että Maahanmuuttovirastoon on tultu esimerkiksi puukon kanssa ja tämän puukon kanssa on toimittu kesken turvapaikkapuhuttelun. Tällaisia valitettavia kokemuksia on, ja on meidän vastuumme lainsäätäjinä huolehtia siitä, että tällaiset tapaukset eivät voisi toistua.  

Mieluumminkin kysyn ministeri Mykkäseltä: Onko todella niin, että meidän pitää jokaisen valtion viraston osalta erikseen päättää, että siellä voidaan tehdä turvallisuustarkastuksia? Eikö jokin yleislaki olisi paikallaan? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuppuraisen sinänsä hyvään puheenvuoroon haluaisin lisätä sen, että kun Tuppurainen käsitykseni mukaan kantoi huolta siitä, että tämä turvallisuustarkastus kohdistuisi pääsääntöisesti näihin turvapaikanhakijoihin, niin minä näen asian hieman laajemmin, että silloin kun jossakin virastossa tehdään turvallisuustarkastus, se tehdään kaikille sinne virastoon tuleville. Ymmärrykseni mukaan Maahanmuuttovirastoon voi ainakin tulla, vaikka ei nyt asioida, myöskin muita kuin turvapaikanhakijoita, ja näin ollen on hieman väärin sanoa, että tämä turvallisuustarkastus tai turvatarkastus kohdennettaisiin vain joitakin henkilöitä vastaan. Pidän kyllä erittäin tärkeänä sen nimenomaan, että se on kaikille ja nimenomaan suojataan silloin siellä virastossa asioivia henkilöitä mutta myöskin viraston työntekijöitä. Se on kaikkien turvallisuuden kannalta tärkeää, että tarkastus tehdään. 

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tällainen lainsäädäntö, jolla turvataan ihmisen turvallinen työympäristö, on mielestäni hyvä ja perusteltu. Kuten edustaja Zyskowicz omassa puheenvuorossaan kuvasi tilannetta, kyllä tällaisia tapahtumia varten pitää olla toimivat käytännöt, ja nimenomaan kun ollaan virantoimituksessa, kaiken julkisen toiminnanhan tulee perustua lakiin. Ei siellä voida ruveta tekemään viranomaistoiminnassa mitään muuta kuin sitä, mihin laki heidät erikseen velvoittaa tai antaa oikeuden. Sen takia nämä lainsäädännöt pitää laittaa ajan tasalle.  

Voin sanoa, että kun esimerkiksi muutamia vuosia sitten lievän käsivamman takia jouduin turvautumaan lääkärin apuun Joensuussa sairaalassa, totesin silloin yöllä odottaessani lääkärille pääsyä, että kyllä siellä kesäiltana se meno oli sellaista, että siellä olisi ollut tarvetta isommallekin määrälle turvamiehiä, kun siellä oli todella hurjaa touhua se kesäöinen meno sairaalan vastaanotolla. Kyllä ymmärrän näiden ihmisten turvattomuuden tunteen, ja siihen pitää olla vastine niin, että lainsäädäntö on ajan tasalla. 

Arvoisa puhemies! Laki on varmasti perusteltu ja kannatettava ja tarpeellinen. On selvää, että Maahanmuuttoviraston työntekijöiden, kuten muittenkin työntekijöiden, jokaisen oikeus on tehdä työtä ilman pelkoa fyysisestä uhasta tai häirinnästä tai mistään sellaisesta, joka estää virkamiehen asiallisen toiminnan. Valitettavasti tätä uhkailua tapahtuu, edustaja Zyskowicz, tänä päivänä esimerkiksi sosiaalitoimistoissa. Monia tapauksia on tullut myös julkisuuteen, joissa on todella väkivaltatilanteita jouduttu käsittelemään, niin että kysymys ei ole nyt aivan uniikki Maahanmuuttoviraston kohdalla. 

Mutta halusin puheenvuorollani osoittaa, että se, että Maahanmuuttovirastolle mahdollistetaan turvatarkastukset erillislailla, ei saa olla omiaan ikään kuin käytettäväksi keppihevoseksi siinä keskustelussa, jossa kiistatta jotkut haluavat leimata turvapaikanhakijat turvallisuusuhaksi. Tätäkin asiaa on voitava käsitellä asiallisesti sellaisena kuin se on. 

Arvoisa rouva puhemies! Silloin, kun henkilöt tekevät töitä työpaikallaan, lähtökohdan pitää olla se, että työtä saa tehdä turvallisessa ympäristössä. Tämä koskee opettajia kouluissa, se koskee ensihoitajia, pelastuslaitoksen työntekijöitä, kaikkia ihmisiä — se on lähtökohta. Kaikki sellaiset toimet, joilla tätä turvallisuutta pyritään parantamaan, ovat tervetulleita. 

Ehkä tässä taustalla on ollut välillä jopa vääränlainen asennoituminen suvaitsevaisuuteen. Meidän pitää olla suvaitsevaisia, mutta meidän ei pidä suvaita missään tilanteessa sellaista käytöstä, joka asettaa ihmiset painostuksen alle, jossa väkivallan uhkaa käytetään ja näin pois päin. 

