Arvoisa puhemies! Uusimman ilmastovuosikertomuksen perusteella Suomi on jäämässä taakanjakosektorin ilmastotavoitteistaan. Erityisesti vaikeuksia tuottavat liikenteen päästöt, jotka ovat jopa kasvaneet viime vuonna ja tulevat kasvamaan edelleen hallituksen politiikan myötä. Mutta toisena ongelmana on maankäyttösektori, jossa puun kasvun hidastuminen ja hakkuumäärät ovat aiheuttaneet maankäyttösektorin kääntymisen nielusta päästölähteeksi.
SDP:n vaihtoehdossa lähdetään siitä, että Suomen etu, suomalaisen elinkeinoelämän etu ja koko maailman etu on, että Suomi pitää kiinni vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteestaan ja vuoden 2030 taakanjakosektorin tavoitteesta. Hallituksen politiikalla näihin tavoitteisiin ei olla varsinkaan taakanjakosektorilla pääsemässä, ja siksi me esitämme toimia, joilla näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Itse asiassa näyttää siltä, että hallitus on jopa luopunut tästä taakanjakosektorin tavoitteesta, koska samalla kun useita taakanjakosektorin toimia, joita Marinin hallitus on ottanut käyttöön, perutaan, mitään uusia toimia ei olla tuotu eikä niille varsinkaan ole esitetty rahoitusta.
Talousvaliokunnassa, kun käsittelimme ilmastovuosikertomusta, tämä taakanjakosektoriongelma aiheutti suurta huolta myös elinkeinoelämässä. Saimme kuulla, että vastuullinen, nimenomaan taloudellisesti vastuullinen, hallitus suunnittelisi nyt, mitä korvaavia toimia otetaan käyttöön ja miettisi myös sitä vaihtoehtoa, jos taakanjakosektorin tavoitetta ei saavuteta, koska silloin Suomi joutuu ostamaan päästöyksiköitä ja sen kautta sillä voi olla jopa satojen miljoonien eurojen kustannus, jonka Suomi maksaa. Se on teidän politiikkanne tulos ja erittäin kallista: lisää valtionvelkaa entisestään.
No, tänään taas saimme lukea, että Suomen luonnosta 70 prosenttia on jo hävitetty, ja tässä tilanteessa jokainen isänmaallinen puolue pysähtyy ja tekee uudelleenarvion suomalaisen luontopolitiikan suunnasta. Me tarvitsemme enemmän luonnonsuojelua, Luontopaneelin mukaan kymmenen prosenttia pinta-alasta jokaisessa maakunnassa.
Nyt käsittelyssämme on metsitystuki. Metsitystuella vahvistetaan ensisijaisesti hiilinieluja, ja kyse on todellakin kustannustehokkaasta päästövähennyskeinosta. Mutta toki metsitystuella voidaan myös lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ennallistaa luontokadosta kärsiviä alueita. Tämä joutoalueiden metsitystukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta, ja sen avulla yksityiset maanomistajat ovat voineet hakea tukea Suomen metsäkeskuksesta maaliskuusta 21 alkaen.
Hallitusohjelman liitteen mukaan tukijärjestelmälle ei olla valmistelemassa jatkoa vuoden 24 alusta lähtien, vaan se lakkautetaan. Tähän mennessä on tehty 2 534 metsitystukipäätöstä ja pinta-ala on ollut, kuten edustaja Elo toi esiin, yli 5 300 hehtaaria. Näistä kustannusvaikuttavista toimista luopuminen maankäyttösektorilla antaa aivan väärän signaalin ilmastotavoitteisiin sitoutumisesta niin elinkeinoelämälle kuin muualle maailmaan ja varsinkin silloin, kun näistä korvaavista toimista ei ole sovittu.
Tukijärjestelmälle tarvitaan jatkoa, ja tätä määräaikaista lakia tulisi jatkaa. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia maankäyttösektorilla. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, MISU, tulisi päivittää tässä uudessa tilanteessa uusien tietojen tultua. Voidaan todeta, että vanhan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimet eivät ole riittäviä, vaan ilmastolain mukainen päätös näistä lisätoimista tarvittaisiin hallitukselta mahdollisimman pian. Ja tämän maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toteuttaminen edellyttää metsitystuen jatkamista.
Meidän mielestämme joutoalueiden metsitystukea on syytä jatkaa ja hallituksen on valmisteltava määräaikaiselle laille jatko hyvin pikaisesti. Kannatan edustaja Elon tekemää vastalause-esitystä, joka sisältää tämän lausuman. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Junnila.