Arvoisa puhemies! Maanantaina Etelä-Savossa oli surun päivä, kun saimme tiedon Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisesta. Savonlinnan OKL:n työ on laadullisesti huipputasoa. Opettajien koulutus eri puolilla Suomea on erittäin tärkeää, koska maamme sivistystaso perustuu osaaviin, ammattitaitoisiin opettajiin. Viime kaudella opetusministeri Jukka Gustafsson piti huolen koulutuksen säilyttämisestä Savonlinnassa. Lakkautuspäätös on satojen työpaikkojen, miljoonien verotulojen sekä ostovoiman menetys Savonlinnan kaupungille ja koko Etelä-Savon maakunnalle. 850 opiskelijaa on tuonut elämänvoimaa, ja heidän lähtönsä heikentää maakuntamme vetovoimaa, aluetaloutta, opetus- ja kulttuuritasoa ja pätevien opettajien saamista töihin päiväkoteihin ja kouluihin. 

Arvoisa opetusministeri! Miksi ette puuttunut tilanteeseen? (Puhemies koputtaa) Miksi te ette tätä asiaa hoitanut, kuten edellinen opetusministeri toimi Savonlinnan puolesta? 

Arvoisa puhemies! Itä-Suomen yliopiston päätös lakkauttaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja siirtää toiminnot ja opettajankoulutusta sieltä Joensuuhun on raskas päätös tietenkin Savonlinnan alueelle. Tässä salissakin lukuisat kansanedustajat alueelta ovat tehneet kovasti töitä tätä asiaa vastaan, mutta haluan korostaa sitä, että päätöksenteko tässä kysymyksessä on perustuslakimme ja yliopistolakimmekin mukaan vahvasti yliopistoilla eli autonomian piirissä, ja tosiaan silloin päätöksentekijätaho tässä kysymyksessä on Itä-Suomen yliopisto. Hallitus keskusteli siitä mahdollisuudesta, että olisimme voineet jatkaa sitä 2 miljoonan euron lisärahoitusta, mutta käsityksemme mukaan se ei olisi vaikuttanut Itä-Suomen yliopiston päätökseen. 

Arvoisa puhemies! Kyllä yliopistojen autonomia oli silloinkin, kun Gustafsson asioita hoiti. Minulla on tässä yliopiston edustajan lausunto sanomalehti Karjalaisesta: "Selkeätä tarjousta asiasta ei ole meille missään vaiheessa tullut suullisena eikä kirjallisena. Nyt annetaan ymmärtää, että meille on tarjottu rahaa ja olemme siitä kieltäytyneet. Tämä ei ole tilanne, Mönkkönen vakuuttaa." Tämä on valtavan iso asia Savonlinnalle, ja tuon hallitukselle terveisenä, että koko Etelä-Savon maakunta on pettynyt. Selvästikin teiltä puuttuu tahtotila. Toimintanne on aivan käsittämätöntä: koulutuspaikat keskitetään, junavuorot lopetetaan, posti ja taksit eivät kohta enää kulje, käräjäoikeuksia lopetetaan, poliisilaitoksia suljetaan, ja kohta suljettaneen yliopistokeskuksetkin. 

Arvoisa ministeri Vehviläinen, miksi te annatte käyttää koulutussäästöjä ideologisen keskittämisen välineenä? Miksi sallitte kasvavat alue-erot ja lisäätte alueiden välistä epäoikeudenmukaisuutta? 

Arvoisa puhemies! Tässä tuli kyllä aikamoinen lista, jonka niputitte nyt tähän yhteen päätökseen. Totean sen, että kaikki, jotka ovat lakkautuksia, ovat jonkun yksittäisen kaupungin tai kunnan tai koko maakunnan kannalta aina hankalia. Kuten ministeri Grahn-Laasonen jo edellä totesi, me kävimme hallituksen keskuudessa tästä OKL-asiasta ja Itä-Suomen yliopistoasiasta keskustelua, mutta meille kyllä tuli selkeä viesti siitä, että yliopisto olisi halunnut pidempiaikaisen ratkaisun, että ei sellaista aina muutama vuosi kerrallaan, ja sellaista ratkaisua — kun te viittasitte tässä ministeri Gustafssoniin aikaisemmin — ei myöskään tässä neljän vuoden aikana ole haettu. Itse ajattelen sillä tavalla, että meidän pitää katsoa alueellistamista ja ylipäänsä alueitten kehittämistä laajasti yhdessä, ja meillä on tämä alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä, jota vetää valtiosihteeri Jari Partanen, ja me olemme nyt tekemässä, juuri parasta aikaa, sellaista selvitystä, jossa katsotaan, että pystyttäisiin minimoimaan niin, että tällaisia lakkautuspäätöksiä mahdollisimman vähän sattuisi samoille paikkakunnille. Ne ovat erittäin (Puhemies koputtaa) hankalia. 

