Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että digitalisaation aikana edistetään laajakaistaverkkojen rakentamista koko maahan. Tämä ei ole pelkästään syrjäseutujen ongelma: meillä on varsin tiiviilläkin asuinalueilla katvealueita, joilla yhteydet eivät toimi sillä tavalla, että pystyisi joutuisasti ja hyvin käyttämään palveluita. Meillä siirtyy koko ajan uusia palveluita. Esimerkiksi veroilmoitukset ja muut tehdään tulevaisuudessa sähköisesti, ja silloin näiden yhteyksien pitää toimia. 

Sellainen on tärkeää huomioida kuitenkin näitä rakennettaessa, että pyrittäisiin siihen, että teknologianeutraalisuus otettaisiin huomioon mahdollisimman kattavasti, että pystyisimme rakentamaan toimivia kokonaisuuksia niin, että harvaankin asutut alueet tulisivat laadukkaiden nettiyhteyksien varaan. On varmasti kuitenkin realismia se, että ihan yksittäiselle mökille tällaisen yhteyden rakentaminen ei esimerkiksi ilman langatonta yhteyttä ole mahdollista. 

Arvoisa puhemies! Se asia, minkä erityisesti haluan nostaa esille ja mistä olen pettynyt, on se, että tässä ei vapaa-ajanasuntoja huomioida lainkaan. Meillä on entistä enempi ihmisiä, jotka tekisivät mielellään työtä toisessa kotikunnassaan, vapaa-ajanasuntokunnassaan, mutta etätyön tekeminen käytännössä aina edellyttää toimivia nettiyhteyksiä. Itse kyllä toivon, niin kuin valiokuntakin tässä on esille nostanut, että hallitus pohtisi mahdollisimman pikaisesti myös sitä, että näiden tukien piiriin ja verkkojen piiriin saataisiin myös vapaa-ajanasunnot. Aika usein itse asiassa vapaa-ajan asutus voisi vahvistaa myös vakinaisten asuntojen asemaa, elikkä tämä kokonaisuus rakentuisi sitä kautta vahvemmaksi [Puhemies koputtaa] ja löytyisi pohjaa saada verkot rakentumaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Paljon puhutaan, kun maailma muuttuu ja teknologia kehittyy, että kaupungistuminen on se ainut trendi ja kohta kaikkien pitää jonkunlaisissa korkeissa taloissa kaupungissa asua, mutta me suomalaiset olemme luonnonläheistä ja maanläheistä kansaa, ja varmasti jatkossakin merkittävä osa suomalaisista asuu maakunnissa ja maaseudulla. Kun maailma muuttuu, niin on aivan keskeistä se, että parhaat mahdolliset, tehokkaat viestiliikenneyhteydet ovat tarjolla myös vähän harvemmin asutuilla alueilla, ja toimivat laajakaistayhteydet ovat aivan äärettömän tärkeitä niin yrityksille, alkutuotannolle, etätyölle kuin sitten edustaja Heinosenkin hyvin kuvaamalle vapaa-ajan asutukselle. 

Arvoisa puhemies! Minusta tämä laajakaistayhteyksien rakentamisen helpottaminen, jota nyt käsitellään, on sitä käytännön aluepolitiikkaa, modernia aluepolitiikkaa, millä pystytään tarjoamaan elämisen edellytyksiä koko maassa. Haluan kiittää hallitusta, erityisesti keskustalaista liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä, tästä erittäin hyvästä esityksestä. Tämä on erittäin hieno juttu ja toteuttaa myös hallitusohjelman digitalisaatiotavoitteita. Pidän myös erittäin myönteisenä asiana sitä, että kotimaakuntani Etelä-Pohjanmaan kunnista Isojoki, Ähtäri ja Lappajärvi ovat tämän vähän alemman, 22 prosentin, kuntarahoitusosuuden piirissä, ja toivottavasti saadaan vedettyä hyvää kuituverkkoa laajemminkin Etelä-Pohjanmaalle. 

