Arvoisa puhemies! Koronatoimenpiteet ovat kohdistuneet erittäin ankarasti yritystoimintaan. Erityisesti ravintolat ja kahvilat ovat olleet merkittävien rajoitustoimien kohteena. Nämä rajoitukset on kohdistettu kaavamaisesti, alueellisesti isojen maakuntarajojen perusteella, mutta toimialojen sisällä olevien toimijoiden kesken suurestikin vaihtelevaa tautiriskiä ei olla otettu kunnolla huomioon. 

Kristillisdemokraatit peräänkuuluttivat exit-suunnitelmaa jo kuukausi sitten, ja on hyvä, että siitä nyt keskustellaan. Hallituksen tulisi ottaa nyt paremmin huomioon eri alueiden erilaiset tautitilanteet sekä tietyn alan sisällä olevat erot taudin leviämisriskin suhteen, toisin sanoen matalan tautiriskin kunnissa tai yrityksissä tulee pyrkiä nopeammin normalisoimaan tilanne ja purkaa rajoitukset nopeammin. 

Kysyisinkin nyt asianomaisilta ministereiltä: tullaanko koronatoimenpiteiden poistamisessa huomioimaan rajoitusten täytäntöönpanoa paremmin alueelliset ja toimialakohtaiset erot [Puhemies koputtaa] ja toteutetaanko exit-suunnitelma oikeasuhtaisemmin yritystoiminnan helpottamiseksi? 

Arvoisa puhemies! Tänään yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa kävimme läpi alustavaa suunnitelmaa yhteiskunnan avaamisesta kesää kohti ja rajoitusten hallitusta ja asteittaisesta purkamisesta. 

Tähän nykyiseen tilanteeseen nähden on syytä lähettää viesti, että tilanne on edelleen vakava. Meillä on usea maakunta huonossa tautitilanteessa, korkeilla ilmaantuvuusluvuilla. Tautitapauksia on edelleen paljon päivittäin, eli juuri nyt ei ole oikea aika purkaa rajoituksia. Meidän pitää suhtautua tähän tilanteeseen vakavasti eikä toistaa niitä virheitä, mitä monissa maissa on tehty, että ennenaikaisesti, liian ajoissa puretaan rajoituksia ja pahennetaan sitä kautta tautitilannetta, eli tätä pitää välttää — siksi hallittu, asteittainen, tarkasti seurattu eteneminen, jolla voimme varmistaa sen, että tilanne helpottuu, kesä on valoisampi ja parempi meille kaikille. 

Kyllä meillä tälläkin hetkellä on alueilla erilaisia rajoituksia. Perustason alueilla tälläkään hetkellä rajoitustoimenpiteitä ei siinä määrin ole, eli niillä alueilla, missä on hyvä tautitilanne, on vähemmän rajoitustoimenpiteitä. Esimerkiksi jos kaikki tartuntaketjut ovat tarkasti hallinnassa ja tiedetään, [Puhemies koputtaa] mistä tartunnat tulevat, ketjut ovat kurissa, niin silloin esimerkiksi rajoituksia ei ole niin välttämätöntä pitää kireinä. 

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys kuului nimenomaan siitä, miten otetaan huomioon nämä ravintolatyypit ja miten alueita tarkastellaan. Tämä tarkastelu tehdään viikoittain, eli nyt kun tämä ravintolasulkulaki tuli voimaan, niin asetusta tarkastellaan nyt, ja valtioneuvosto tänään sitä tarkastelee. Tilanne on se, että nyt Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi kokonaisuudessaan avautuvat, eli siellä ravintolat voivat huomenna avautua. Muilta osin muutoksia ei ole tullut. Ja tämän me perustamme THL:n lausuntoon, eli STM ja THL tekevät meille työ- ja elinkeinoministeriöön siitä lausunnon, ja sen mukaisesti mennään. 

Sitten mitä tulee näihin eri ravintolatyyppeihin, niin on myös jaoteltu ravintolatyypeittäin. Mutta nyt tällä hetkellä, kun nämä tartunnat nousivat niin voimakkaasti ja kun näitä tartuntoja oli erityyppisissä ravintoloissa, terveydenhuoltoviranomaisten näkemys oli, että näillä alueilla nämä kaikki ravintolat suljetaan. [Puhemies koputtaa] 

Tämä laki on nyt voimassa 18. päivään huhtikuuta, ja sitten astuu voimaan tartuntatautilaki, jolla säädellään näitä ravintoloita. 