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ministeri Vehviläinen kaiken oleellisen tässä totesikin, mutta haluan vielä kertoa tämän tapahtuneen taustoista. Eli 8 vuotta sitten silloinen opetusministeri Sarkomaa pystyi 2 miljoonan euron lisärahoituksella turvaamaan opettajankoulutuksen jatkon, ja sen jälkeen ministeri Gustafsson, mutta tilanne on siinä mielessä elänyt, että se edellyttäisi siellä Savonlinnassa huomattavan suuria investointeja, ja tämän pohjalta Itä-Suomen yliopisto ei ole esittänyt meille pyyntöä tästä 2 miljoonan euron lisärahoituksesta. Keskustelimme kuitenkin tästä mahdollisuudesta hallituksen piirissä, ja niin kuin ministeri Vehviläinen kertoi ja itsekin aiemmin kerroin, se ei olisi tätä päätöstä käsityksemme mukaan muuttanut suuntaan tai toiseen. Nyt meidän tehtävämme onkin katsoa vahvasti tulevaisuuteen ja pohtia niitä keinoja, millä tavalla Savonlinnan alue voi tulevaisuudessa kehittyä ja säilyä elinvoimaisena, ja sitten toisaalta (Puhemies koputtaa) tärkeä kysymys on opettajankoulutuksen kehittäminen Suomessa laajemmin. 

Arvoisa puhemies! Tässä tarkkaavainen kuulija kyllä huomaa nyt sen, että tässä nyt ei välttämättä olla kovin kaukana siitä, että Savonlinnan opettajankoulutus voisi siellä jatkua. Tämä on tietysti minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä asia, koska tein paljon töitä sen suhteen. Ja me tiedämme, (Timo Heinonen: Miksi lopetitte Hämeenlinnan opettajankoulutuksen?) että Savonlinnan opettajankoulutus on poikkeuksellisen laadukasta. Opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa. Yksi kolmasosa suorittaa kaksoistutkinnon: luokanopettajan pätevyyden ja aineenopettajan pätevyyden. 

Nyt, arvoisa pääministeri, anteeksi, että kysyn tämän teiltä, mutta tässähän on kysymys aluetalouden ja Savonlinnan kaupungin kannalta yli 100 miljoonasta eurosta. Minusta teidän kannattaisi nyt ottaa tällainen poliittisen vaikuttamisen sauva käteenne ja pyrkiä vielä vaikuttamaan, kun toukokuussa ovat nämä neuvottelut (Puhemies koputtaa) ministeriön ja yliopiston välillä, että löydettäisiin ratkaisu tähän. Otatteko sauvan käteen? 

Arvoisa puhemies! Tämä Savonlinnan päätös on erittäin ikävä ja valitettava. Me kävimme hallituksen kesken keskustelua siitä, ja meillä oli valmius tämäntyyppisen rahoituksen jatkamiseen, ja tieto siitä on saatu yliopistolle. Odotimme yliopistolta ehdotusta siitä, että tämmöisen rahoituksen turvin jatkuvuus voitaisiin taata, jotta me pystymme sitten asiaa käsittelemään eteenpäin. Vieläkään se ei ole liian myöhäistä. Jos yliopisto tällaisen ehdotuksen tekee, niin otamme sen mielellämme käsittelyyn. 

Talouden raamit ovat äärimmäisen tiukat, kuten me kaikki tiedämme. Minäkin vierailin yliopistolla ja keskustelin nimenomaan tästä kysymyksestä, ja kyllä silloinkin oli aika selkeä viesti se, että välttämättä tämä 2 miljoonaa euroa vuodessa, tämän rahoituksen jatkaminen, ei enää tätä päätöstä muuttaisi miksikään. Mutta me puoleltamme (Puhemies koputtaa) olemme valmiita tätä miettimään, jos sieltä tulee ehdotus. 