Eilen päätoimittajat ottivat yhteisessä kannanotossaan kantaa vainoamiseen, jota toimitukset ja toimittajat kohtaavat työssään — ja moni muu julkisuuden henkilö. Kannattaa perehtyä siihen, mitä hallintovaliokunta pari vuotta sitten sisäisen turvallisuuden strategian käsittelyn yhteydessä kuuli, ja miettiä, vieläkö voitaisiin joitain asioita tehdä siihen suuntaan, mitä niissä lausunnoissa [Puhemies koputtaa] ja käsittelyssä todettiin. 

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että Maahanmuuttovirastossa asioivat henkilöt yleensä käyttäytyvät rauhallisesti ja asiallisesti, eli ei tietenkään pidä yleistää. Mutta mielestäni ei myöskään pidä vähätellä sitä huolta, jonka Maahanmuuttoviraston oma henkilökunta on ilmaissut. He esittivät vetoomuksen syksyllä 2017 oman työturvallisuutensa parantamiseksi, ja ajattelen, että tämä lakiesitys on vastaus tähän huoleen. He kertovat, että he ihan päivittäin kohtaavat hakijoita, joilla on mielenterveysongelmia, jotka ovat lähtöisin konfliktialueilta, ja myös uhkaavia tilanteita ja häiriökäyttäytymistä. Sen takia en itse näe tässä yhteydessä sitä huolta, jonka edustaja Tuppurainen esitti, että tätä käytettäisiin nyt jollakin tavalla turvapaikanhakijoita vastaan. Täytyy muistaa [Puhemies koputtaa] myös se, että turvapaikanhakijat saattavat aiheuttaa uhkatilanteita myös toisilleen. [Ben Zyskowicz: Ja itselleen!] 

Arvoisa puhemies! Meillä on tosiaan pitkään ollut muun muassa tuomioistuimissa turvatarkastukset, ja siellähän asioi monenlaista ihmistä. Siellä on avioeroasioita, lasten huoltoasioita, rikosasioita. Ei heitäkään lähtökohtaisesti ole leimattu miksikään, mutta siellä halutaan varmistaa turvallisuus. 

Kun Hyvinkään virastotalo uudistettiin — tästä on joitakin vuosia aikaa — niin tuomioistuimen tiloissa ei ollut turvatarkastusta, ja siellä tapahtui puukotus. Eräs ystäväni oli siellä käräjätuomarina, ja siinä sitten mietittiin, kun siellä oli avoimia ovia, että mitä jos olisi sieltä takaa tullut. Se on tosi huoli, koska ihmiset voivat olla tyytymättömiä päätöksiin. 

En oikein ymmärtänyt sitä, että jos tehdään hyviä päätöksiä, se luo turvallisuutta — aivan kuin se sisältäisi viitteen, että siellä ei nyt tehdä hyviä päätöksiä. Tai vaikka tehtäisiin huonoja, niin niistä pitää valittaa muutoksenhakukeinoin eikä mennä puukon kanssa heilumaan. Että nyt en oikein ymmärtänyt tätä. 

Arvoisa puhemies! Nyt, kun ministeri on paikalla, tosiaankin haluaisin kysyä siitä, voisiko tämä esitys olla tien aukaisu sille, että näitä turvatarkastuksia olisi enemmän eri virastoissa. Ikävää kysyä tällaista asiaa tällaisessa salissa, mutta maailma on muuttunut. Meillä on varmasti vielä kipeinä muistoina muun muassa Jokela ja muut koulujutut, mitä on ollut. 

Näissä turvatarkastuksissa meillä pitää riittää rahaa virastoihin sillä tavalla, että ihmiset, jotka työskentelevät siellä, tietävät, että he voivat olla turvassa työpaikallaan, ja että ainakin kaikkein raskaimmat ja pahimmat aseet, mitä mahdollisesti on mukana, saadaan turvatarkastuksessa ottaa pois. Tämä on asia, johon meidän pitää uskaltaa katsoa, ja tämä on asia, josta meidän pitää uskaltaa keskustella, niin ikävä kuin se asia käytännössä onkin. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tosiaan pohjaa Maahanmuuttoviraston henkilökunnan omiin toiveisiin, jotka ministerille ja hallintovaliokunnalle ja kansanedustajille laajemminkin toimitettiin, ja on hyvä, että on ryhdytty nopeasti toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Me varmasti kaikki tässä salissa tiedämme riippumatta poliittisista mielipiteistämme, että maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisten kysymysten ympärillä kuohuu, ja Migri on tietenkin näiden kysymysten keskiössäkin monin tavoin. Riippumatta siitä, minkälaisia poliittisia päätöksiä tehdään, on päivänselvää, että Maahanmuuttoviraston henkilökunnan mahdollisuudet ja edellytykset työskennellä ja hoitaa työnsä asetusten mukaisesti on taattava. Samaan aikaan kuitenkin on hyvä muistaa, että alarmismiin ei varsinaisesti ole syytä. Suurin osa asiakkaista tuollakin käyttäytyy varsin asiallisesti, kuten tässä muun muassa edustaja Räsänen ja kumppanit totesivat. Siitä huolimatta on tärkeää, että saamme tämän asian korjattua, ja Maahanmuuttovirastosta pääsemme varmasti tänään keskustelemaan vielä laajemminkin. 

Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin täällä on puhuttu, että kaikkien työntekijöitten turvallisuus ja myöskin niitten henkilöitten turvallisuus, jotka eri palveluja tarvitsevat, on turvattava, mutta on tietysti myös mietittävä, mistä se turvallisuus koostuu. On kyllä todella hälyttävää, jos meidän ainoa vastauksemme on se, että näitä turvajärjestelmiä kehitetään, mutta silloin kun se on välttämätöntä, niin varmasti näin on. Mutta ymmärrän varsin hyvin edustaja Tuppuraisen puheenvuoron, minusta se oli hyvin tasapainoinen, kun siinä otettiin eri näkökohtia tähän keskusteluun huomioon. Itsekin olen sitä mieltä, että meidän pitää välttää sitä, että osoitetaan sormella joitakin tahoja. Meillä on valitettavasti näitä turvallisuusongelmia hyvin monessa paikassa. 

Arvoisa puhemies! Se on todellakin tullut oikein hyvin, ja ilahduin siitä, kuinka eri puolueista on todettu se, miten tällaista yleislakia, niin kuin edustaja Zyskowicz sanoi, tarvittaisiin käytännössä tänä päivänä useassa eri paikassa. Itse olen työskennellyt ulkomaalaispoliisissa vuosia, ensin turvapaikkatutkinnassa ja sitten tein maastakarkotusesityksiä Maahanmuuttovirastolle, ja olimme paljon Maahanmuuttoviraston kanssa yhteistyössä tietenkin. Tässä lyhyen vastauspuheenvuoron aikana korostan nyt vielä sitä, että pitäisi laittaa pohdintaan se, että jokaisella viranomaisella olisi työrauha ja työturvallisuus olemassa — ettei kävisi niin kuin kollegalleni poliisissa, että häntä kirveellä lyötiin päähän, ja hyvä, ettei menettänyt henkeänsä. 

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu on hyvinkin turvallisuuteen vetoavaa, ja kysynkin ministeriltä: nyt kun tällainen lakiesitys eduskuntaan on tuotu, voitaisiinko nyt tästä katsoa, että valtion virkatehtävissä olevien ja eri viranhaltijatoimistojen turvallisuudesta suoritettaisiin tällainen yleinen turvallisuuskartoitus, jota sitten voitaisiin mahdollisesti jalostaa niin, että missä ne riskit ovat todellisia, niissä voidaan sitten kääntyä sellaisen toiminnan piiriin, jossa näitä turvatarkastuksia tehdään? En nyt vähättele yhtään ja pidän kunnioitettavana sitä, että nimenomaan tämä on lähtenyt henkilöstön omasta toiveesta, mutta kun tiedän, että näitä toiveita on huomattavasti enemmän muuallakin, niin ehkä olisi nyt tämmöinen valtakunnallinen viranhaltijaturvallisuusarviointi suoritettava riskiperusteisesti ja sen jälkeen tehtävä lainsäädäntöä, jos se on tarpeellista. 

Arvoisa puhemies! Tämä on tarpeellista lainsäädäntöä, ja tämähän vastaa juuri siihen huoleen, joka akuutisti on Maahanmuuttoviraston henkilöstöltä tullut. On hyvä, että tämä asia laitetaan kuntoon. 

Kun tätä keskustelua kuunteli, niin eihän tässä juurikaan mitään erimielisyyttä tämän salin osalta ollut. Ihan yhtä mieltä oltiin siitä, että kaikilla työntekijöillä missä tahansa ministeriössä on oltava oikeus turvalliseen työympäristöön, se on ihan selviö. Ja sen pitäisi laajemminkin olla ihan koko työelämässä aivan selvää, että kun työtä teet, niin voit luottaa siihen, että teet sitä turvallisessa ympäristössä. 

Toinen huomio liittyy sitten siihen, että vaikka me vastaamme esimerkiksi tässä tapauksessa tällaiseen akuuttiin huoleen, joka Maahanmuuttoviraston henkilöstöllä on tullut, niin sitä ei kuitenkaan pitäisi käyttää laajemmalti keinona, esimerkiksi tässä tapauksessa, leimata tiettyjä ihmisryhmiä, mihin esimerkiksi täällä edustaja Tuppurainen viittasi. Tästäkin käsittääkseni ollaan ihan yhtä mieltä, joten tältä pohjalta varmaan ministerin on aika helppo tätä työtä jatkaa, ja nyt sitten eduskunta tämän lainsäädännön toivon mukaan nopeasti saa voimaan. 

Arvoisa puhemies! Kiitos rakentavasta keskustelusta.  

Todella tämä ikään kuin uhka-arvio tältä osin näyttää olevan eduskunnalla laajasti samansuuntainen: että totta kai niin henkilöstön kuin tässä tapauksessa myöskin turvapaikanhakijoiden fyysinen turvallisuus on pystyttävä takaamaan, ja jos se edellyttää turvatarkastuksiin liittyviä toimivaltuuksia siten kuin hallituksen esityksessä esitetään, niin tuntuu, että sille on laaja tuki täällä eduskunnassa, ja hyvä niin. Näin tätä turvallisuutta on hyvä rakentaa vakaalle pohjalle. 