Arvoisa herra puhemies! Rokottamisella on tärkeä rooli turvata terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky. Se on erittäin tärkeää kriisivalmiudelle, ja se hillitsee myös hoitovelkaa, jota vääjäämättä tästä koronakriisistä on syntymässä. 

Lääkäriliitto kommentoi tänään hyvin huolestuneena sitä, että suurin osa terveydenhuollon henkilöstöstä on edelleen rokottamatta. Kysyisin teiltä, hyvä hallitus: mitä te aiotte tehdä tälle tilanteelle? Olette nyt tekemässä tätä exit-suunnitelmaa pois koronarajoituksista, mutta niin kauan kun virus on meidän keskuudessamme ja sitä ei ole pysäytetty esimerkiksi rokotuksella, se leviää. Miksi Suomi ei lähtenyt rokotteita hankkiessaan hankkimaan niitä ohi EU:n? Minkä takia me jäimme odottamaan? Tässä tilanteessa me nyt olemme. Mitä vastaatte sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle siitä, että he eivät saa rokotuksia? 

Mainitsitte, ministeri, että perheiden sisäiset tartunnat ovat lisääntyneet. Eikö työikäisten rokottaminen myös olisi hyvin tärkeää? 

Arvoisa puhemies! Kyllä uskon, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, mitä edustaja Juvonenkin tässä peräänkuuluttaa, että rokotteet tulevat olemaan se ratkaisu, ja kaikki tarvitsevat rokotteen. Sitä varmasti yrititte tässä sanoa. 

Nyt kun rokotteista oli pulaa ja me saimme niitä vain rajatun määrän alkuun, me olemme joutuneet tekemään sellaisen rokotejärjestyksen, jossa arvioidaan jokaisen riski, ottaen huomioon, kuinka tämä vakavan taudin uhka sitten voisi yksittäisten henkilöiden kohdalla vaikuttaa. Tältä osin Suomessa otettiin rokotejärjestyskannaksi, että me pyrimme suojelemaan niitä ihmisiä, jotka ovat aidosti riskiryhmässä ja jopa saattaisivat kuolla ilman tätä suojaa, jos sitten tauti yllättäisi. Tällaisissa tapauksissa erityisesti ikäihmiset, yli 70-vuotiaat, ja tiettyihin sairauksiin altistuneet ovat olleet meidän riskiryhmässä. 

Nyt on aika arvioida työikäisten rokottamisjärjestystä, ja se on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Siellä lähdetään myöskin tästä riskiperusteisuudesta, [Puhemies koputtaa] koska näitä rokotteita on sen verran vähän, ja siellä myös koko hoitohenkilöstö tullaan rokottamaan. Mutta alussa oli rokotteita niin vähän, että kaikille ei voitu antaa sitä. 

Arvoisa puhemies! Jos muistan oikein tämän lausuntokierroksella olevan rokotejärjestyskysymyksen, niin nimenomaisesti hoitohenkilökunta on yksi sellainen ryhmä, joka sieltä on nyt nostettu vielä entistä voimakkaammin esille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä poliisit?] He ovat etulinjassa monessakin suhteessa, ja meidän pitää varmistaa, että terveydenhuollon kantokyky kaikissa tilanteissa voidaan turvata. Eli kun tätä alueellista kohdentamista katsotaan pahimmille epidemia-alueille, niin sinne on myös nostettu tämä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö erillisenä kysymyksenä mukaan — näin muistelisin, että siinä lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa on. 

Mitä tulee näihin kotien tartuntoihin, niin en nyt osaa sanoa, ovatko ne tartunnat erityisesti nousseet, kun tautitilanne kokonaisuudessaan on kevään mittaan heikentynyt, mutta varmasti suhteessa ovat, ja se kotien suhteellinen osuus tartunnoista on kasvanut tietenkin sen vuoksi, että meillä on rajoitustoimenpiteitä laajasti muualla yhteiskunnassa ja me olemme sulkeneet toimintoja, jolloin näitä tartuntoja ollaan saatu alaspäin. Mutta edelleen ihmiset asuvat kotona ja ovat tekemisissä läheisten ihmisten kanssa, [Puhemies koputtaa] ja siellä näitä tartuntaketjuja on. Eli tämä suhteellinen osuus on kasvanut. 

