Kiitos kaikille! En tiedä, olenko erinomainen, mutta parhaani aina yritän, ja sillä ohjeella mennään.
Aloitan tuosta ihan loppupäästä. Todellakin, meillä on tulossa rangaistuspuolelle merkittäviä muutoksia ja me pääsemme tähän päivään. Tapasin Ruotsin oikeusministeri Strömmerin, he harkitsevat myös tätä varmuusvankeuden käyttöönottoa, ja olen itse menossa vierailulle tammikuussa Norjaan ja Ruotsiin. Tämä on trendi, joka tulee. Meillä on tietysti nyt valmistelu käynnissä, mutta haaste on kyllä se, miten se toteutetaan yhdistelmärangaistuksen kanssa, miten tuomioistuin tulee sitten valitsemaan — tätä olen itse pohtinut. Kun meillä on monia työkaluja, niin miten me lähdetään se toteuttamaan niin, että se varmasti tulee voimaan? Mutta sitä varten meillä on lakimiehiä siellä ministeriössä, että he ratkovat näitä ongelmia, tietysti yhdessä minun kanssani.
Ensi keväänä olisi tarkoitus tulla tuo ensikertalaisuussäännön poisto, elikkä kun olet vankilassa, voit olla ensikertalainen vankilassa vain kerran. Näinhän se on normaalijärjelläkin, ettei voi olla monta kertaa ensi kertaa siinä ja tässä tilanteessa, vaan tämä alennus niin sanotusti poistuu.
Sitten täällä tuotiin esille ulosotto — minä haluan tähän vastata, niin että ei aika lopu kesken. Elikkä siellä on aika paljon merkittävästi siirtyviä määrärahoja, ja oikeusministeriössä on arvioitu, että näiden siirtyvien määrärahojen avulla, vaikka siellä on alijäämää ensi vuodelle, ulosotto pärjää, mutta ehdottomasti me seurataan tätä tilannetta. Tämä ei tarkoita sitä, että ulosottotoimi ja pakoteasiat jäisivät hoitamatta. Nehän ovat absoluuttisen tärkeitä.
Sitten täällä kysyttiin tästä oikeudenhoidon saatavuudesta. Se on äärettömän tärkeä, ja sitä varten meillä on paljon erilaisia toimia. Ensinnäkin kun tuomioistuimet ovat ruuhkaisia, niin meillä on siis rikos-, riita- ja hakemusprosessien sujuvoittamistoimia käynnissä. Esimerkkinä syyteneuvottelujen laajentamista koskeva työryhmä on jo aloittanut toimintansa. Samaten me haetaan sitä, miten me saataisiin pieniä riita-asioita kehitettyä: onko se sitten niin sanottu pienriitamenettely tai pienten riita-asioiden menettely, nimellä ei ole merkitystä, mutta että saataisiin tämmöinen pienempien riita-asioiden hoitaminen helpommaksi ja kustannus kevyemmäksi ihmisille tuomioistuimissa. Sitä harkitaan ja pohditaan tällä hetkellä. Ja oikeusapua ja sen saatavuutta kyllä parantaa sekin, että tulee panostus edunvalvonta- ja oikeusapupiireille, tämä 3,2 miljoonaa. Sehän tarkoittaa myös sitä, että he saavat lisää henkilökuntaa, ja silloin mahdollisuus saada oikeusapua paranee. Toki tietysti puhelinpalveluitahan saavat kaikki, jos semmoisen äärellä pystyy olemaan.
Sitten tästä tasosta. Se 90 miljoonaa, mikä siinä oikeudenhoidon selonteossa on, sehän on se, mikäli nostettaisiin ja lisättäisiin palveluita, esimerkiksi muutettaisiin oikeusavun tulorajoja. Valitettavasti siihen ei nyt ole rahoitusta, mutta tämä 75 miljoonaa, joka tulee täytettyä tällä kehyskaudella, täyttää täysimääräisesti lakivaliokunnankin edellyttämät nykyisten tehtävien rahoitustarpeet, niin että se tulee kyllä sitä kautta täytettäväksi. Me tarkkaillaan koko ajan tietysti tätä niin sanottua pullonkaulailmiötä, että jos sinne tulee pullonkauloja, niin sinne pitää laittaa lisää rahaa, mutta se on juuri niin kuin edustaja Keto-Huovinen viisaasti sanoi. Me viime kaudellakin lakivaliokunnassa tätä paljon käsiteltiin, että se pelkkä raha ei ratkaise, jos ei ole henkilöitä, keitä palkata. Ja nyt on haasteena se, mistä me saadaan kokeneita tai muutenkaan lakimiehiä esimerkiksi tuomioistuimiin tai syyttäjiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on menossa tämmöinen selvitys koulutustarpeiden lisäämisestä tai täydennys- ja muuntokoulutuksesta, ja toivon, että sieltä tulisi jonkinlaisia ehdotuksia. Mutta tämä on haaste, tätä ei pelkällä rahalla voi ratkaista. Siihen tarvitaan myös toimintatapojen muutosta ja tietysti sitä, että kun saadaan nyt lisää rahaa, niin se ymmärtääkseni kyllä lisää sitä pito- ja vetovoimaa, koska jos sinä olet yksin töissä ja siellä on jatkossa viisi työkaveria, niin totta kai se vetää sinne paremmin myös lakimiehiä. Mutta tämä on haaste.
Sitten myönnän tässä, että vielä sekin on haaste, että me saadaan pidettyä se niin, että niitä rahoja ei jouduta ottamaan henkilöstöstä. Yritän etsiä koko ajan virkamiestenkin kanssa järkeviä keinoja, mutta oikeusministeriön hallinnonalalla ei kauheasti ole leikattavaa, mistä leikkaisi, kun ne ovat lakisääteisiä oikeusturva- ja oikeusvaltiopalveluita. Tästä syystä tuo 175 000 euroa rauhanjärjestöistä on leikattu — mutta minusta jotenkin näyttää siltä, että se on aivan väärässä paikassakin. Senhän pitäisi tietenkin olla OKM:n hallinnonalalla. Siellä on kaikkia muitakin näitä, ja huomasin nyt itse, että siellä on itse asiassa ollut tällä vuodella yksi sama pieni yhdistys, jota tuetaan nyt OKM:nkin puolella. Elikkä täällä on kyllä aika paljon päällekkäisyyttä näissä. — Selvä, nyt loppuu aika vissiin. Minähän olisin tässä vaikka kuinka kauan, mutta aika loppui. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, ministeri. — Oikeusministeriön pääluokan käsittelyyn varattua aikaa on vielä jäljellä noin puoli tuntia. Käytämme sen siirtymällä asiakohdan 4 yleiskeskusteluun. Jatkamme sitä ja sitten alamme... Ilmeisesti edustajat Hopsu ja Mehtälä ovat pyytäneet tähän oikeusministeriön hallinnonalaan uudet puheenvuorot. Siinä tapauksessa emme vielä päätäkään tätä yleiskeskustelua. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.