Puhemies  Paavo Lipponen: ja 

Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Hyvät edustajakollegat!

Ärade riksdagsledamöter!

Excellencies!

Hyvät kutsuvieraat!

Mina damer och herrar!

Sata vuotta sitten suomalaiset tekivät maailmanhistoriaa. Säätyvaltiopäivät säätivät silloin lain, joka antoi kaikille vähintään 24-vuotiaille kansalaisille, sekä miehille että naisille, oikeuden sekä äänestää että asettua ehdolle parlamenttivaaleissa. Seuraavana vuonna 1907 pidetyissä ensimmäisissä vaaleissa eduskuntaan valittiin 19 naista, historian ensimmäiset naiskansanedustajat. Suomen hallitukseen tuli ensimmäinen naisministeri, jo vuoden 1907 eduskuntaan valittu Miina Sillanpää, vuonna 1926.

Me olemme ylpeitä tästä saavutuksesta. Se ei olisi ollut mahdollinen ilman kansalaisyhteiskunnan, suurten kansanliikkeiden yhteistä tahtoa. Sitä pohjusti 1800-luvun suuri sivistysponnistus, ennen kaikkea kansakoulujen perustaminen. Venäjän vuoden 1905 sisäinen myllerrys loi ulkoiset olosuhteet demokratian voittokululle.

Efter inbördeskriget 1918 förkastade riksdagen monarkin och valde en regeringsform för en republik. En ny kommunal demokrati infördes. På 1930-talet lät en överväldigande majoritet av finländarna inte sig lockas av totalitära tendenser utan valde demokrati. En okuvlig vilja att försvara Finlands självständighet och den västerländska demokratin räddade oss i andra världskriget.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eduskunta hylkäsi monarkian ja valitsi tasavaltaisen hallitusmuodon. Kunnallinen demokratiauudistus pantiin toimeen. 1930-luvulla Suomen kansan ylivoimainen enemmistö asettui demokratian puolelle totalitaarisia suuntauksia vastaan. Järkkymätön tahto puolustaa itsenäisyyttä ja länsimaista demokratiaa pelasti Suomen toisessa maailmansodassa.

Eduskunnan perustamisen aikoihin Suomi oli köyhä, syrjäinen maa. Mutta jo silloin suomalaiset olivat taiteen ja teknologian eturintamassa. Suomi otti ensimmäisenä Pohjoismaista käyttöön puhelinjärjestelmän ja sähkövalon toisena Euroopassa Ranskan jälkeen. Tänä päivänä Suomi on maailman kärkimaa teknologiassa, koululaitoksen laadussa, kestävässä kehityksessä ja hyvässä hallinnossa.

Hyvät kuulijat! Sata vuotta sitten luotu parlamentaarinen demokratia voi hyvin. Eduskunnan asema ylimpänä valtion elimenä on vahva. Eurooppa-poliittisessa päätöksenteossa eduskunta valvoo tehokkaasti hallituksen toimintaa, tekee jopa aloitteita, vaikeuttamatta hallituksen mahdollisuuksia toimia tehokkaasti unionissa.

Parlamentarismi tarkoittaa kuitenkin eduskunnan enemmistön tukeman hallituksen ja opposition vuorovaikutusta. Eduskunta ei lakiasäätävänä instituutiona kilpaile hallituksen kanssa: aloitteenteko on pääsääntöisesti hallituksen asia. Suurissa asioissa on hyvä pyrkiä laajaan yhteisymmärrykseen, mutta toimiva parlamentarismi edellyttää selkeiden vaihtoehtojen esittämistä. Muutoin oppositio siirtyy eduskunnan ulkopuolelle.

Eurooppalaisella tasolla kansalliset parlamentit täyttävät tehtävänsä vaikuttaessaan maittensa hallitusten kautta Euroopan unionin neuvostossa. Euroopan unionin perustuslaillisen sopimuksen kansallisille parlamenteille tarjoamaa mahdollisuutta nostaa esille asioita unionitasolla ei pidä ymmärtää siten, että synnytettäisiin uusi instituutio unionin jo ennestään monimutkaiseen rakennelmaan. Unionitason instituutiona toimii Euroopan parlamentti. Sen ja kansallisten parlamenttien roolit on pidettävä selkeinä.

Demokratiamme toinen peruspilari, kunnallinen demokratia, on sekin maailman vahvimpia. Sekin edustaa edustuksellista demokratiaa. Päättäjät niin valtiollisella kuin kunnallisella tasolla ovat Suomessa lähellä kansalaisia. Eduskunta ja kuntien valtuustot ovat alallaan maailman avoimimpia instituutioita. Mediat valvovat tehokkaasti niiden toimintaa. Valittujen edustajien tulee vain säilyttää itsenäinen päätösvaltansa pyrkimättä siirtämään vastuuta edustuksellisen demokratian ulkopuolelle.

Ett representativt system bygger i allt väsentligt på ett livaktigt civilt samhälle med organisationer och aktiva medborgare. En utveckling som tar fasta på detta är värd att satsa på. I dagens globalisering som utgår från individcentrerade värderingar behövs det en starkare sammanhållning, ett större ansvar för de svaga. Men vi har ett avtalssamhälle som borgar för vårt finländska system.

Edustuksellinen järjestelmä vaatii elävän kansalaisyhteiskunnan järjestöineen ja aktiivisine kansalaisineen. Tällaista kehitystä on syytä rohkaista. Tarvitaan enemmän yhteisöllisyyttä, suurempaa vastuuta heikommista yksilökeskeisiä arvoja korostavassa globalisaatiossa. Sitä varten me olemme luoneet sopimusyhteiskunnan, jota ilman Suomen mallia ei olisi olemassa.

Arvoisat kollegat! Vahvistaakseen Suomen edellytyksiä ottaa vastaan globalisaation haaste eduskunta tekee tässä istunnossa juhlapäätöksen perustaa riippumaton kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin kysymysten tutkimuslaitos. Se on tarkoitettu palvelemaan koko suomalaista yhteiskuntaa ja edistämään kansainvälistä verkostoitumista.

Ärade åhörare! I dag saluterar vi de finländare som för hundra år sedan drev på att vi fick en enkammarlantdag, en riksdag. Vi hedrar minnet av dem som försvarade vår självständighet och vår demokrati. Vi hyser en ödmjuk tacksamhet för de stordåd Finlands folk utfört.

Hyvät kuulijat! Tänään me teemme kunniaa niille suomalaisille, jotka sata vuotta sitten vaikuttivat eduskunnan perustamiseen. Me muistamme niitä, jotka ovat puolustaneet itsenäisyyttä ja demokratiaa. Me olemme nöyrän kiitollisia Suomen kansan suurista saavutuksista.

__________