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että tässä vaiheessa tehdään laajakaistarakentamiseen haja-asutusalueilla lisää helpotuksia. Tämä on keskustalle erittäin tärkeä hanke. Aikanaan se lähti liikkeelle Matti Vanhasen pääministerikauden aikana. Toisaalta on surullista nähdä, että se ei vieläkään ole saavuttanut sitä tavoitetta, joka silloin jo asetettiin, mutta hyvä, että tähän nyt näitä helpotuksia tulee. Toivottavasti se osaltaan saa haja-asutusalueilla vielä enemmän laajakaistaa rakennettua. 

Yksi asia, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, liittyy siihen, että varsin iso osa verkoista haja-asutusalueilla on rakennettu kylähankkeina. Kylät ovat olleet erittäin aktiivisia näissä, ja ne ovat olleet puhtaasti talkoovoimin tehtyjä hankkeita. Valitettavasti viranomaispuoli ei ole ehkä ymmärtänyt sitä joustavuutta, mitä talkoohankkeet kyläläisten toimesta tarvitsisivat, ja siellä on ollut erittäin paljon byrokratiaa ja joustamattomuutta, mikä on epäilemättä osaltaan uuvuttanut näitä isoja talkoohankkeita mutta myös hidastanut yhteyksien syntymistä. On erittäin tärkeää, vaikka myös langattomat yhteydet kehittyvät, että meillä olisi myös riittävästi kuitua maassa, koska se data, mitä tulee tulevaisuudessa liikkumaan, on niin massiivista, että se tulee myös vaatimaan kuitujen olemassaoloa. 

Lisäksi täytyy todeta se, että kun aikaisemmissa puheenvuoroissa jo tuli esiin tämä, miten tämä mahdollistaa entistä paremmin etätyön, niin kyllähän yksi asia, joka on valtiovarainministeriössä selvityksen ja valmistelun alla, liittyy kaksoiskuntalaisuuteen ja verotuksen jakaantumiseen kahden kunnan välille. Toivottavasti se osaltaan mahdollistaa myös sitä. 

Täytyy todeta myös oman kotimaakuntani puolesta, että Utsjoki, joka on yksi Suomen harvimmin asutuista kunnista, omaa tällä hetkellä parhaat laajakaistayhteydet. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskien laajakaistarakentamisen tukemista haja-asutusalueilla on järkevä. Esityksen myötä laajakaistarakentamisen tuensaantimahdollisuus laajenisi, mikä osaltaan nostaisi myös alan yritysten mielenkiintoa sellaisten harvaan asuttujen seutujen kuituhankkeita kohtaan, joihin ei nykyisellään ole perusteltua tarttua. Kannatan esitystä, koska toimivat tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen osa ihmisen arkea ja tärkeä asia kansalaisten yhdenvertaisuuden ja alueellisen palvelutarjonnan näkökulmasta. Perussuomalaiset kannattavat sitä, että koko maa voidaan pitää asuttuna ja myös palvelut saadaan pidettyä harvaan asutuilla seuduilla. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on loistava. Se tasa-arvoistaa jälleen kerran meidän maaseudun ihmisiä, koska yhä useampi tulee pääsemään laajakaistan piiriin. Tämän lakiesityksen myötä järkevöityy se, mille alueille tätä hanketukea voidaan myöntää, vaikka on todella hienoa, että alun alkaenkin Laajakaista kaikille -hanke saatiin jaloilleen. Siinä oli vähän valuvirheitä. Esimerkiksi usein katsottiin, että pienet kyläpahaset täytyy jättää tämän hankkeen ulkopuolelle, koska siellä markkinaehtoisesti oletettiin muka toteutuvan tällainen laajakaistarakentaminen. Tämähän ei toteudu edes kaikissa kuntakeskuksissa, joten rahoituksen tai yritysten löytäminen näille hankkeille on ollut erittäin vaikeaa, koska se käyttäjämäärä on jäänyt niin alhaiseksi. 