Arvoisa puhemies! Keskusta on aina kertonut olevansa maakuntien puolustaja. Siksi onkin kummallista, että tämä keskustajohtoinen hallitus vie maakunnista tuomioistuimet, poliisit, postit ja jopa raideliikenteen. (Välihuutoja) Tosin aluepolitiikkaa ei mainita hallitusohjelmassakaan, joten siinä mielessä linjassa mennään. Tähän peilaten esimerkiksi Fimean alueellistamispäätöksen purkaminen on ymmärrettävää mutta ei suinkaan hyväksyttävää. 

Pohjois-Karjalassa viimeisin kauhistuksen aihe on ehdotus oman alueen pelastustoimen lopettamisesta. Pohjois-Karjalan pelastustoimi on toiminut niin tehokkaasti ja alueen erityispiirteet huomioiden, että saman mallin voisi kopioida koko Suomeen. Miksi pitää rikkoa sitä, mikä toimii hyvin? Millaisiin kustannusvaikuttavuusanalyyseihin tällainen ehdotus oikein perustuu? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä haluan kyllä sanoa tähän aluepolitiikkaan ja aluekehittämiskeskusteluun, että ei tässä nyt ole puhdas kaula kenelläkään tässä salissa. (Paavo Arhinmäki: Kaikkein vähiten keskustalla! — Keskustan ryhmästä: Höpö höpö!) Kaikki hallitukset, hallituspuolueet, myös kaikki nyt oppositiossa olevat, ovat olleet tekemässä keskittäviä päätöksiä. Esimerkiksi edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen muistaa varmasti, että viime vaalikaudella esimerkiksi muodostettiin Itä-Suomen poliisilaitos, ja Pohjois-Karjalan poliisilaitos jouduttiin silloin lakkauttamaan, yhdistettiin vaalipiirejä pelkästään Itä-Suomessa — niin että minä haluan todeta, että sellainen puhdasotsaisuus, että joku ei olisi tehnyt keskittämispäätöksiä, ei pidä paikkaansa. 

Mutta sitten tästä pelastustoimen asiasta: Me olemme jo aiemmin linjanneet, että pelastustoimi irrotetaan kuntapohjasta ja se tulee valtiorahoitteiseksi. Sisäministeriö on esittänyt nyt, että järjestämisvastuu olisi viidellä — eli yliopistollisten keskussairaaloiden yhteydessä — (Puhemies: Aika on täynnä!) mutta tuotanto kaikilla 18 maakunnalla. 

Arvoisa rouva puhemies! Opetusministeri lähetti syksyllä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdoille avoimen kirjeen, jossa hän peräänkuulutti osaamisen keskittämistä. Sama tavoite on vahvasti esillä myös hallitusohjelmassa, jossa todetaan, että hallitus tukee rahoituksella alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä. Ei kai tämän todella pitänyt tarkoittaa sitä, että hallituksen tavoite osaamisen keskittymisestä tarkoittaa, että hyvin toimivia ja edistyksellisiä yksiköitä, kuten Savonlinnan opettajakoulutus, todella lakkautetaan? Savonlinnasta lakkautettiin jo synnytykset, ja keskussairaalan alasajoa on ollut tietyllä tavalla. Nämä molemmat asiat, ja nyt vielä opettajankoulutuslaitoksen lakkauttaminen, vaikuttavat hyvin, hyvin vahvasti tuon kaupungin, Savonlinnan, ja sen ympäristön tilanteeseen. 

Savonlinna ympäristöineen on merkittävä koko Suomelle. Oliko tämä päätös todella järkevä? Eikö opetusministeri voi arvovallallaan myös käyttää ohjausta? Voisiko asiaan saada vielä muutosta? 

