Värderade fru talman! Finlands sysselsättningsgrad är betydligt lägre än de övriga nordiska ländernas, och en orsak till det här är vårt familjeledighetssystem. Bland annat så är det ett faktum att unga kvinnor i Finland inte alls deltar i samma utsträckning på arbetsmarknaden som till exempel kvinnorna i Sverige och på Island. 

Arvoisa puhemies! Suomen työllisyysastetta pitäisi nostaa, ja tämähän on myös hallituksen hyvä tavoite. Olemme muita Pohjoismaita jäljessä, ja aika paljonkin jäljessä. Yksi syy tähän on se, että nykyiset perhevapaa- ja kotihoidon tukijärjestelmät eivät tue äitien urakehitystä. Paluu työelämään viivästyy, ja se vaikuttaa myös palkkatasoon ja pidemmällä tähtäimellä myös eläketasoon. Sen takia naisilla on pienempiä eläkkeitä ja tulee olemaan pitkään tulevaisuudessa, ellei tälle asialle tehdä mitään. Siksi me tarvitsemme perhevapaiden, kotihoidon tuen sekä päivähoidon (Puhemies koputtaa) kokonaisuudistuksia. Arvoisa hallitus, mitä aiotte tehdä, jotta me pääsemme samalle uralle kuin muut Pohjoismaat tässä asiassa? 

Arvoisa rouva puhemies! Menneet ovat menneitä ja historia on historiaa, mutta mehän olemme Suomessa edenneet kohti pohjoismaista tasa-arvoa. Näissä nykyisissä perhevapaajärjestelmissähän, jotka tällä hetkelläkin ovat voimassa, on äidin elementit, siellä on isän — kiitos edellisen hallituksen esimerkiksi. Meillä on näytöt siitä, että edellisen hallituksen päätöksillä isät ovat ruvenneet käyttämään vanhempainvapaita enemmän. Sellaista, että nyt lähdettäisiin ison kokonaisuudistuksen polulle, ei ole hallituksen piirissä ainakaan toistaiseksi vielä valmisteltu tai siitä edes keskusteltu. Toisekseen, meillä on varhaiskasvatuksen muodot, joista yhtenä on kotihoidon tuki, ja osa teidän kysymystänne viittasi siihen. Tämä hallitus ei tule valmistelemaan kotihoidon tuen muutoksia. 

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin tärkeä, ja oikeastaan ministeri Rehula jo pitkälti siihen vastasi. Mutta vielä haluaisin nostaa tässä kokonaisuudessa esiin sen, että kysymys on mitä suurimmassa määrin myöskin meidän sosiaaliturvajärjestelmään liittyvistä kysymyksistä, kun me puhumme tästä aiheesta. Silloin kun puhutaan tavallaan perhe-etuuksista ja puhutaan naisten asemasta ja myöskin eläkekertymistä, niin itse näen, että meidän täytyy kyetä tarkastelemaan näitä järjestelmiä hyvin kokonaisvaltaisesti ja nimenomaan myöskin perhe-etuusjärjestelmiä pohtia: mitä niihin on tehtävissä, jotta ne nimenomaan tukevat näitä eri tavoitteita mutta myöskin jättävät sen mahdollisuuden perheille tehdä itse niitä valintoja, jotka palvelevat juuri heidän perhettään ja tilannettaan parhaiten. Eli kysymys on talouspoliittisesta asiasta, työllisyyspoliittisesta asiasta mutta mitä suurimmassa määrin myöskin sosiaalipoliittisesta asiasta, josta tulisi käydä laajempaakin keskustelua. 

Arvoisa puhemies! Kyse on myös arvovalinnasta. Tässä voidaan valita, halutaanko edistää suomalaisia työmarkkinoita niin, että naiset ja varsinkin nuoret naiset voivat osallistua niihin enemmän kuin tänä päivänä, vai eikö haluta. Ja niin kauan kuin ei haluta tehdä kotihoidon tuelle mitään, niin tälle asialle ei tule tapahtumaan mitään. RKP on esittänyt monta kertaa, että meidän pitäisi saada 6+6+6-järjestelmä elikkä että äiti voisi olla 6 kuukautta kotona, isä 6 kuukautta, ja sitten vanhemmat voisivat päättää, kumpi heistä käyttää sen viimeisen puolen vuoden ajanjakson, mutta samalla pitäisi uudistaa kotihoidon tukijärjestelmää ja päivähoitoa. 