Mielestäni toinen valuvika on se, minkä jo nimikin kertoo, että oli kyse Laajakaista kaikille -hankkeesta. Oikeastaan järkevämpää olisi toteuttaa Laajakaista halukkaille -hanke, jolloin turhaa rakentamista ei olisi ja rahaa ei siihen menisi. Mutta nyt tätä ensimmäistä valuvikaa hienosti korjataan tässä lainsäädännössä, ja se on merkittävä asia monelle vaikeuksissa olevalle hankkeelle ja monelle tulevaisuutta odottavalle hankkeelle. Olen erittäin kiitollinen liikenne- ja viestintäministerille ja koko valiokunnalle tästä laista. 

Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys on aivan erinomaisen hyvä ja kannatettava. Murheellistahan tässä tietenkin on se, että tämä loppuu jo vuoden 2019 lopussa, ja, niin kuin tässä mietinnössä todetaan, siihen tarpeeseensa nähden tämä rahasumma, mikä nyt tulee, mikä on tässä tapauksessa käytössä ja mitä tämä lakiesitys koskee, on hyvin vähäinen. Elikkä täällä todetaan: "Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että laajakaistaverkkojen rakentamisen kokonaistarpeeseen nähden käytettävissä olevan tuen määrä on varsin pieni." Näinhän se on, mutta joka tapauksessa suunta on oikea. 

Olen sen kymmenen kertaa sanonut tässä talossa, että ihmettelen suuresti, minkä ihmeen tautta Euroopan unionin rakennerahaston rahoja ei käytetä enemmälti tähän laajakaistojen rakentamiseen koko maahan. Sen parempaa rakennerahastohanketta tässä maassa ei voi olla kuin laajakaistojen rakentaminen maaseutukuntiin ihan kautta maan. Ruotsihan on tässäkin asiassa meitä paljon edellä. Toivon, että tässä asiassa elinkeinoministeri Lintilä ja myös muut ministerit siellä hallituksen eri kokoushuoneissa, kun näitä asioita valmistellaan, ottaisivat ihan vakavana asiana nämä Euroopan unionin rakennerahastoista tulevat miljoonat. Se olisi kilpailuneutraliteetin, rahojen käytön ja sen valtavan hyödyn ja pitkäkestoisuuden takia kaikkein paras hanke laittaa laajakaistasysteemit kuntoon tässä maassa EU-rahalla. Näinhän moni maa on tehnyt. Ihmettelen vain, minkä tautta Suomi tässä asiassa on jälleen jäänyt kehitysmaaksi. 

Otetaan Ruotsista esimerkkiä. En tiedä, mistä rahoista Ruotsi on sen kehityksen tehnyt, mutta he ovat tehneet viisaita päätöksiä. Toivon, että Suomessa tälle samalle tielle lähdetään viipymättä. 

Arvoisa puhemies! Todellakin mielellämme käsittelimme tätä asiaa liikennevaliokunnassa ja viestintävaliokunnassa, koska tämä on tärkeä asia koko Suomelle. Tämä hankehan aloitettiin tosiaan jo Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana, mutta sitkeää ja hidasta tämä on välillä ollut, ja markkinaehtoisesti se ei ole kokonaan pystynyt kattamaan koko Suomea. 

Tämä 20 miljoonan tukirahahan on hyvin rajallinen, ja tällä rahalla ei paljon yhteyksiä rakenneta, mutta suunta on oikea. Rahaakin täytyy saada tulevaisuudessa lisää. Yrittämisen kannaltahan tämä on erittäin tärkeä ja myös elämisen edellytysten kannalta haja-asutusalueilla. Täytyy sanoa, että tilauspalvelut, esimerkiksi HBO, Netflix, kaikki nämä, vaativat isoa määrää kapasiteettia. Ne lisääntyvät koko ajan, eivät vain nuorison parissa vaan aikuistenkin parissa, ja silloin täytyy olla myös valokuitua. Itse olen nimenomaan valokuidun voimakas kannattaja. Kyllä totta kai mobiiliakin tarvitaan, mutta turha puhua 5G:stä jos ei 3G:kään toimi. Nimenomaan esimerkiksi Pirkanmaalla on hyvin mäkinen maasto, niin kuin ex-ministeri tietää, ja siellä vaaditaan myös sitä valokuitua, kaikkialle ei pääse mobiililla. 