Arvoisa puhemies! Jos ja kun Suomi haluaa pärjätä kansainvälisesti tutkimuksessa ja korkeakoulutuksessa, niin kyllä meidän täytyy ottaa vakavasti ne viestit, mitä olemme saaneet niin OECD:ltä kuin kansainvälisiltä arviointipaneeleilta ja suomalaisestakin tutkimuksesta ja arvioinnista, kuten Suomen Akatemian Tieteen tilasta. Ne osoittavat sen, että meidän pitää pystyä Suomessa rakentamaan vahvempia osaamiskeskittymiä ja kiinnostavia tutkimusmiljöitä, joihin voidaan houkutella parhaita tutkijoita niin kansainvälisesti kuin kotimaastakin. Se on aivan totta. 

Mutta haluan palata tähän opettajankoulutukseen ja todeta siitä sen, jotta ei synny väärää käsitystä, että Suomessa ei olla nyt siis vähentämässä opettajankoulutusta, vaan päinvastoin tarvitsemme tulevaisuudessa lisää opettajia, jotka ovat maailman parhaita, niin kuin suomalaiset opettajat ovat. Samoin lastentarhanopettajien koulutusmääriä lisätään. Ja samoin olemme käynnistäneet Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, jossa ovat mukana kaikki opettajankoulutusta tarjoavat korkeakoulut, ja ammattilaisten voimin (Puhemies koputtaa) uudistetaan suomalaista opettajankoulutusta (Puhemies: Aika on täynnä!) ja kehitetään sen laatua. 

Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitsemme kansainvälistä menestystä, mutta tarvitsemme myös vakuutusta siitä, että Suomessa riittää päteviä ammattilaisia. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttaminen muutama vuosi sitten on jo nyt osoittanut sen, että näin ei käy. Siellä on jo pulaa pätevistä opettajista.  

Ministeriö ei voi myöskään koskaan mennä yliopistojen autonomian taakse. On aina maan hallituksen vastuulla se, että osaamista ja päteviä opettajia löytyy koko maasta. Sen takia haluan kysyä: oletteko valmiita käymään neuvotteluja siitä, josko joku toinen yliopisto haluaisi ylläpitää Savonlinnan filiaalia, tai jos näin ei käy, oletteko valmis toukokuun tulosohjausneuvotteluissa ottamaan esiin sen vaihtoehdon, että nämä paikat eivät siirry Joensuuhun vaan ne ylläpidetään Savonlinnassa, jolle tämä ratkaisu merkitsee samaa kuin Helsingille se, jos täältä lähtisi yli 20 000 opiskelupaikkaa pois? 

Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen, että perustuslain ja yliopistolain turvaama itsehallinto tarkoittaa, että yliopistot itse päättävät, miten opetetaan ja missä opetetaan. Minä olen käynyt tästä nyt keskustelussa olevasta kysymyksestä paljon keskustelua sekä paikallisten ja savonlinnalaisten ja alueen toimijoiden kanssa että sitten yliopiston kanssa, niin kuin kaikkien Suomen yliopistojen kanssa tällä hetkellä käymme erittäin tiivistä vuoropuhelua liittyen toukokuussa käytäviin sopimusneuvotteluihin tulevaksi neljäksi vuodeksi. Olen avoin käymään kaikenlaista keskustelua myöskin tulevaisuudessa, ja he ovat tervetulleita ministeriöön käymään näitä keskusteluja ihan koska tahansa. 

Rouva puhemies! On tavattoman tärkeää, että pääministeri tällä tärkeällä areenalla vielä oikaisi ne osittain virheellisetkin tiedot, etteikö hallitus olisi halunnut auttaa ja tukea tässä asiassa, ja kertoi, että vieläkin on mahdollista, kun edustaja Gustafsson sitä kysyi. Tämä oli tavattoman tärkeää. 

Ministeriltä kysyisin, kun tuo selvitysmies Roope Uusitalo päätyi siihen ajatukseen, että varsinaisesti tuossa mahdollisuuksien tasa-arvossa — siis siinä, että jokaisella on mahdollisuus — hänen mielestään olennainen seikka ei ehkä ole se, onko lainaa vai opintorahamuotoista tukea, mutta sanoi sivulauseessa, että alueellisella, kattavalla korkeakouluverkolla sen sijaan on valtavan suuri merkitys tämän mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta: miten te jatkossa, kun näitä tulosohjausneuvotteluja käydään ja profiloitumiseen pyritään, siihen, että jokainen löytää oman vahvuusalueensa Suomessa, Euroopassa ja maailmassa, aiotte edistää tuota alueellista tasa-arvoa, joka on myös nuorten mahdollisuuksien tasa-arvoa? 

