Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä siis hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta, asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuluttajansuojalakia ja säädettäväksi uudet lait asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä ja eräistä luotonantajista ja luotonvälittäjistä. Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia luottolaitostoiminnasta, Finanssivalvonnasta, Finanssivalvonnan valvontamaksusta, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuihin lakeihin. 

Talousvaliokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin teknisin muutoksin ja huomautuksin. Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen ehdotukset ovat pääasiallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista kansallista täytäntöönpanoa. 

Korkolattia asuntoluotoissa sisältyy ensimmäisen lakiehdotuksen 7 a luvun 31 §:n toiseen momenttiin, eli hallituksen esityksen mukaan asuntoluotoissa luotonantaja saisi periä luoton marginaalin myös silloin, kun viitekorko on negatiivinen edellyttäen, että tästä on luottosopimuksessa sovittu. Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että korkolattiasta sopimisen kieltäminen voisi johtaa asuntoluottojen marginaalien kohoamiseen pankkien varautuessa korkoriskiin ja toisaalta mahdollisesti pienten pankkien aseman heikentymiseen ja sen myötä kilpailun vähentymiseen. Vaikka korkolattian sääntelystä voisi teoriassa koitua etuja yksittäiselle kuluttajalle, on arvioitu, että tosiasiassa lainanottajan kulut lisääntyisivät ja haitalliset vaikutukset asuntoluottomarkkinoiden toiminnalle olisivat hyötyjä suuremmat. Talousvaliokunta korostaa myös kuluttajan tosiasiallisen valinnanmahdollisuuden tärkeyttä luottosopimusta tehtäessä. Luotonottajalle on selkeästi ja helposti vertailtavasti esitettävä luoton ehdot yhtäältä silloin, kun kuluttaja valitsee korkolattiaehdon, ja toisaalta mikäli kuluttaja ei halua sopimukseensa tätä ehtoa sovellettavan.  

Etelä-Suomen aluehallintovirasto toimii nykyisin eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain 747/2010 mukaisena rekisteri- ja valvontaviranomaisena. Talousvaliokunta katsoo, että rekisteri- ja valvontaviranomaistehtävien siirtäminen Finanssivalvonnalle ei olisi tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa, kun joukkorahoitus- ja vertaislainamarkkinat ovat vasta kehittymässä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että asiaan palataan tarvittaessa myöhemmin.  

Sääntelyn voimaantulosta sen verran, että talousvaliokunta katsoo, että ottaen huomioon hallituksen esityksen antamisen viivästymisen on perusteltua, että uuden sääntelyn voimaantuloa myöhennetään aiemmin suunnitellusta. Toisaalta on huomattava, että direktiivin täytäntöönpanon määräaika on umpeutunut jo kuukausia sitten. Esityksen mukaan ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Talousvaliokunta pitää tätä selkeänä ratkaisuna lain soveltamisen kannalta eikä katso käsillä olevan sellaisia painavia perusteita, joiden johdosta tästä tulisi poiketa.  

Talousvaliokunta esittää yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 77 sisältyvät 1.—3. ja 8. lakiehdotuksen sekä että eduskunta hyväksyy valiokunnan tekemien muutosehdotusten pohjalta muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 4.—7. lakiehdotuksen.