Arvoisa rouva puhemies! Ensi torstaina Suomi valmistautuu juhannuksen juhlintaan, mutta Britanniassa tunnelmat ovat toiset, sillä silloin järjestetään kansanäänestys. Tähän asti arviot EU-eron kannattajien ja vastustajien tilanteesta ovat olleet suhteellisen tasaiset. Mutta aivan tuoreiden mielipidemittausten mukaan EU-eroa kannattavat ovat voitolla. Useat asiantuntijat ovat arvioineet mahdollisen eron vaikutuksia niin Britanniaan, Euroopan unioniin, maailmantalouteen kuin geopoliittiseen vakauteenkin. Yleisimpien arvioiden mukaan Britannian ero vaikuttaisi haitallisesti britteihin mutta myös Suomeen johtuen EU:n painoarvon heikentymisestä ja negatiivisista taloudellisista vaikutuksista niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin ajanjaksolla. Kysynkin teiltä, pääministeri Sipilä: miten Suomen hallitus on valmistautunut mahdolliseen brittien EU-eroon? 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Ensi viikon perjantaina aamulla selviää, miten tässä käy. Me kaikki haluamme UK:n säilyvän Euroopan unionissa. Britannia on ollut meille erittäin tärkeä kumppani sekä kasvupolitiikassa, digitaalisissa sisämarkkinoissa että paremmassa, vähemmässä sääntelyssä. Olemme saaneet heistä monesti hyvän kumppanin. 

Se, että gallupeissa todennäköisyys on kasvanut, että Britanniassa voitaisiin äänestää myöskin brexitin puolesta, on totta. Hallitus on arvioinut ja arvioi jatkuvasti myöskin sitä vaihtoehtoa. Siitähän alkaa — tai alkaisi — sitten pitkä prosessi, johonka myöskin Suomi osaltaan valmistautuu. Ensimmäinen vaihe olisi se, että Britannia jättäisi eronpyynnön EU:sta. Se voi tapahtua jo Eurooppa-neuvoston kokouksessa tai sitten syksyllä. Mutta prosessi on pitkä, (Puhemies koputtaa) ja sen vaikutukset kyllä olisivat vahingolliset sekä Britannialle että muulle Euroopalle. 

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin jo se, että Britannia, tällainen maa, joka on suurin sotilasmahti EU:ssa, toiseksi suurin nettomaksaja ja toiseksi suurin talous, äänestää tästä asiasta, kertoo EU:n kriisistä. Tämä on aivan selvä asia. Ja aivan niin kuin pääministeri sanoi, jos tämä brexit tulee, se laukaisee arvioiden mukaan vähintään noin kahden vuoden prosessin, jossa pitää päättää muun muassa sellaisia asioita, voiko Britannia jollain poikkeusmenettelyllä olla osa sisämarkkinoita, miten nämä olemassa olevat sopimukset puretaan, miten Britannia jatkossa osallistuu ja osallistuuko millään tavalla, Euroopan unioniin. Täysin selvää on, että Britannia ei tule menemään mihinkään ETA-järjestelyyn, jossa esimerkiksi Norja on mukana. 

Eli lyhyesti sanon vain, että iso kysymys ja EU:lle hyvin kiusallinen.