Arvoisa puhemies! Suomessa on kansainvälisesti ja pohjoismaisesti vertaillen kattava korkeakouluverkko myöskin tulevaisuudessa, ja siitä pidetään kiinni. Valmistaudumme tulossopimusneuvotteluihin, jotka tosiaan yliopistojen kanssa ovat ihan kohta, nyt toukokuussa, ja syksyllä ammattikorkeakoulujen kanssa, ja olemme lähteneet liikkeelle siitä, että kysymme korkeakouluilta, jotka ovat Suomessa autonomisia toimijoita jo ihan lainkin turvaten, näkemyksiä siitä, millaisena he näkevät oman tulevaisuutensa ja millaisien osaamisvahvuuksien varaan he rakentavat omaa tulevaisuuttaan. Tätä vastaavaa työtä tehdään myöskin Suomen Akatemiassa, joka on keskittynyt profiloitumisrahoituksella tukemaan tätä muutosta. Samoin meillä on strateginen rahoitus, joka auttaa ja joka on mahdollistanut aiemmin muun muassa tämän 2 miljoonan euron panostuksen ja voi sen mahdollistaa tulevaisuudessakin, ja niin edelleen. Me olemme vahvasti mukana korkeakoulujen kanssa tekemässä sitä työtä, jolla rakennetaan tulevaisuuden korkeakoulujärjestelmää Suomeen, ja olemme avoimia tälle keskustelulle myöskin jatkossa, (Puhemies koputtaa) mutta korostamme sitä, että tätä ei tehdä ylhäältäpäin, vaan autonomia on vahva. 

Arvoisa rouva puhemies! Fakta nyt vain on se, että tämä hallitus ei pitänyt huolta siitä, että Savonlinnassa jatkossakin koulutetaan opettajia, toisin kuin edeltäjä, ministeri Gustafsson, piti silloin huolta. Tämä herättää yleisemmän kysymyksen tämän hallituksen aluepolitiikasta. Aluetieteen professori Hannu Katajamäki aika tyhjentävästi arvioi hallituksen aluepolitiikkaa. Hän totesi, että hallitusohjelmassa ei lue siitä sanaakaan. Kävin valtioneuvoston nettisivulla: siellä ei sanota, kenelle ministereistä aluepolitiikka kuuluu. Kun nimenomaan keskusta oli se, joka puhui viime kaudella paljon ideologisesta keskittämisestä, niin kyllä nyt, kun katsotaan tämän hallituksen päätöksiä, kohta maakunnissa ei kulje juna, siellä ei kulje posti, sieltä viedään tuomarit, poliisit, nyt viedään koulutuspaikatkin. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) SDP:n linja on se, että meidän pitää tukea maakuntien, alueiden omia vahvuuksia. Nyt hallitus tekee täysin toisinpäin. Ministeri Vehviläinen, te vastaatte tämän hallituksen aluepolitiikasta. Miten arvioitte hallituksen aluepolitiikkaa tähän mennessä? 

Arvoisa puhemies! Te ette kysymyksen alkuvaiheessa tiennyt, kuka vastaa, mutta lopussa tiesitte sitten. (Ben Zyskowicz: Nimenomaan!)  

Totean, että aluepolitiikka, aluekehittäminenhän kuuluu kaikille ministereille omalla toimialallaan. Jos me katsomme nyt viimeaikaisia linjauksia, esimerkiksi vaikka viime viikolla kehyspäätöksen yhteydessä olevia linjauksia, niin esimerkiksi liikennepolitiikan puolella on tehty myös merkittäviä ratkaisuja, myös Itä-Suomen osalta, jos katsotaan esimerkiksi Mikkeli—Juva-ratkaisua — ministeri Berner ei ole täällä nyt paikalla — tai sitten vaikka biotaloutta hallituksen isona kärkihankkeena, minkä verran siellä tulee olemaan panostuksia. Minä itse ajattelen niin, että on vähän vanhanaikaista vain hokea aluepolitiikka aluepolitiikka, vaan se tulee nimenomaan tekojen kautta. (Välihuutoja vasemmalta) Jos biotalous tai matkailuun ja eri substanssiasioihin panostaminen ei ole hyvää aluekehittämistä, niin mikä sitten olisi? 