Olen samaa mieltä kuin edustaja Heinonen siitä, että myös vapaa-ajanasunnot olisi hyvä saada tämän piiriin, että ihmisten olisi helpompi työskennellä myös vapaa-ajanasunnoissa, ja ehkä siihen jossain vaiheessa päästään. Mutta itse esityksen tukikelpoisen alueen etäisyyden laajentaminen lyhentämällä tilaajayhteyden tukikelvotonta osuutta 2 kilometristä 100 metriin on iso harppaus. Tämä myös nimenomaan auttaa harvemmin asuttujen alueiden ihmisiä, ja he pääsevät paremmin laajakaistan piiriin. 

Kyllä täytyy sanoa, että myös tämä tietoliikenteen puoli on ihan yhtä iso asia kuin meidän tiestömme. Meidän täytyy olla tästä huolissamme. 

Sanon vain yhtenä yksityiskohtana, [Puhemies koputtaa] että Saksan liikennevaliokunta kävi meidän vieraanamme ja he olivat ihan samojen ongelmien kanssa painiskelemassa varsinkin itäisessä Saksassa, missä vielä paljon rakennetaan tätä infraa, ja he olivat kiinnostuneita tästä Suomen laajakaistahankkeesta. 

Arvoisa rouva puhemies! Vertaisin tätä laakakaistahanketta oikeastaan koko Suomen historiaan ja hakisin sieltä vertauksen sekä sähköverkon että puhelinverkon rakentamisesta. Hyvin merkittävästä asiasta kysymys on nytkin, ja tämä edellyttää edelleen kansallisia toimenpiteitä, kuten hallitus on nyt halunnut helpottaa myös tätä laajakaistahankkeen eteenpäinviemistä ja kehittymistä. Todellakin tuo nopea ja luotettava laajakaistayhteys tulee olla kaikkien saatavilla koko Suomessa. Se on perusoikeus. Nyt, kun myös viranomaisyhteydenpito on siirtymässä entistä enemmän verkkoon, me tarvitsemme sitten myös yhteyksiä. 

Näiden langattomien verkkojen ja laajakaistayhteyksien nopeudelle tulee tulevaisuudessa parannusta 5G-teknologian käyttöönoton myötä, mutta se ei tee tarpeettomaksi myöskään kiinteitä laajakaistayhteyksiä. Hyvin usein on olemassa katvealueita, ja monet yritykset myös maaseudulla, maatiloja myötenkin, tarvitsevat toimintaansa varmoja yhteydenpitojärjestelmiä. Esimerkiksi sähkökatkokset aiheuttavat monia ongelmia, ja tässä mielessä kyllä, kun samalla verkot ja tukiasemat sammuvat, todellakin kiinteille yhteyksille on tarvetta. Erityisesti maaseudun elinkeinoelämä, mutta kyllä myös todellakin vapaa-ajanasunnot, tarvitsee tänä päivänä noita yhteyksiä entistä enemmän. Ne näkyvät sitten mökkien hinnoissa ja siinä taloudellisessa elpymisessä, mitä myös maaseudullekin tarvitaan. Tässä mielessä kyllä, kun tuo 2019 lähestyy, asia tulee arvioida silloin ja katsoa, mikä on todellinen tarve. Uskon sitä olevan. Tällä hetkellähän myös monet laajakaistayritykset ovat ongelmissa, ja hallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön tulee myös arvioida sitä, onko niitä keinoja löydettävissä, joilla voidaan näiden yritysten tulevaisuus turvata. 

Arvoisa puhemies! Tämä hanke on eittämättä hyvä ja tarpeellinen — mutta valitettavasti täysin riittämätön. Nyt on niin, että me elämme sellaisessa pankkitunnusyhteiskunnassa, mikä tarkoittaa sitä, että mikään ei toimi, mikäli henkilö ei pysty noita pankkitunnuksiaan käyttämään. Niitä tarvitaan veroasioissa, pankkipalveluissa, reseptiasioissa, Omakanta-palvelussa, TEMin palveluissa — varsinkin nyt, kun todennäköisesti ihmisten elinehdot ovat kiinni siitä, että heidän täytyy pystyä raportoimaan työvoimatoimistolle, mitä he ovat tehneet, ja heidän täytyy saada tietoa siitä, minkälaisia työpaikkoja on olemassa ja mitä voi hakea. Jos me emme saa laajakaistaa ja toimivia verkkoyhteyksiä vietyä joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, silloin nämä ihmiset ovat huutavassa pulassa. 