Arvoisa puhemies! Se, että edustaja Orpo kysyi rokotusaikataulusta, oli perusteltua, nimittäin liikkumisrajoitusten hallituksen esityksen perusteluissa luki, että kaikki on rokotettu heinäkuun 21. päivään mennessä, ja nyt puhutaan 50 prosentista. Siinä on vissi ero, ja tähän kyllä haluttaisiin vastaus. 

Mutta, pääministeri Marin, te olette myös väläyttänyt normaalia juhannusta — ja hyvä niin. Monelle normaali juhannus on esimerkiksi juhannusfestarit ja siellä kavereiden tapaaminen. Nyt kysyisinkin teiltä, arvon pääministeri, lyhyesti ja ytimekkäästi: millä ehdoilla esimerkiksi juhannusfestarit saa järjestää, ja millä ehdoin sinne saa osallistua? 

Arvoisa puhemies! Olen kuvannut sitä, että mikäli me nyt pidämme tautitilanteen hallinnassa, rokotukset edistyvät kuten me katsomme, että niiden pitäisi edistyä, mikä tällä hetkellä näyttää mahdolliselta, yhdessä kausivaihtelun kanssa kyllä kesä voi olla paljon parempi. Mutta se on tietenkin riippuvainen siitä, kuinka me nyt käyttäydymme. Jos me suhtaudumme tähän tilanteeseen vakavasti, jos me pidämme huolta terveysturvallisuudesta nyt, pidämme tautitilanteen hallinnassa, niin kesä voi olla parempi. 

En uskalla kyllä luvata juhannusfestivaaleja tai isoja massatapahtumia vielä juhannukselle, mutta paljon normaalimpi juhannus tähän nykytilanteeseen verrattuna on kuitenkin mahdollinen. Mutta se on meistä itsestämme kiinni: kuinka suhtaudumme nyt tähän tilanteeseen, pidämmekö kiinni rajoituksista, emme pura niitä ennenaikaisesti, huolehdimme omassa arjessamme siitä, että toimimme vastuullisesti. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, että kesä on parempi. 

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda tähän keskusteluun hieman laajemman kuvan: Jos katsoo, mitä nyt tänä keväänä ja alkuvuonna on Euroopassa tapahtunut, niin siellä, minne nämä virusmuunnokset, kuten brittimuunnos, ovat iskeneet, on nähty erittäin rajuja tartuntatapausten kasvuja ja on myöskin nähty erittäin rajuja rajoitustoimenpiteitä. Siitä kertoo muun muassa se, että tällä hetkellä Euroopassa tautimäärät ovat kasvussa. Mutta, arvoisa puhemies, Suomessa ne ovat nyt laskussa. Siitä suurin kiitos kuuluu ihmisille, jotka noudattavat rajoitustoimenpiteitä omassa elämässään, mutta näyttää siltä, että jälleen kerran hallituksen maaliskuun alussa käynnistämä sulku nyt toimii, ja sen vuoksi on nyt tärkeätä palauttaa myös mieleen, missä järjestyksessä on tärkeää, että rajoituksia ryhdytään purkamaan. Rajoituksia ryhdyttiin laittamaan niin, että aikuiset ensin, jotta nuoria suojellaan, ja nyt pitää mennä päinvastaisessa järjestyksessä. On tärkeää, että rajoituksia noudatetaan, jotta voimme vapauttaa lapset ja nuoret. [Puhemies: Kysymys?] Onko tämä hallituksen exit-strategian yksi kärki? 

Arvoisa puhemies! Kyllä on. Lasten ja nuorten tilanne on asia, josta me kannamme huolta. Me tiedämme, että pitkäaikainen etäopiskelu tai pitkäaikainen harrastustoiminnan keskeyttäminen tietenkin aiheuttavat myös paljon ongelmia, aiheuttavat paljon huolta ja aiheuttavat sellaisia jälkiseuraamuksia, joita meidän pitää yhteiskuntana pystyä hoitamaan, ja meidän pitää yhdessä sitoutua siihen, että me hoidamme lasten ja nuorten tilannetta myös koronakriisin jälkeen sillä tavalla, että heillä on valoisampi tulevaisuus edessä. Joten kyllä lapset ja nuoret on erityisenä ryhmänä, ja kyllä, rajoitustoimien purkaminen aloitetaan lapsista ja nuorista. Uskon, että laajasti voimme tämän yhdessä täällä jakaa. 