Hallituksen ohjelmassa lukee, että Suomi on tasa-arvoinen maa, piste. Se, arvoisa hallitus, ei riitä, ja teidän tasa-arvo-ohjelmassanne todetaan muun muassa, että perhevapaille ei tehdä mitään, tai oikeastaan (Puhemies koputtaa) siellä ei todeta perhevapaista yhtään mitään. Arvoisa hallitus, miksi tämä ei ole prioriteettiaihe? 

Tasa-arvo toteutui ilmeisesti. 

Arvoisa puhemies! Kysymys arvovalinnoista: Kotihoidon tukea emme ole tällä hallituskaudella muuttamassa, tämä tehtäköön tässä nyt sitten selväksi. Pitää minusta muistaa se, että on myöskin tasa-arvoa, että meillä on yhteiskunnassa erilaisia mahdollisuuksia valita, ja kotihoidon tuen valinta on myöskin yhdenlainen arvovalinta. Se on perheiden oma valinta, ja meidän täytyy myöskin jättää perheille mahdollisuus valita sellainen vaihtoehto, joka on juuri heille se sopiva.  

Arvoisa puhemies! Me keskustelemme nyt todella tärkeästä asiasta, joka on liittynyt tähän pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan: siitä, että naisilla ja miehillä on myös mahdollisuus päästä työmarkkinoille ja tasaveroisesti yhteiskuntaan. Minä toivoisin, että erästä ajastusta kuitenkin jaksettaisiin miettiä sekä työllisyysasteen kannalta että muutoin, ja se idea on seuraava: eikö voitaisi rakentaa semmoinen joustavampi malli — käytetäänkö työnimeä "osittainen kotihoidon tuki" — tunti tunnilta maksettavan päivähoidon ja osa-aikatyön yhdistäminen, joka mahdollistaisi joustavammin ja nopeammin pääsyn myöskin työmarkkinoille? Tutkitusti on käynyt ilmi, että niiden naisten, joilla on pienempi koulutus, jos he ovat pidempään kotihoidon tuen varassa, työmarkkinakelpoisuus tulee olemaan tosi ongelmainen tulevaisuudessa. Tulee löytää uusia, joustavia malleja. Minä toivoisin, että tämmöiseen ei suhtauduttaisi hallituksessa kielteisesti. 

Arvoisa rouva puhemies! Jokainen hyvä idea ja ajatus on kannatettava, ja se, kun täällä edellinen edustaja kysyi 6+6+6-mallia, vapautta tehdä perheessä ratkaisut, on hyvä idea, mutta se maksaa suuruusluokaltaan 500 miljoonaa euroa. (Mikaela Nylanderin välihuuto) RKP:llä varmaan on sitten eurot "till" tuoda tähän matkaan. 