Tässä salissa nyt olen kuunnellut näitä sinänsä hyviä puheenvuoroja siitä, miten hyvä tämä asia on, mutta nyt ei pidä tuudittautua siihen, että kaikki asiat ovat hyvin näiltä osin, sen takia koska ne eivät ole, juuri noista äsken sanomistani seikoista johtuen. Jollei tätä yhteyttä muodostu jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa, ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. 

Täällä on puhuttu vapaa-ajanasunnoista. Kannattaa muistaa, että yleensä niillä paikoilla, joissa on vapaa-ajanasunto, on myöskin vakituista asutusta. Sieltä ainakin yksi kaksi savua löytyy. Ennen sanottiin, että kyläpahanen pysyy pystyssä, jos siellä on 17 savua. Meillä on nykyisin paikkoja, missä on vain viisi savua tai ehkä kolme savua, mutta ihmiset kuitenkin asuvat siellä, ja koska me olemme luoneet yhteiskunnan, jossa digitaalisuus on päivän sana ja jossa nettiyhteydet on päivän sana, meidän pitää mahdollistaa se silloin kaikille näille ihmisille. 

Sen lisäksi on hyvä muistaa sellainen asia, että vaikka meillä olisi kuinka hyvät ja kuinka nopeat yhteydet tahansa, me olemme tylysti kääntäneet selkämme sellaisille ihmisille, jotka eivät pääse näitä yhteyksiä käyttämään. Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet luottotietonsa ja jotka eivät sen takia saa pankkitunnuksia edelleenkään — vain harva saa ja vain harvasta pankista — ja jollei ihminen saa pankkitunnuksia, silloin me pidämme huolen siitä, että tämä ihminen pysyy alhaalla ja pysyy yhteiskunnan palveluiden ulkopuolella ja että tämä ihminen ei pääse nousemaan takaisin niin sanotuksi yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi, mikä kuitenkin olisi meille kaikille se kaikkein tärkein asia ja ennen kaikkea sille yksilölle se kaikkein tärkein asia. 

Toivon todella, että kun tätä nyt viedään hieman eteenpäin, niin emme unohda sitä, että palvelut on saatava kaikkien kansalaisten käyttöön. Me emme saa tämän jälkeen sanoa, että nyt kaikki on hyvin. Ei ole. Tässä tekisi mieli vähän lainata Raamatun sanaakin ja sanoa: joka unohtaa yhden niistä pienimmistä, tekee sen myös meille kaikille. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on todellakin kysymys pitkän linjan toiminnasta, Laajakaista kaikille -hankkeesta, joka on jo usean vuoden ajan ollut käynnissä. Mielestäni sen tavoite on ehdottoman tärkeä, mikä tässä edellisissäkin puheenvuoroissa tuli hyvin esille, että kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus olla hyvien tietotekniikkayhteyksien päässä. Siksi monella tavalla, monella tasolla on toimittava, ja tämä on yksi niistä. 

Varmasti sekin on totta, mitä täällä mainittiin, että hyvä hanke mutta niukkuuttahan näissä määrärahoissa on, ja varmasti se on yksi ongelma. Toinen on sitten se, että erilaisia sudenkuoppia on ollut, ja myös itse katson ihan myönteisesti, jos näitä tietynlaisia valuvikoja voidaan nyt sillä tavalla korjata, että helpottuu sitten joidenkin hankkeiden eteenpäinvieminen. 