On myös huomioitava, kun me luovumme muista rajoitustoimista, että se tehdään hallitusti. Esimerkiksi kun tämän ravintolatäyssulun lainsäädäntö on voimassa vain 18.4. asti, niin senkään jälkeen ravintolat eivät palaa normaaliin, vaan sen jälkeen edelleen on hyvin tiukkoja aukiolo-, anniskelu- ja asiakaspaikkamäärärajoituksia, joita sitten alueen tautitilanteen mukaisesti voidaan höllätä tai kiristää. [Puhemies koputtaa] Tämä lainsäädäntö on täällä eduskunnassa käsittelyssä.  

Arvoisa herra puhemies! Me pystymme seuraamaan tietenkin sitä, miten koronatilanne etenee muissa maissa, ja myös niitä toimia, kuinka ollaan onnistuttu tai epäonnistuttu. Laajassa kuvassa Suomi on tietenkin pärjännyt hyvin. 

Oli erittäin tärkeää, että Lapissa pystyttiin aloittamaan ravintolatarkastelu kuntakohtaisesti, ja on hienoa kuulla nyt työministeriltä, että se leviää myös Pohjois-Pohjanmaalle, koska meillä on niin erikaltaisia alueita. 

Mutta tämä tilanne on pitkittynyt jo yli vuoden mittaiseksi, meillä on kulttuurialan ahdinkoa, ravintola-alan ahdinkoa ja monenlaisia ongelmia. Keski-Euroopassa on monin paikoin pystytty ottamaan käyttöön erilaisia pikatestausmahdollisuuksia. Työpaikat huutavat niiden perään. Tuhansien ihmisten tehtaat kyllä mielellään testaisivat ihmisiä nopeammallakin tahdilla, jos se olisi Suomessa mahdollista. Saksassa osassa kunnista ja Isossa-Britanniassa julkisin varoin tullaan antamaan nyt säännöllisesti pikatestejä kansalaisille. Missä vaiheessa Suomessa pystyttäisiin saamaan tämänkaltainen pikatestausmahdollisuus? [Timo Heinonen: Erinomainen puheenvuoro!] 

Arvoisa puhemies! Me tällä hetkelläkin käytämme jo — erityisesti muutoin siellä kansanedustaja Kulmunin kotimaakunnassakin — pikatestejä. Tältä osin pikatestejä on monenlaisia, ja niiden laatu ja vaikuttavuus vaihtelevat. Se on varmasti tuoreimpia uutisia tässä ajassa, että kaikki pikatestit eivät ole osoittautuneet niin vaikuttaviksi kuin on aikaisemmin oletettu, mutta meillä on hyviäkin pikatestejä käytössä. Se riippuu siitä, minkälaisia valmisteita on tarjolla. 

Hallitus ei itse päätä, minkälaisia pikatestejä tässä maassa käytetään ja minkälaista diagnostiikkaa täällä tehdään, vaan se on tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien käsissä. Mutta me kannustamme omalla ohjelmallamme, nimenomaan meidän jo pitkään voimassa olleella testausstrategialla ja jäljitysstrategialla, siihen, että käytettäisiin monipuolisesti näitä välineitä, joita on maailmalla tarjolla. Erityisesti rajoilla mutta myös ihan työpaikkojen testauksessa pitäisi ottaa hyvin näppäriä keinoja käyttöön, [Puhemies koputtaa] ja nyt sairaanhoitopiirit ovat siihen suuntaan jo siirtymässäkin. 