Myöskin on varmasti niin, kuten ehkä tulkitsen täällä esimerkiksi edustaja Kiurun puhetta, että uhkaava käytös ei ansaitse suvaitsevaisuutta. Eli jos on selkeästi tilanne, jossa nähdään, että joku on tuomassa väkivaltaan tai muuten uhkaavaan käytökseen liittyviä esineitä, niin turvatarkastuksia pitää pystyä tässä suunnassa tekemään, vaikka me olemmekin tarkkaan Suomessa halunneet katsoa, että perusoikeuksiin liittyy myös ylimääräisen puuttumattomuuden periaate. Ja samalla myös on tietysti niin, kuten esimerkiksi edustaja Meri täällä viittasi, että riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan minkä tahansa viranomaisen päätöksistä, ne eivät koskaan voi perustella uhkaavaa käytöstä tai väkivaltaa, oli sitten kysymys verovirastosta tai Kansaneläkelaitoksen toimipisteestä tai Maahanmuuttoviraston toimipisteestä. 

Myöskin olen samaa mieltä siitä, mihin edustaja Tuppurainen täällä kiinnitti huomiota, että, totta kai, tämä ei ole tarkoitettu indikoimaan, että kyse olisi turvapaikanhakijoista, jotka aiheuttaisivat erityisen turvallisuusuhan. Tässä on myös kysymys Maahanmuuttoviraston toimipisteiden suojaamisesta ehkä maahanmuuttovihamielisiltä aktivisteilta, jotka ovat myös, valitettavasti, syyllistyneet väkivaltaisiin tekoihin ja joilta on myöskin tullut uhkauksia uhata puhuttelutilanteita. Eli sinänsä kyse on molemmista suunnista. On myös tietysti selvää, että kun meillä on tuhansia ihmisiä, jotka ovat pitkään olleet vastaanottokeskuksissa ja ovat tulleet väkivaltaisista oloista, niin silloin kynnys uhkaavaan käytökseen myös voi olla madaltunut, ja sikäli sitäkään faktaa ei tietysti kannata muuksi yrittää puhua. 

Täällä on noussut sitten esiin kysymys siitä, miksi säädämme turvatarkastuksia tai sen laajempia valtuuksia nyt nimenomaan Maahanmuuttovirastolle. Niitä on aikaisemmin tosiaan ollut käytössä tuomioistuimissa ja valtioneuvoston toiminnassa ja eräissä muissa tarkkaan rajatuissa viranomaisissa. Meillähän on ollut se perinne, että aika tarkalla rimalla katsotaan, milloin henkilön fyysiseen koskemattomuuteen on riittävän tarpeellinen syy puuttua. Jos puhutaan verovirastosta, Kansaneläkelaitoksen toimipisteistä, ja mitä vastaavia on, niin voi kysyä, onko ollut riittävän matala kynnys siihen, että sielläkin pitäisi systemaattinen turvatarkastus henkilön yksityistavaroihin tehdä. Tähän asti tämmöistä syytä ei ole nähty riittävän tärkeäksi.  

Totta kai näitä arviointeja sisäisen turvallisuuden alalla tehdään jatkuvasti, mutta laitan kyllä mieleen tämän, mitä täällä useat edustajat toistivat, että onko nyt 2018 sellainen vaihe, että täytyy hieman tarkemmalla kammalla myös katsoa, kun meidän turvallisuusympäristö on moninaistumassa ja ehkä yllättäviä tekoja saattaa olla suuremmalla todennäköisyydellä edessä kuin mitä on ollut perinteisessä suomalaisessa ympäristössä. Mieluummin varaudutaan niihin systemaattisesti etukäteen, niin että kyllä tämäkin on syytä katsoa, kannattaako kaikkia julkisia palveluita suojata aiempaa tarkemmin. 

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä maailma on muuttunut, ja pidän erittäin hyvänä sitä, että ennakoidaan ja analysoidaan tilanteita myös tulevaisuuteen päin. Laivatkin seilaavat tuurillaan, vanha sanonta pitää paikkansa. Emme tiedä, mitä vastaan tulee. Maahanmuuttovirasto ei todellakaan ole se ainoa, jossa täytyy kiinnittää huomiota turvallisuuteen. Meillä on päivystys, meillä on sairaalat, meillä on koulukodit, meillä on laivat, sosiaalitoimi. On paljon erilaisia paikkoja, joissa voidaan miettiä, onko siellä turvallista työskennellä, onko siellä turvallista asioida. On erittäin tärkeää, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota, ja avoimet ovet ‑ajatus Suomessa joutaisi mielestäni romukoppaan monessa paikassa. Ovien pitäisi olla lukittuina ja selkeä tieto siitä, kuka sisään tulee. 

Tämän asian valmistelussa on kuultu asiantuntijoita. Täällä muun muassa poliisiosasto on ottanut huomioon, että turvatarkastajan koulutukseen tulisi kiinnittää huomiota. Varmasti juurikin näissä asioissa pystytään sitten mahdolliset pelot, mitä täällä esimerkiksi edustaja Tuppurainen nosti esiin, huomioimaan, että kaikki tapahtuu oikein ja asianmukaisesti, niin kuin kuuluukin. Kyllä tuo yleislaki, minkä, edustaja Ben Zyskowicz, nostitte esille, oli juuri se, mitä itsekin olisin halunnut sanoa. Voisimme todellakin miettiä, mitä kaikkia osa-alueita tällaisen lain tulisi kattaa. 

