Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyydestä on maksettu todella kallis hinta. Nyt hallitus hymyillen hurskastelee, että siitä luovutaan nappia painamalla, ja osa oppositiostakin on ilmoittanut leikkivänsä Suomen itsenäisyydellä tyhjää äänestämällä. Ekonomisti Tuomas Malisen tänään julkaisema kirjoitus Suomen häpeäpilkusta liittyy tähän asiaan, ja se on täyttä tavaraa. Suosittelen kaikkia lukemaan sen. 

Arvoisa pääministeri! Sosiaalidemokraatit ovat tunnetusti aina toisten taskuilla. Nyt te olette luovuttamassa itsenäisyytemme pois [Paavo Arhinmäen välihuuto] ja päästämässä koko Euroopan unionin suomalaisten taskuille. Eikö tämä ole mielestänne häpeällistä? — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voin todeta, että tämä tilanne ei hymyilytä minua yhtään. Tämä on erittäin vakava kysymys — tämä on erittäin vakava kysymys. Onko Suomi se maa, joka kaataisi koko EU:n monivuotisen rahoituskehyksen, tämän yhdessä sovitun elpymisvälineen? Ymmärrämmekö me, kuinka suuret vaikutukset sillä olisi, kuinka suuret vaikutukset sillä olisi nyt koko EU-alueella, minkälaiseen taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin [Perussuomalaisten ryhmästä: Pelottelua!] se syöksisi koko EU:n? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkansa!] Mitkä ne vaikutukset olisivat Suomelle? Ne olisivat vakavat. Voin kyllä sanoa, että tämä tilanne ei hymyilytä minua laisinkaan. Tämä on vakava kysymys. Ja toivon, että eduskunnasta löytyy kahden kolmasosan enemmistö, joka voi tämän kokonaisuuden viedä läpi, koska sen seuraukset olisivat erittäin vakavat, jos näin ei tapahtuisi.  

Arvoisa herra puhemies! Kuten tämän kysymyksen ensimmäinen kysyjä epäili, että Suomea on painostettu, niin voin vakuuttaa teille, hyvät ystävät, että minua on kyllä omien mielipiteitteni takia painostettu aivan tavattoman paljon mutta leveät hartiani kyllä sen kestävät eikä minun sieluuni siitä vammaa jää. 

Mutta korostan sitä, hyvä puhemies, että kun keskustelemme tästä asiasta, niin kannattaahan meidän kuitenkin sitoutua niihin sopimuksiin, mitä me olemme tehneet. Liittymissopimuksessa, joka laadittiin perustuslain säätämisjärjestyksessä, on tietyt ehdot, ja niitä pitää noudattaa. 

Kun luin illalla eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen äsken mainitsemaa Eurooppa-selontekoa, siellä mainitaan aivan selvästi — ja Euroopan parlamentti on sen tiekartan hyväksynyt 2020 joulukuussa — että meille on tulossa lisää veroja, kuten yhteisövero yrityksille, CCCTB, common corporate tax base. [Perussuomalaisten ryhmästä: Järkyttävää!] Tämä vero tulee meidän suomalaisten nykyisten verojen päälle — olenko väärässä, ymmärsinkö oikein, sillä kun illalla luin sen uudelleen, niin ei meinannut uni tulla silmään? — [Puhemies koputtaa] ja se menee Eurooppaan, ja siellä se jaetaan eteläiseen Eurooppaan. Meneekö tämä nyt ihan oikein? 

Arvoisa puhemies! Tässä on ehkä hyvä selkeyttää se, että tässä omien varojen päätöksessä, josta eduskunta tulee äänestämään, ei ole kysymys minkäänlaisista EU-veroista. Tässä ei päätetä mistään uusista EU-veroista, [Välihuutoja] mutta näidenkin osalta tämä keskustelu on käynnissä, ja meidän täytyy siihen aktiivisesti osallistua. 

Minä haluankin myös eduskuntaa ja myös EU-selonteossa siihen kannustaa, että Suomen täytyy tuoda oma näkemyksensä näihin niin kutsuttuihin EU:n omiin varoihin. Komissio on tällä tietoa tekemässä niistä esityksen kesäkuussa. Sieltä on mahdollisesti tulossa päästökauppaan perustuva EU:n uusi oma vara, sieltä on mahdollisesti tulossa niin sanottu digiveroon perustuva oma vara ja samoin tämä hiilen rajamekanismi, ja näitä meidän täytyy tarkastella sekä omasta kansallisen edun näkökulmasta että eurooppalaisen lisäarvon näkökulmasta. On mahdollista, että näillä niin sanotuilla uusilla omilla varoilla EU tulee saamaan senkaltaista tuloa, joka jatkossa pienentää meidän suoraa jäsenmaksuosuuttamme, ja se tietysti olisi tässä tilanteessa hyvinkin suotavaa. [Puhemies koputtaa] 

Mutta nämä verovaikutukset — tähän keskusteluun meidän täytyy tuoda oma suomalainen näkemyksemme. 

Arvoisa puhemies! Hallituksella on hukassa se suuri kuva. Suomi saa EU:n elpymisvälineistä noin 2 miljardia. Se on lillukoita verrattuna siihen, että yksin viime vuonna yksityissektorimme velka kasvoi lähes 13 miljardilla — siis valtion velkaantumisen päälle. EKP:n tase on kasvanut pandemian alusta lähes 2 900 miljardia euroa. Markkinoille jo tulvinut ja edelleen luvattu raha aiheuttaa nyt todellisen ylikuumenemisen ja korkojen nousun uhan. Viimeiset 16 kuukautta tilanteet ovat muuttuneet nopeasti. Vuosi sitten määrätty elvytyslääke olisi nyt myrkkyä. Suomen ja etelän EU-maiden rakenneongelmat ovat jäljellä, mutta korjausvälineenä aika on ajanut tämän löysän finanssipolitiikan ja siten elpymisvälineen ohi. 

Arvoisa valtiovarainministeri Vanhanen, onko hallituksella nyt selkärankaa päivittää tilannekuva ja tehdä EU:lle jättipalvelus pysäyttämällä elpymisvälineen läpimeno, kun sitä selkärankaa ei eräältä oppositiopuolueelta kerran löydy? 

Arvoisa puhemies! Tässä pitää muistaa se, että tämä 7 vuoden budjetti on itse asiassa pääasia tässä omien varojen päätöksessä. Se on huomattavasti suurempi kuin tämä elpymisväline, ja se ohjaa myös tätä päätöksentekoa. Ne ovat yhtä samaa. Elpymisväline käytetään tämän 7 vuoden budjetin aikana. Sen rahoitus on vain järjestetty eri tavalla. Normaalisti me maksamme budjetin suoraan jäsenmaksuina, jotka on määritelty. Tässä tapauksessa sitä välitöntä maksuvelvollisuutta lykätään sillä, että unioni ottaa lainaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] 

Edustajan kysymyksen toiseen osaan liittyen: Mikäli käy niin, että tämä elvytyspolitiikka Euroopassa johtaa ylikuumenemiseen, sitä varten meillä on Euroopan keskuspankki, joka kyllä reagoi. EKP on kyennyt osoittamaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, että se on kyennyt reagoimaan suhdannevaihteluihin verraten hyvällä tavalla.