Arvoisa puhemies! Mielestäni laajamittaiseen testaukseen kannattaa suhtautua kyllä myönteisesti. Meillä on toisena kulmana ollut koko tämän pandemian ajan tämä testaa, jäljitä, eristä, hoida ‑kokonaisuus, jota voimme jälleen laajamittaisemmin käyttää yksinomaan, kun tautitilanne tulee helpottamaan. Eli voisimme luopua näistä laajoista rajoitustoimenpiteistä, ja tällöin on käytössä tämä testaa, jäljitä, eristä, hoida ‑kokonaisuus — testaaminen tietenkin avainasemassa on asia, millä me voimme pitää tautitilannetta kurissa, ja siitä näkökulmasta suhtaudun kyllä hyvin myönteisesti siihen, että mahdollisimman laajamittaisesti testausta käytetään hyödyksi. Sitä kautta päästään tautitapauksiin käsiksi ja voidaan tartuntaketjuja katkaista. 

Itse asiassa juuri tämän meidän strategiamme vahvan kulmakiven ansiosta me olemme onnistuneet välttämään yhden epidemiahuipun, toisin kuin moni muu Euroopan maa. Eli meillä alkusyksystä nämä alueellisesti kohdennetut rajoitustoimenpiteet yhdessä tämän meidän hybridistrategiamme testaa, jäljitä, eristä, hoida ‑kokonaisuuden kanssa auttoivat siinä, että meillä jäi yksi huippu näkemättä. [Puhemies koputtaa] Me olemme itse asiassa nyt kolmannessa huipussa, kun muualla Euroopassa eletään neljättä huippua. 

Arvoisa puhemies! Kokoomus julkisti viikko sitten keskustelunavauksen koronan exit-strategiasta, ja nyt näyttää siltä, että hallitus jättää sivuun useita sellaisia keinoja, joita peräänkuulutimme tutkittavaksi, jotta suomalaisten elämä olisi tänä keväänä helpompaa. 

Tanskalaisista useimmilla on jo puhelimessaan MinSundhed‑sovellus, jonka avulla voi osoittaa tuoreen negatiivisen testituloksen, todistuksen rokotuksesta tai sen, että on sairastanut koronan. Siellä on myös tarkoitus, että toukokuuhun mennessä tästä kehitetään EU-vaatimukset täyttävä kansainvälinen sovellus. 

Tässä on varmasti haasteita, mutta jään miettimään, onko se ainakaan minulta pois, jos Elli tai Tauno voisi toukokuussa osallistua vaikkapa rakkaisiin kulttuuriharrastuksiinsa käyttämällä tämäntyyppistä suomalaista MinSundhed‑sovellusta ja osoittamalla, että hänet on rokotettu tai että hänellä on tuore testitulos. Kysynkin erityisesti elinkeinoministeri Lintilältä, jolle tapahtuma-ala kuuluu: onko nyt riski, että tapahtumat Suomessa aukeavat kuukauden myöhemmin sen takia, että meillä ei oteta käyttöön kansallista rokotetodistusta, testitodistusta [Puhemies koputtaa] Tanskan tapaan?  

Arvoisa herra puhemies! Taitaa olla niin, että tapahtuma-ala kaikkinensa ei sinällänsä kuulu minun rootelilleni, vaan tällä hetkellä on kuulunut tapahtumatuen järjestäminen, jota olen tehnyt ja jonka valmistelu on tällä hetkellä jo valmiina. Mutta varmasti edustaja Mykkänen on täsmälleen oikeassa siinä, että kyllä tämä haasteellinen kesä tulee tapahtumajärjestäjille olemaan. Opetus‑ ja kulttuuriministeriö teki erittäin hienon työn tekemällä strategian turvalliseen tapahtumaan, ja nyt varmasti meidän pitäisi saattaa nämä kaikki yhteiselle ladulle tai uralle, että pystytään näitä tapahtumia järjestämään. Mutta mikä se tilanne on — hiukan epäilen, että se voisi olla jokin passi, jolla se voitaisiin todentaa. Tätä varmasti kehitetään, mutta en pysty sanomaan, että se avaisi kuitenkaan tätä tapahtumatilannetta niin paljon, eli kyllä varmasti mennään siihen, että rokotuksien merkitys nousee ilman muuta, mutta se ilmentymisen määrä [Puhemies koputtaa] tulee olemaan se ratkaiseva kysymys kuitenkin. 