Olen itse työskennellyt yöaikaan vuosikausia elikkä tiedän, mitä on olla tilanteessa, jossa hälyttimet alkavat soimaan ja poliisipartiot saapuvat paikalle siitä syystä, että joku yrittää tunkeutua sinne työyksikköön. Kyllä ne tilanteet ovat hyvin pelottavia ja järkyttäviä, varsinkin kun yksin työskennellään. Siellä on lääkkeet, se vetää toki myös muita henkilöitä sinne paikan päälle. Koskaan ei tiedä, kuka tulee, elikkä turvallisuutta yleisestikin tulee parantaa. Miten me voisimme järjestää turvallisuuskoulutusta ja kykyä myös puhejudoon [Puhemies koputtaa] meille kaikille kansalaisille, hyvä ministeri? 

Arvoisa rouva puhemies! Kuten debatissa varmaan kaikki totesimme, tällainen muutos tarvitaan, että saamme turvallisuuden taattua myös Maahanmuuttoviraston työntekijöille kaikissa olosuhteissa, ja hyvä niin. Kun Maahanmuuttovirastosta puhutaan, on tietenkin selvää, että he ovat se taho tässä yhteiskunnassa, joka pitkälti myös toteuttaa hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman poliittisia linjauksia. Sitä kautta on hyvä nostaa esiin se, että me kaikki olemme varmasti lukeneet uutisia siitä, miten esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeusturvakysymykset ovat heikentyneet Suomessa viime aikoina tämän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman myötä. 

Jos me katsomme niitä syitä, minkä takia ongelmakäyttäytymistäkin saattaa esiintyä, minä en nyt siis millään tavalla puolusta sitä, jos joku aiheuttaa häiriötä vaikkapa Maahanmuuttovirastossa, mutta minä viittaan siihen, että syitä saattaa löytyä esimerkiksi puhtaasta arkisesta epätoivosta, joka perustuu siihen, että jos ihminen tietää, että hänet ollaan lähettämässä vaaralliselle alueelle, jonka Suomi on luokitellut turvalliseksi muista maista poiketen, niin tästä johtuen ihminen saattaa olla lähdössä hengenvaaraan vasten tahtoaan. Tämä saattaa herättää ihmisessä monenlaisia reaktioita. Kyse ei tietenkään ole Maahanmuuttoviraston työntekijöiden syyllistämisestä myöskään tässä kysymyksessä. He tekevät työtään niiden reunaehtojen perusteella, jotka on poliittisesti määritelty hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa. Mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka hallitus kiistää poliittisen ohjauksen kaikissa muodoissaan, niin turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma on tosiasiassa heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeuksia Suomessa. Siksi olisi perusteltua myös laatia kokonaisvaltainen arvio siitä, miten nämä heikennykset ovat käytännössä tapahtuneet ja miten me voisimme jatkossa ehkä korjata mahdollisia ylilyöntejä. On jonkun verran selvityksiä jo nyt käynnistettykin, ja nostaisin vielä esiin sen yhden, jota ei ole käynnistetty, ja se on selvitys Migrin toiminnasta yleisesti. Vihreät ovat sitä moneen kertaan esittäneet. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi turvatoimista Maahanmuuttovirastossa ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 83 §:n muuttamisesta on todellakin tarpeellinen, ja kannatan sitä lämpimästi. 

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttovirasto tekee isoja päätöksiä yksilöiden kannalta, ja kokemukseni mukaan ne todella aiheuttavat suuriakin tunteita. Kerroin tuossa, että olen tehnyt niitä maastakarkotusesityksiä, joissa perusteena yleisimmin olivat ne vakavat rikokset, jotka olivat yhtenä syynä siinä kokonaisharkinnan jälkeen, että saattoi esittää henkilöä maasta karkotettavaksi. Kuitenkin opin aina huomaamaan sen, että näille ihmisille — nyt minä puhun rikostaustaisista — se tuomio siitä itse rikoksesta ei ollut läheskään niin merkittävä asia kuin se, että heitä alettiin esittämään karkotettavaksi pois maasta. Elikkä sen takia me käsittelemme nyt tätä Maahanmuuttovirastoa kyllä semmoisena instanssina, johon todellakin kohdistuu niitä suuria tunteita, ja joskus ne voivat valitettavasti sitten ilmetä ja esiintyä jopa väkivaltaisina tekoina tai niitten yrityksinä.  

Elikkä yhä edelleen toistan itseäni ja sanon, että tämä hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen. 

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakiesitys nähtäisiin ja käsiteltäisiin nimenomaan työturvallisuuden näkökulmasta eikä niinkään ikään kuin turvapaikkapoliittisena linjauksena. Tässä suhteessahan Maahanmuuttoviraston henkilökunnan työturvallisuuden tasoa nostettaisiin samalle tasolle kuin valtioneuvostossa, tuomioistuimissa ja sisäasiainhallinnossa poliisin ja Rajavartiolaitoksen toimitiloissa. Mielestäni tälle on todellakin hyvät perustelut ihan lähtien niistä uhkatilanteista, joita näissä yksiköissä on tosiasiallisesti esiintynyt. 