Me tarvitsemme työelämän kehittämistä myös perheiden näkökulmasta, totta kai. Ja sitä työtä meidän pitää tehdä. Mutta ei unohdeta sitä, kun puhutaan perheiden näkökulmasta, puhutaan työelämän näkökulmasta, myös lapsen näkökulmasta, että meillä on sitä varten varhaiskasvatus, meillä on sitä varten kotihoidon tukijärjestelmä, meillä on sitä varten lapsiperheiden sosiaaliturva, lapsilisät. Tämä järjestelmä on lapsen näkökulmasta rakennettu. Ei unohdeta sitä lasta tilanteessa, jossa tavoitetasoja on eri näkökulmista useita. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu oikealla tavalla palaa tasa-arvoon. Edustaja Pekonen kysyi jo päivähoidon osalta tasa-arvon vaikutusten arviota. Viime kaudella, aivan niin kuin ministeri Rehula kertoi, toimiessani tasa-arvoministerinä sekä pidennettiin isille korvamerkittyä vapaata että sen lisäksi sitä joustavoitettiin, ja on hienoa, että — ministeri Rehula tässä kertoikin jo sen — se on lisännyt sitä, että isät osallistuvat enemmän lastenhoitoon. Ja nyt kysymys on siitä, että kukaan meistä varmaan ei ole sitä mieltä, että tilanne olisi nyt tasa-arvoinen ja hyvä, vaan edistysaskelia pitää ottaa edelleen, pieniäkin, niin kuin viime kaudella tehtiin. Nyt minua kiinnostaa se, minkälaisia ajatuksia, ministeri Rehula — kun näitte, miten hyvä se uudistus on, mitä viime kaudella tehtiin — ja minkälaisia samanlaisia askeleita te olette nyt suunnitellut, että edelleen tasa-arvoisemmin voisivat jakautua perheiden sisällä nämä perhevapaat. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tasa-arvonäkökulmasta meillä on samapalkkaisuusohjelma, jossa on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittu tälle vaalikaudelle ne etenemisen polut, joilla naisen eurosta tulisi enemmän miehen euroa muistuttava. (Naurua — Välihuutoja) Nyt ollaan tilanteessa, jossa naisen euro on 87 senttiä, suomeksi sanottuna. Meillä on samapalkkaisuusohjelma sitä varten. Toisekseen jo sillä on merkitystä, että tänään täälläkin eduskunnan kyselytunnilla tämä asia on esissä, jotta kiinnitetään huomiota, tärkeä huomio siihen, että isät käyttäisivät lain suomat mahdollisuudet vanhempainvapaan käyttöön. Esimerkeillä on väliä. Kolmas asia, ja palaan osaltani edustaja Ihalaisen kysymykseen: minä tulen hyvin avoimin mielin etsimään sellaisia ratkaisuja, joissa joustavuutta lisätään, mutta pitää muistaa, että nämä ovat palapelejä; palapelejä, joissa lapsen etu pitää myös muistaa aina ja joka tilanteessa. 

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä muistuttaa, että osana tätä kilpailukykykokonaisratkaisua hallitus teki ehdotuksen siitä, että äidin työnantajalle maksetaan 2 500 euron kertakorvaus, ja hallitus ei ole unohtanut tätä tästä kokonaisuudesta vaan valmistelee sitä ja tulee tuomaan siitä aikanaan esityksen eduskunnalle. 

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin tänään keskusteltu naisten asemasta työmarkkinoilla, ja valitettavasti hallitus ei oikeasti kovin paljon — pieniä lohtuja on — lupaa toimenpiteitä siihen, että naisen euro olisi samanlainen kuin miehen euro. Olemme odottaneet tosi kauan. 

Tasa-arvovaltuutettu valvoo syrjimättömyyttä työmarkkinoilla ja on 30 vuotta CEDAW-sopimuksen, naisiin kohdistuvan syrjinnän vastaisen sopimuksen, mukaan valvonut syrjimättömyyttä nimenomaan työmarkkinoilla ja tasa-arvon edistämistä. Nyt oikeusministeriö valmistelee tasa-arvovaltuutetun viran lakkauttamista ja toimiston sulauttamista yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. 400 000 naista Naisjärjestöjen Keskusliitosta kokee, että tämä ei edistä tasa-arvoa. Miten, tasa-arvoministeri, tämä toimenpide tulee edistämään tasa-arvoa? Ymmärrän, että te ette ole ollut mukana tässä valmistelussa, mutta ehkä kuitenkin osaatte arvioida. 

Arvoisa rouva puhemies! Kyse on lainsäädännöstä, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja sosiaali- ja terveysministeriökin omalta osaltaan tästä esityksestä tulee tasa-arvon näkökulmasta lausunnon antamaan. Kuulun henkilökohtaisesti siihen joukkoon, jolle tärkeää on se, että asiat, tässä tapauksessa tasa-arvon edistäminen, voivat mennä eteenpäin. Se paikka, jossa organisaatiossa ollaan: tässä on tapahtunut viime vaalikauden aikana niin, että nythän kyse on tasa-arvovaltuutetun osalta hallinnollisesti oikeusministeriön alaisesta toimesta. Mutta henkilökohtainen mielipiteeni tähän kohtaan on se, että tasa-arvovaltuutetun rooli ja asema pitäisi säilyttää nykyisellään.