Kaiken kaikkiaan haluan myös tässä korostaa ja alleviivata sitä, että tarvitaan paitsi tasa-arvoisia tietoliikenneyhteyksiä kaikille myös tasa-arvoisia tietoyhteiskuntavalmiuksia kaikille, että jokainen ihminen sitten osaisi ja pääsisi osalliseksi tietoyhteiskuntaan. Täytyy ehkä tässä vaiheessa muistaa, että ihan kaikki eivät vielä niitä vempeleitä hallitse, ja siksikin monilla toimilla on näitä valmiuksia parannettava kaiken kaikkiaan. 

Puhemies! Tässä tulivat aiemmassa puheenvuorossa esiin myös kylähankkeet ja tietynlainen ihmisten talkootyö myös siinä, mitä ollaan tehty ajan mittaan näiden asioiden edistämiseksi. Muistan muuten, että muun muassa Omakotiliiton kanssa oli hyvä yhteinen hanke, jossa omakotialueille edistettiin tietoliikenneyhteyksien saamista. Arvostan valtavasti erilaista kansalaisjärjestötyötä, kylätoimintaa ja sitä, mitä tapahtuu näissä puitteissa. Siitä tuli mieleeni, että haluan muistuttaa myös näiden kyläyhdistysten, kylätoiminnan rahoituksesta. Nimittäin on ikävää, että liki joka syksy olemme nyt törmänneet senkaltaiseen tilanteeseen tässä, että eduskunta on joutunut hallituksen esityksiä korjaamaan. Eli kyläyhdistyksille tulee antaa avustusta. Niiltä yritetään aina nipistellä, ja sosiaalidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan kyllä tämän rahoituksen turvaisivat. Viime jouluna eduskunta lisäsi vähän niitä rahoja mutta ei vielä riittävissä määrin. Mielestäni tässäkin on yksi esimerkki siitä, miksi kylätoiminnasta, kyläyhdistyksistä ja niiden rahoituksesta, [Puhemies koputtaa] täytyy huolehtia. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys kuuluu niihin hankkeisiin, joita on syytä kannattaa. Tämä sitoutuminen koko maan pitämiseen asuttuna vaatii käytännön toimia. Tiedämme, että kaupungistuminen on käynnissä ja tulee jatkumaan, mutta yhtä tärkeätä on, että myös haja-asutusalueista pidetään edelleen huolta, ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat yksi sellainen aivan olennainen asia. 

Voi sanoa, että siemenet tälle hankkeelle laitettiin oikeastaan jo toistakymmentä vuotta sitten Vanhasen ykköshallituksessa. Se hallitushan laittoi liikkeelle tietoyhteiskuntahankkeen, jonka lähtökohtana oli, että se nimenomaisesti kehittäisi kaikkia valtion toimintoja siihen näkökulmaan, että hyödynnetään tietotekniikkaa maksimaalisella tavalla ja Suomi voisi kulkea tässä kehityksen eturivissä, ja se tietysti edellyttää myös sitä, että nämä yhtey-det ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Perusajattelu tulee sieltä. Hyvä, että tämä menee eteenpäin. 

Edustaja Tolppanen tuo usein puheenvuoroissaan esille kiistattomia epäkohtia, ja toivonkin, että kun tätä hanketta valiokunnassa viedään eteenpäin, edustaja Tolppasen viisaat varoituksen sanat pysyisivät mielessä ja myös ne otettaisiin huomioon. 

Seuraavaksi sanon asian, joka voi vähän yllättää kuulijaa: Olen helsinkiläinen kansanedustaja, mutta minäkin kannan huolta kylätoiminnan toimintamahdollisuuksista. Täällä jo todettiin, että monia näistä laajakaistahankkeista on viety eteenpäin nimenomaan kylätoimikuntien toimesta, ja se kertoo siitä aktiivisuudesta, joka meillä edelleenkin on meidän asuinyhteisöissä. Se on tietysti erityisen välttämätöntä harvaan asutulla alueella, missä koko elinvoima on kiinni siitä, että pystytään yhdessä toimimaan ja auttamaan toinen toistaan ja puolustamaan sitä paikallista kyläkauppaa ja huolehtimaan postiyhteyksistä ja viemään tämäntyyppisiä laajakaistahankkeita eteenpäin. Siksi rohkenen toivoa, että tähän kylätoimintaan varattaisiin riittävät resurssit jatkossa. 