Tässä keskustelussa nyt on nostettu esiin myös muiden julkisia palveluja tarjoavien toimipisteiden turvallisuusuhkia: Kansaneläkelaitos, sosiaalitoimistot, verovirasto, koulut, päivystyspoliklinikat, kenties muutkin terveydenhuollon yksiköt. On hyvä, että ministeri Mykkänen totesi, että on valmis myös näitä tarkastelemaan ja millä tavoin. Mielestäni olisi tärkeää saada jo tilannekuva kirkkaammaksi, minkälaisia turvallisuusuhkia näiden palveluja tarjoavien yksiköiden henkilöstöjen kohdalla on.  

Sitä kuitenkin toivon, että yhteiskuntamme voisi säilyä ja säilyttää sen avoimuuden, joka sillä tällä hetkellä on, että meillä ei niitä vartijoita joka koulujen oville tarvittaisi tai terveyskeskusten päivystyspoliklinikan kaikille asiakkaille tarvitsisi turvatarkastuksia tehdä. Eli siinä suhteessa [Puhemies koputtaa] tilanne nyt uskoakseni kuitenkin vielä on kohtuullisen hyvällä tolalla. 

Arvoisa puhemies! Käytän puheenvuoron tuodakseni esiin sen jo vastauspuheenvuorossa sanomani asian, että tulisi harkita jonkunnäköistä yleislakia. Meillä on nyt käsittelyssä noin 30 sivua ehdotusta Maahanmuuttovirastossa tehtävistä turvatarkastuksista, ja täällä kerrotaan, että meillä on erikseen valtioneuvostoa, eduskuntaa, poliisin tiloja ja oikeuslaitoksen tiloja koskevia turvatarkastuslakeja. Mutta kun tiedämme, että valitettavasti sosiaalitoimistoissa ja monissa muissa paikoissa myös syntyy vaaratilanteita tai uhkaavia tilanteita, niin mietin sitä, onko todellakin tarkoituksenmukaista esimerkiksi jokaista virastoa varten tehdä oma laki, kuten tässä nyt Maahanmuuttovirastoa varten, joka vielä voi synnyttää sellaisia mielikuvia, mihin edustaja Tuppurainen kiinnitti huomiota.  

Eli kyllä ministerille ja hallintovaliokunnalle, joka tätä tulee ymmärtääkseni käsittelemään, esitän todellakin sen harkittavaksi, että olisi joku yleislaki. No, luonnollisesti, kun siinä puututaan ihmisten perusoikeuksiin, se on selvää, että vaikka yleislaki olisi mahdollistava, niin sitten esimerkiksi viraston päällikkö tai joku muu voisi päättää konkreettisesti sen käyttöön ottamisesta siinä viraston toimipisteessä tai jostain tämmöisestä joustavammasta systeemistä. Joka tapauksessa nykykäytäntö, näköjään, että jokaista virastoa kohti säädetään oma lakinsa, tuntuu minusta aika epätarkoituksenmukaiselta.  

Arvoisa rouva puhemies! Vielä sen verran lisää, että on syytä muistaa, että Maahanmuuttovirastossa tähän asti ovat turvatarkastuksia tehneet erilaiset turvapalveluita myyvät yritykset, mutta pitää muistaa, että näillä yrityksillä siellä turvatarkastuksia tehdessään ei ole oikeutta mennä henkilöön menevään tarkastukseen saakka, vaan he ovat siellä vain sitä varten, että jos jotakin kahakkaa syntyy, niin he voivat sitten siinä tilanteessa auttaa näitä ihmisiä. Elikkä tässä mennään tavallaan sille tasolle, millä esimerkiksi eduskunnassa ollaan tai valtioneuvostossa ollaan tai tuomioistuimissa, elikkä siellä voidaan henkilö, joka tulee taloon asioimaan, perusteellisesti tarkastaa, ettei hän tuo mukanaan jotain asiatonta, väkivallankäyttövälineitä tai siihen viittaavaa, joitain myrkyllisiä aineita tai vastaavia. Tämän takiahan tämä lainsäädäntö pitää panna ajan tasalle.  

Pitää muistaa, että Suomihan on vapaa maa, että tuolla kadulla jokainen kulkija voi kulkea vapaasti pelkäämättä mitään tarkastuksia tai muita, mutta sitten kun mennään asioimaan virastoihin, tässä tapauksessa Maahanmuuttovirastoon, jossa on ihan selkeästi ollut riski viimeaikaisiin tapahtumiin nähden ja siihen, miten on tilanne maailmassa muuttunut viimeisten kuukausien tai viimeisten vuosien aikana, niin tässä on vain syytä varautua siihen, että niillä ihmisillä, jotka siellä työtään tekevät, olisi turvallinen työympäristö. Pitää muistaa, että jokainen konfliktitilanne, mikä siellä syntyy, on potentiaalisesti vaaratilanne ja siinä voi joku viaton ihminen menettää terveytensä ja pahimmillaan henkensä. Sitähän tässä ollaan torjumassa, ja suodaan viranomaisille tällä lainsäädännön muutoksella mahdollisuus tehdä siitä tarkastuksia niin, että estetään tämmöiset ikävät tapahtumat. Ei tämä mikään sen dramaattisempi tapahtuma ole, näitä lakeja on säädetty tätäkin taloa koskien, samoin valtioneuvostoa koskien, tuomioistuimia koskien ja niin edelleen. Tämä on ihan normaalia menettelyä, ja katson, että laki on perusteltu ja, aivan kuten lain perusteluissa sanotaan, laki pitää saattaa voimaan mahdollisimman pian.  

