Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tahdon kiittää edustajia Mäkelää ja Peltokangasta hyvistä puheenvuoroista ja myöskin tuesta sekä kaikkia niitä, jotka ovat allekirjoittaneet tämän lakialoitteen. Tämä on itse asiassa tärkeää juridista pohdintaa, minkä edustaja Mäkelä tässä nosti esille, ja tämän keskustelun on ehkä hyvä jäädä pöytäkirjoihin myöskin tämän pointin osalta. Jos tulevaisuudessa lähdetään muodostamaan lainsäädäntöä, niin tämä ikään kuin vaikeus, mikä tässä asiassa on, tämä problematiikka tulee tässä kohtaa sitten esille niille, jotka sitä lakia tulisivat säätämään, tekemään työryhmissä, hallituksessa. Eli huomasin, että te olitte hyvin tarkkaan lukeneet sen aloitteen.
Tosiaan se, minkä takia en rajoittunut tässä aloitteessa pelkästään tähän turvallisuusneuvoston päätökseen, oli juurikin se, kuten kuvasitte, että jos siellä vaikka Venäjä nyt sitten käyttää veto-oikeuttaan, niin sen jälkeen käytännössä tämä laki ei pääse puremaan. Sen vuoksi täytyy sitten ottaa tämä YK:n yleiskokouksen kahden kolmasosan enemmistö, joka olisi hyvin vaikea saavuttaa, mutta yleensä on hyvin tavallista, että jos oikeasti on semmoinen hyökkäyssota, jolla ei ole oikeasti mitään oikeutusta, niin se yleensä YK:ssa laajasti tuomitaan. Siihen kuvaamallanne tavalla liittyy ongelmia.
Silloin kun kriminalisoitiin terroristiseen toimintaan, vierastaistelijaksi lähtemistä, niin se oli lainsäädännöllisesti ehkä yksinkertaisempi harjoitus sen takia, että terroristinen toiminta sillä määrittelyllä kattaa kaikki tilanteet — eli se ei ole valtiollinen toiminta. Mutta jos jonkun valtion sisällä joku järjestö alkaa terrorisoimaan, valtaamaan, tappamaan, räjäyttelemään, mitä tahansa, semmoisiin riveihin lähteminen, se terrorismi, käytännössä kaikkialla maailmassa tarkoittaa samaa asiaa. Tällä tavalla tuo on hirveän helppo kriminalisoida.
Tässä kohtaa, kun tosiaan nykyään kansalaisia lähtee myöskin valtiollisten tahojen sotia sotimaan, koska tänä päivänä sitä propagandaa pusketaan yli rajojen ja houkutellaan ihmisiä tulemaan mukaan, nyt kun meillä on nämä valtiolliset toimijat, pitäisi saada sinne kriminalisoiduksi myöskin se, että lähtee vierastaistelijaksi. Se on hyvin vaikea lakiteknisesti tehdä. Ellei tällä tavalla, pitää pohtia muita keinoja, miten se mahdollisesti voisi olla. Jos ei tule tavallaan semmoista tarkkarajaista, selkeätä, aikaa kestävää määritelmää, niin silloin käytännössä pitäisi vaikkapa kunkin hyökkäyssodan kohdalla erikseen säätää laki, että nyt tähän sotaan lähteminen on rikollista ja nyt tähän sotaan lähteminen on rikollista ja niin edelleen, ja se ei varmasti meidän lainsäädännön perusperiaatteitten kannalta ole kestävää.
Mitä muita vaihtoehtoja siinä olisi? No, ei voida suoraan sitäkään määritelmää, että jos kyseessä on hyökkäyssota, siihen osallistumista kriminalisoida, koska silloin jos esimerkiksi Suomi on osana — joko tällä hetkellä tai tulevaisuudessa mahdollisesti Natossa — joitain sotia, joissa mennään ikään kuin pelastamaan maata, niin kuin Afganistania ja muuta vastaavaa, niin se voidaan jollain määritelmällä katsoa myöskin, että nyt muut tulevat ja hyökkäävät sinne. Näin ollen, jos me kriminalisoidaan hyökkäyssotaan osallistuminen, suomalaisia joukkoja voi olla vaikea lähettää yhtään minnekään, koska meidän laki sitten kieltäisi sen, jos on joku tämmöinen operaatio meneillään. Tai jos tapahtuisi tyyliin joku Pohjois-Korean valtaus, niin sehän olisi käytännössä hyökkäyssota, vaikka ne ihmiset vapautettaisiin sieltä diktaattorin hallusta. Eli sitäkään ei voi tehdä, joten ainoa tämmöinen aikaa kestävä, mikä sitten tuli keksittyä, mikä voisi olla se ratkaisu, on se, että se on kansainvälisesti laajasti tuomittu sotatoimi, ja siihen nämä kaksi elementtiä, että jos veto-oikeudella kumotaan, niin sitten yleiskokouksen kautta voidaan määritellä, että tämä on nyt tuomittavaa.
Tämä on erittäin vaikea lainsäädännöllisesti tehdä, mutta toisaalta sitäkään me ei varmaan, arvoisa puhemies, voida hyväksyä, että jos se on lakiteknisesti vaikea määritellä, niin sitten ei tehdä asialle mitään ja antaa suomalaisten mennä taistelemaan Venäjän riveihin aiheuttamaan sitä tuhoa, mitä siellä tapahtuu — plus sitten myöskin kansainvälisesti tämä on Suomelle haitallista, että tämmöistä tapahtuu, että suomalaiset voivat näin tehdä. Eli se ei ainakaan varmasti ole sitten vaihtoehto, että me lyödään kädet tiskiin, vaan lähdetään ainakin jonkun määritelmän kautta niin sanotusti liikenteeseen.
Kuulin, että ilmeisesti ministeri Henriksson on tähän asiaan tutustunut ja hänelle on tämä tiedoksi saatettu, ja kun siellä mahdollisesti saatetaan tulevaisuudessa käynnistää jotain tähän liittyen, niin luotan siihen, että tietenkin ministeriön virkamiehet katsovat ja työryhmissä sitten katsotaan ne parhaat mahdolliset pykälämuotoilut, mutta tämä on ikään kuin vähintäänkin poliittisen tahdon ilmaisu, johon on otettu myöskin uskottavat pykälät mukaan. — Kiitos.