Arvoisa puhemies! Edellinen puheenvuoro sai minut vielä innostuneeksi pyytämään tämän toisen puheenvuoron siksi, että minä olen tamperelainen lähiö-ihminen ja siitä huolimatta myös minä, yhtä lailla kuin edustaja Heinäluoma, haluan pitää kylien puolta [Markku Rossi: Se on hyvä!] ja myös turvata haja-asutusalueilla olevien ihmisten, kansallisjärjestöjen, kaikkien, toimintamahdollisuudet, koska se on hyvin tärkeä, arvokas asia. Siinä kylähengessä on myös tämä sama kuin lähiöhengessä, tämä yhteisöllisyys ja toisista välittäminen ja kaikki tämä. Siksi kokonaisvaltaisesti tulee kehittää näitä asioita. Se on hyvin, hyvin, hyvin tärkeää, ja halusin sitä tässä vielä korostaa. 

Ja koska tässä nyt, puhemies, tuli esille tämä kylätoiminnan tukeminen, niin minä melkein toivoisin tämän hyvän hengen nimissä, mikä täällä salissa tänään on ollut, että hallituspuolueetkin voisivat tältä istumalta sitoutua siihen, että ensi syksynä, kun tulee näitä kyläyhdistysten rahoitusesityksiä, siellä olisi sitten kylliksi rahaa, ettei eduskunta jälleen kerran joudu siihen tilanteeseen, että olemme niukkuuden edessä, kun hallituksen esitys tulee. Eli toivottavasti viette näitä terveisiä eteenpäin ja edellytätte myös hallitukselta sitä, että tämä rahoitus olisi riittävä. 

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin kommentoida vielä liittyen laajakaistarakentamiseen ja tähän rahoitukseen, kun se näissä loppupuheenvuoroissa on noussut esille. Tämähän on valitettavasti jo pidempi traditio, joka kyllä koskee myös muita kuin ainoastaan kylätoiminnan rahoitusta. Tietenkin tässä yhteydessä se on aivan keskeinen, kun olemme keskustelleet siitä, miten merkittävässä roolissa monet kylät ovat olleet laajakaistarakentamisen alullepanijoina ja kantaneet erittäin suurta vastuuta siitä — mutta samalla tavalla jotenkin tuntuu olevan, että ilmeisesti valtiovarainministeriön valmistelu ei aina tunnista sitä eduskunnan tahtotilaa, niin että joka ikinen joulu sitten 4H:lle ja kylätoiminnalle ja tietyille maanpuolustuksen järjestöille eduskunnan täytyy hoitaa ne rahat. Elikkä sikäli olisi tietenkin toivottavaa, kun tästä on näin laaja konsensus, että ne rahat siellä pysyisivät vuodesta toiseen [Puhemies koputtaa] eikä eduskunnan enää tarvitsisi puuttua siihen asiaan. 

Arvoisa puhemies! Minulla on hyvin lyhyt puheenvuoro. Nimittäin tästä äskeisestä puheenvuorosta tuli mieleen, että meillä on hyvä vinkki tähän meidän SDP:n vaihtoehtobudjetissamme. Nimittäin olemme erikseen varanneet 5 miljoonan summan, josta voidaan sitten kaiken kaikkiaan eri hallinnonaloilla oleville kansalaisjärjestöille antaa avustuksia selkeästi tätä päivää runsaammin, koska kaikki ymmärtävät, että sillä pienellä rahalla, joka menee kansalaisjärjestöille, saadaan paljon, valtavasti hyvää aikaan, ja siksi nämä kerrannaisvaikutukset myös tietynlaisen talouden vireyden kannalta ovat äärimmäisen hyviä. Se voi olla kulttuurijärjestö, se voi olla ympäristöjärjestö, eläinsuojelujärjestö, ihan mikä vain eri sektoreilla: tähän yhteinen iso määräraha, jota sitten käytetään kaiken kaikkiaan kansalaisjärjestötoiminnan tukemiseen. Tämä on hyvä vinkki, siitä kannattaa ottaa vaarin, arvoisat hallituspuolueet.