Arvoisa rouva puhemies! Jokainen meistä haluaa, että työllisyys nostetaan mahdollisimman ylös. Se tarkoittaisi myös sitä, että kaikkien mahdollisten leikkausten tarve vähenisi huomattavasti, kun talous voisi paremmin. 

Yhteinen huoli ovat mielenterveysongelmaiset. Mielenterveysongelmat ovat jo Suomen yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Määrä on nyt jo 60 000, ja se on vain nousussa. Kun samaan aikaan myös korona haastaa työssäjaksamisen ihan uudella tavalla, haluaisinkin kysyä työministeri Haataiselta: mitä toimia kehysriiheen on tulossa tämän ongelman taittamiseksi? Jos onnistumme puolittamaan mielenterveyssyistä työkyvyttömyys-eläkkeelle jäävien määrän, voisimme saada jopa 9 000 henkilöä lisää työelämään vuoteen 30 mennessä. Siksi on merkityksellistä se, mitä toimia saamme aikaan jo kehysriihessä. [Ben Zyskowicz: Mitäs jos vihreät tekisivät jotain hallituksessa!] 

Arvoisa puhemies! Edustaja Järvinen puhuu aivan oikeasta asiasta. Meillä mielenterveyssyistä eläkkeelle jääminen myös nuorissa ikäryhmissä on aivan liian yleistä, ja näihin hallitus pohtii toimenpiteitä. Kehysriihessä me käymme myös näitä kokonaisuuksia läpi. 

Nostaisin esiin tässä myös taustatekijät, mitkä johtavat siihen, että ihmiset joutuvat hyvässä työiässä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Usein siihen liittyy se, että työelämässä vaatimukset — osaamisvaatimukset, suoriutumisvaatimukset — kasvavat koko ajan ja oma osaamistaso usein laahaa perässä, koska ei ole pystynyt täydentämään osaamistaan, jotta voi tässä teknologian murroksessa laajentuvien työtehtävien edessä selviytyä siitä arjesta. Siitä syystä tähän kokonaisuuteen pitää päästä kiinni. Jatkuvan oppimisen uudistus, joka on hallituksen mittava parlamentaarisesti valmisteltu kokonaisuus, vastaa myös tähän, [Puhemies koputtaa] että työssä ollessa pystyy täydentämään osaamistaan ja näin ollen myös selviytymään siitä työstä.