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi edustaja Zyskowiczin ehdotusta siitä, että tästä tehtäisiin yleislaki. Sehän voisi olla tosiaan esimerkiksi valtioneuvoston asetus, millä se säädettäisiin voimaan. Siinä voisi ehkä sitten olla enemmän sitä laillisuusarviota. Ei ole todellakaan tarkoituksenmukaista, että tämä joka viraston kohdalta täällä tuotaisiin — Kansaneläkelaitos, maistraatit ja niin edelleen — jos sitä tarvetta on.  

Pikkuisen puutun tuohon substanssilainsäädäntöön. Tässä edustaja Parviainen puhui muun muassa siitä, että ihmisille voi tulla epätoivoista käytöstä ja syrjäytymistä näistä päätöksistä, ja toivottiin, muistaakseni sanamuoto oli ”ylilyöntien torjumista”. Nyt täytyy muistaa, että ne kiristykset, joita tehtiin lainsäädäntöön esimerkiksi valitusaikojen lyhentämiseksi, ovat käyneet kaikki perustuslakivaliokunnan tarkastelun. Ne ovat kyllä ihan perustuslain mukaisia ja ihmisoikeussopimusten kanssa sopusoinnussa, eli nyt en tiedä, mitä tarkoitetaan ylilyönneillä.  

Harkintavaltaa kaikilla on aina. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, ja jokainen varmasti siellä yrittää parhaansa tehdä ja siksi voi myös hakea muutosta. Mutta ei voi myöskään olla niin, että jos ihminen on tyytymätön päätökseen, niin se tarkoittaa sitä, että me jotenkin ahdistumme siitä niin paljon, että emme edes oikein uskalla puhua siitä ja ajattelemme sitten näin, että no, jääköön nyt tänne, koska tämä nyt on niin vaikeata, kun hän on tästä eri mieltä. 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kyllä meillä täytyy olla selkeät säännökset näihin asioihin. Jokainen Suomen kansalainen ja suomalainen tässä joutuu noudattamaan näitä päätöksiä ja lainvoimaisia päätöksiä, itse kukin meistä. Siinä ei kauheasti auta, vaikka kuinka jalkaa polkisi. 

Edustaja Juvonen esitti hyvän keinon, tämän puhejudon, eli opetella käymään vaikeissa tilanteissa sitä suullista jumppaa, ettei tarvitse ottaa nyrkkejä avuksi.  

Arvoisa puhemies! Realiteetit on tunnistettava ja tunnustettava, ja näin on, että Maahanmuuttovirasto tarvitsee nyt turvatoimia ja tämä laki on perusteltu ja kannatettava. Mutta aina on syytä myöskin kysyä miksi. Miksi me olemme tässä pisteessä, kun kuitenkin yhteiskunnan intresseissä olisi ennalta ehkäistä sitä, että asiakastilanteissa joudutaan konfliktitilanteisiin? Ja kun tarkastelemme lain perusteluista sitä syytä, minkä takia Maahanmuuttovirasto on nyt tässä, että erityislainsäädännöllä ollaan tuomassa turvatoimia, niin syyksi mainitaan se, että käsittelyajat kansainvälistä suojelua hakevien turvapaikanhakijoitten asioitten käsittelyssä ovat pidentyneet ja useat hakijat, jotka ovat uusintahakijoita, ovat turhautuneita omassa prosessissaan ja siitä aiheutuu turvapaikkapuhuttelutilanteeseen ja hakemuksen käsittelytilanteisiin kielteisiä tunteita. Tähän ovat Maahanmuuttoviraston työntekijät myöskin viitanneet omassa vetoomuksessaan. He kohtaavat epäluottamusta, turhautumista ja aggressiota virastoa kohtaan niiltä turvapaikanhakijoilta, jotka kokevat, että heidän hakemustaan ei ole heidän näkökulmastaan riittävällä tarkkuudella käsitelty.  

Tämä on mielestäni seikka, minkä kohdalle meidän tulisi pysähtyä, kun on esitetty myös painavia puheenvuoroja, muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori on puhunut turvapaikanhakijoitten oikeusturvan puutteista. Meidän on luotava paitsi niitä tosiasiallisia keinoja puolustautua väkivaltaista käyttäytymistä kohtaan — työntekijät tarvitsevat turvaa — myös luottamusta tähän yhteiskuntaan, ne ennalta ehkäisevät tästä epäluottamuksesta kumpuavaa aggressiivista käyttäytymistä, ja tähän, puhemies, haluaisin meidän kiinnittävän huomiota, että turvapaikanhakijoitten käsittelyprosessit, heidän hakemustensa käsittelyprosessit, olisivat aina sujuvia ja että Suomi tältä osin täyttäisi kaikki oikeusvaltion kriteerit komeasti ja kunnianhimoisesti. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys Maahanmuuttoviraston turvallisuuden parantamiseksi on kannatettava. Työntekijöiden päiväkodeissa, virastoissa, kouluissa ja sairaaloissa pitäisi saada tehdä töitään ihan rauhassa. Eriarvoisuuden lisääntyminen on myös omiaan lisäämään tyytymättömyyttä, tuskaa, turhautuneisuutta. Kun elämässä tulee seinä vastaan, se voi nostaa tunteet niin pintaan, ettei käyttäytymiskontrolli enää pidä ihmisellä. Uhkatilanteita syntyy. Myös Kelan toimipisteissä on koettu näitä uhkatilanteita.  