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on erittäin valitettava asia tämä Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkaaminen, kun muistamme vielä sen, että se on maineikkaan Sortavalan naisopiskelijaseminaarin perillinen. 

Haluan edustaja Järviselle muistuttaa, että kun Kajaanin OKL lakkautettiin, niin taisivat vihreät olla silloin hallituksessa. 

Mutta joka tapauksessa tämä on Savonlinnan henkiseen ilmapiiriin raju isku, ja kysynkin: onko hallituksella suunnitelmissa jonkinlaista kriisipakettia Savonlinnaa varten, kuten on ollut näillä teollisuuspaikkakunnilla, joilla on koettu raskaita asioita, esimerkiksi Salon kaupungissa? 

Arvoisa puhemies! Tämä Itä-Suomen yliopiston ratkaisu on varsin tuore, joten emme ole vielä ehtineet hyvin paljoa tästä keskustella sen jälkeen. Mutta ajatuksissa on se, että ilman muuta Savonlinnan kanssa pitää nyt keskustella siitä heidän tulevaisuudestaan ja siitä, mitä voimme tehdä sen tukemiseksi, että Savonlinna on edelleenkin jatkossa elinvoimainen ja että siellä on edellytyksiä opiskella. Ja alueella on toki myös muita koulutustoimijoita kuin Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, niin että voimme käydä keskustelua myöskin näistä. Eli hyvässä vuoropuhelussa pyrimme jatkossakin, niin kuin tähänkin asti, käymään tätä keskustelua sen turvaamiseksi, että meillä Suomessa alueet, niin Savonlinna kuin kaikki muutkin, pärjäävät. Tämä on tärkeä yhteinen asia, ilman muuta tämän hallituksen tahto. 

Arvoisa puhemies! Valta antaa mahdollisuuden toimia, ja Gustafsson toimi eikä vain odottanut yliopistolta pyyntöä. Olen aina pitänyt punamultayhteistyöstä, ja itselleni aluepolitiikka on tasa-arvoisuuden luomista eri osissa maata asuville suomalaisille. Parasta aluepolitiikkaa on pitää liikenneväylät kunnossa, huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja siitä, että kansalaisten peruspalvelut ovat saatavilla kaikille eri puolilla maata. Nyt näyttää siltä, että markkinat ovat saaneet yliotteen tästä hallituksesta ja teette historiallisen voimakasta keskittämispolitiikkaa, jota toteuttavat pääministerin johdolla ministerit Berner ja Vehviläinen, ja maakuntien keskustalaiset ovat hiljaa. Olette vedenjakajalla: joko säilytätte ja vahvistatte alueita ja kansallista eheyttä tai puratte niitä. Ministeri Vehviläinen, vetoan teihin, että näivettämisen sijaan pidätte kiinni Savonlinnan ja koko maan elinvoimasta. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä Savonlinnan asiasta: Vierailin itse yliopistolla. Keskustelin tästä Savonlinnan OKL:n tulevaisuudesta, ja minulle tuli hyvin selväksi se, että tämänmuotoisella väliaikaisella rahoituksella, mikä oli tämä 2 miljoonaa per vuosi, ei OKL:n tulevaisuutta voitaisi turvata. Tästä on käyty keskustelua ihan viime metreille asti, siihen päätöksentekoon asti. Ja niin kuin sanoin, jos yliopistolla on toinen kanta tähän asiaan, niin siihen voidaan tarvittaessa palata. 

Mitä tulee tähän aluepolitiikkaan, niin aika paljon on hallitus tehnyt päätöksiä esimerkiksi tieverkon korjausvelan kuntoon saamiseksi: 600 miljoonan panostus ympäri Suomea. Teimme nyt myöskin etupainotteisen infrapaketin, joka kattaa koko Suomen. Meillä on myöskin tarkoitus siirtää vielä korjausvelan kattamiseksi yli 300 miljoonan euron paketti hallituskauden (Puhemies koputtaa) lopulla. Paljon on päätöksiä tehty juuri sen edellytysten (Puhemies: Aika on täynnä!) luomiseksi.