Arvoisa puhemies! Viimeksi tänään luin sitä kokoomuksen exit-strategiaa, ja siellä oltiin nostettu tämä kysymys esille. Halusin perehtyä, koska nostitte myös siinä parlamentaarisessa keskustelussa esille, minkälaista mallia tavoittelette, mutta siellä ei taidettu olla oikein tätä kokonaisuutta sen tarkemmin avattu, pyydettiin vain, että tätä selvitettäisiin. Tanskassahan tämänkaltainen malli on käytössä, ja nähdäkseni ne isoimmat kysymysmerkit liittyvät nimenomaisesti siihen, miten tämä käytännössä tehtäisiin. Eli miten käytännössä sitten ajattelisitte, että tällainen toteutettaisiin? Haluaisin kyllä kuulla kokoomukselta tästä lisänäkemyksiä, miten tämä käytännössä sitten tehtäisiin. Onko ajatuksena se, että tehtäisiin lainsäädäntö, jossa ikään kuin kiellettäisiin muita osallistumasta yhteiskunnan palveluihin paitsi heitä, ketkä on rokotettu? Näkisin, että tämä olisi erittäin hankalaa myös perusoikeuksien näkökulmasta. Vai onko ajatuksena se, että nyt avataan toiminta laajasti ja sitten suositellaan, että sinne osallistuvat vain he, jotka on rokotettu? [Jussi Halla-aho: Miten se voi olla muualla niin paljon helpompaa?] Eli mikä on se käytännöllinen malli, mitä te tässä haette? [Puhemies koputtaa] Siitä olisi hyvä kuulla lisätietoja. 

Rouva puhemies... — Anteeksi. Herra puhemies! 

Me perussuomalaiset kysyimme aikaisemmin tuosta liikkumisvapauden rajoittamisesta, joka oli hallituksen esityksenä aika hätkähdyttävä, koska kyseessä on yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksistamme. Pääministeri vastauksessaan vaikutti menevän taas virkamiesten taakse: esititte, että virkamiehet pitivät välttämättömänä, mutta kyllähän te itse sen päätöksen teitte tässäkin asiassa, niin kuin näissä muissakin hallituksen esityksissä. Eli hallitus ja te, pääministeri, piditte välttämättömänä, että tällä hetkellä meillä olisi voimassa liikkumisen rajoitukset. Kuinka me pärjäämmekään nyt, kun ne eivät ole voimassa? Eli onko mielipiteenne yhä, että ne olivat täksi viikoksi välttämättömiä, vai teittekö te virhearvion? 

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa vastauksessa sanoin, niin pääministerinä tietenkin... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] 

No niin. — Eli hallituksen esitysten takana tietenkin pääministerinä seison, ja hallitus on nojannut siihen arvioon, jonka terveysviranomaiset ovat tehneet. Mielestäni se on vastuullista, ja näin me olemme toimineet koko tämän epidemian ajan. Me olemme kuunnelleet terveysviranomaisia, niin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kuin sosiaali- ja terveysministeriötä, niistä vakavista huolista, joita he meille esittävät, ja sen vuoksi tämä lakiesitys eduskuntaan tuotiin. Mutta kuten jo tuolloin lähetekeskustelussa tätä asiaa kuvasin, tähän olisi sisältynyt tietenkin se, että vielä asetuksenantovaiheessa oltaisiin arvioitu, onko aivan välttämätöntä ottaa näitä toimivaltuuksia käyttöön, eli siinä olisi tapahtunut kolmessa kohdassa arviointi välttämättömyydestä, oikeasuhtaisuudesta, että voidaanko näitä rajoitustoimia lopulta ottaa käyttöön. Siinä vaiheessa, kun lakiehdotus eduskunnalle annettiin, eduskunta osaltansa arvioi ja perustuslakivaliokunta sitten katsoi, että tämä ei ole välttämätöntä, mutta jos se olisikin tullut voimaan, niin vielä siinä vaiheessa, kun asetus oltaisiin annettu, oltaisiin arvioitu olemassa olevan tautitilanteen pohjalta, onko sitä [Puhemies koputtaa] tarpeen ottaa käyttöön. Ja tilanteessa, jossa tapausmäärät ovat laskussa ja parempaan suuntaan mennään, varmaankaan ei oltaisi otettu käyttöön, ja tämän jo kuvasin silloin lähetekeskusteluvaiheessa.