Ennen vanhaan maaseudulla oli sellainen tapa, että kun lähdettiin pois kotoa, laitettiin luuta oven taakse ja se oli sillä siisti. Voi luottaa siihen, että kukaan ei taloon mennyt. Maailma on nyt muuttunut. Ajat ovat muuttuneet, ja nyt kun on ehdotettu tämmöistä yleislakia, niin sitä pitää varotoimenpiteenä harkita tarkasti. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tytti Tuppurainen, nostitte esiin mahdolliset syyt siihen, miksi tämä laki on nyt tarpeellinen, ja muun muassa sen, että ihmiset, jotka odottavat siellä niitä päätöksiään, turhautuvat ja kokevat epäluottamusta ja myös aggressioita ja nämä ovat taustalla syitä siihen, minkä takia tilanteet ovat epävarmoja ja epävakaita ja turvattomuuden tunteita syntyy.  

Minusta on erittäin tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Esimerkiksi kun henkilö saapuu Suomeen — siellä rajalla ymmärtääkseni nyt annetaan myös jonkunlaista ohjeistusta ja neuvontaa siitä, millä tavalla Suomessa toimitaan ja mikä on meidän lainsäädäntö ja miten meillä tulee olla ja käyttäytyä — niin samalla kerrotaan realistisesti se, että asiat eivät välttämättä etene Suomessa nopeasti, virkapäätökset kestävät oman aikansa, niinhän ne kestävät meille suomalaisillekin. Kun me odotamme erilaisia päätöksiä, niin kestää hyvin pitkään ennen kuin vastauksia saa, ja tämä on se kylmä tosiasia. Se aiheuttaa turhautumista, se aiheuttaa pettymystä, ja on toki ymmärrettävää, että se voi aiheuttaa myös niitä aggressioita. Mutta otetaan näihinkin asioihin se sydän mukaan ja se ihmisen kohtaaminen huolimatta siitä, onko hän kantasuomalainen, onko hän ulkomaalainen, onko hän turvapaikanhakija, ja kerrotaan, että ikävä kyllä näin on, ja tuetaan mahdollisesti myös siinä tunteen käsittelyssä. Kyllä se on ihan ymmärrettävää, kun joutuu odottamaan ja kokee itse, että tahallisestiko tässä asioita vitkutellaan, että siitä suuttuu niin suomalainen kuin varmasti myös turvapaikanhakija, maahanmuuttaja.  

Eli tällä tavalla tulisi edetä: inhimillisesti kaikki huomioiden ja asioista puhuen ja kertoen, millä tavalla meillä toimitaan. Ei kuitenkaan juosten eikä huolimattomasti asioita ja päätöksiä tehdä vaan perusteellisesti, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että perusteellinen käsittely tulevaisuudessakin säilyy. 

Arvoisa puhemies! Luottamuksesta viranomaisiin: Kokemukseni mukaan, jos puhutaan turvapaikanhakijoista, kyllä he itse tulevat semmoisista maista, joissa on ehkä syytäkin siihen epäluottamukseen viranomaisia kohtaan. Meillä Suomessa kuitenkin nämä viranomaiset ovat asiantuntevia ammattilaisia, tuntevat lain ja noudattavat hyvää hallintoa kaikin puolin. Ja sitten vielä oma kokemukseni on myös se, että kyllä heillä on hyvät vuorovaikutustaidot kohdata asiakkaat ja niitä vaikeita tilanteita, niin että kyllä puhejudoa varmasti voi olla, ja minun mielestäni sitä joissain työpaikoilla on opetettukin. Mutta kyllähän se kaikki tulee käytännön työstä ja ihan siitä normaalista ihmisen kohtaamisesta, niin että kyllä minun mielestäni siitä suomalaiset virkamiehet ansaitsevat kyllä ihan kiitosta, että he tekevät hyvin sitä työtään. 

Ehkä on syytä kuitenkin sanoa, niin kuin me puhuimme, että hallituksen esitys laista on tarpeellinen mutta pitää muistaa se realiteetti, että tämä on enemmänkin varautumista niihin uhkatilanteisiin. Valtaosa Maahanmuuttoviraston asiakkaista, olivat he sitten turvapaikanhakijoita tai — siellähän on monia muitakin — eri syin oleskelulupaa tai jatkolupaa tai muuta hakevia, käyttäytyy ihan normaalisti ja kunnollisesti. 

Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin hämmästyneenä edustaja Tuppuraisen puheenvuoroa. En itse allekirjoita lainkaan tuota SDP:n näkemystä, jossa Maahanmuuttoviraston asiakkaiden aggressiolle etsitään syitä suomalaisesta yhteiskunnasta. Se ei ole suomalaisen virkakoneiston tai virkakoneiston hitauden vika. Turhautuminen on inhimillinen tunne, mutta se ei millään tavalla johda sivistyneellä ihmisellä mihinkään väkivaltaan ja aggressioihin. Minäkin välillä turhaudun noista SDP:n jutuista ja logiikasta. 

Tämän Migrin turvallisuustason noston tarkoitus on lisätä Migrin turvallisuustasoa. Tästä ei tulisi vetää liian pitkälle meneviä muita johtopäätöksiä.