Arvoisa puhemies! Tämä Suomen ja Espanjan uusi verosopimus on erittäin tervetullut asia, ja on erinomaista, että oikeus toteutuu. Eräs kokoomuksen toiminnassa mukana ollut Espanjassa asuva eläkeläinen kovasti protestoi sitä muutosta, että eläke verotettaisiin Suomessa, mutta kannattaa muistaa, että hänkin on saanut vähentää verotuksesta eläkemaksut vuosikymmenten ajan, joten on vain oikeudenmukaista, että vero maksetaan siihen maahan, jossa vähennykset on tehty.
Yksi Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden varjopuolia on ollut se, että se on johtanut verokilpailuun niin yksilöiden kuin yritystenkin osalta. Tästä ehkä räikeimpiä esimerkkejä on Portugalin tekemä nollaverotarjous, johon monet suomalaiset eläkeläiset, varsinkin vauraat eläkeläiset, ovatkin halunneet tarttua. Ja annan siitäkin kiitoksen, että hallitus neuvottelee, jahka Portugalista sopimusosapuoli löytyy, myös tämän epäkohdan korjaamiseksi. Tätä verosopimusta on yritetty tehdä pitkän aikaa, ja vasta OECD:n vuonna 2005 laatima uusi verosopimusmalli on johtanut tulokseen. On huomattava, että Euroopan unioni ei ole halunnut tai kyennyt asiaan puuttumaan. Edelleen OECD:n uusin ohjelma yritysten välisen veronkierron estämiseksi on yhtä lailla tärkeä avaus, niin sanottu BEPS- eli Base Erosion and Profit Shifting ‑ohjelma. Yritysten välinen verokikkailu syö julkisten palveluiden rahoitusta eurooppalaisilta mailta juuri silloin, kun julkisia palveluja eniten tarvitaan väestön ikääntymisen johdosta.
Ilahduttavasti myös EU on vihdoin aktivoitunut. Komissiohan julkaisi viime kuussa veronkierron vastaisen toimenpidepaketin, jolla pyritään sulkemaan porsaanreiät, joilla EU-alueella toimivat yritykset voivat kierrättää keinotekoisesti tulostaan halvimman verotuksen maahan ja EU:n ulkopuolelle veroparatiiseihin. Luonnollisesti tässä jäsenmailla, joitten verotus perustuu vääränlaiseen verokilpailuun, on tärkeä rooli, ennen kaikkea Irlannilla, Hollannilla ja komission puheenjohtajan kotimaalla, Luxemburgilla. Erityisen ilahduttavaa komission esityksessä on, että siihen sisältyy vaatimus maakohtaisesta kirjanpidosta. Ei ole helppoa määrittää tarkalleen, missä verotettava voitto on syntynyt, ja yksittäisissä tapauksissa Suomi voi myös menettää verotuloja. Suomen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on kuitenkin pitkän tähtäimen välttämättömyys, että vääristävä verokil-pailu loppuu.
Jäsenmaiden on siis tunnettava velvollisuutensa. Valtiovarainministerinä ollessaan Jutta Urpilainen otti määrätietoisesti kansainvälisen verovälttelyn torjumisen Suomen linjaksi ja oli kannustamassa koko Euroopan unionia toimiin. Samalla Suomen verottajan voimavaroja lisättiin, jotta vilppi ja välttely saataisiin kuriin. Tämä oli esimerkillä johtamista. Euroopan unioni on nyt vihdoin tullut sille linjalle, jota Suomi jo viitoitti, mutta nyt ikävä kyllä puolestaan Suomi ei enää olekaan eturintamassa. Urpilaisen aikana tehtiin laki, joka rajoittaa konsernin sisäisiä keinotekoisia velkasuhteita ja siten saatua verohyötyä. Tosin se pitäisi ulottaa nyt laajemmalle, koskemaan myös kiinteistösijoitusyhtiöitä. Tätä keskusta vaati — aivan oikein — oppositiossa ollessaan, mutta nyt kun sillä on valta, se ei ole halunnut puuttua tähän miljardien porsaanreikään ja veronmenetykseen, toisin kuin SDP vaihtoehtobudjetissaan edellyttää. Jos hallitus on vakavissaan verovälttelyn estämisessä, toimikaa. Osaamista hallituksessa toki on, koska hallituksessa on ministeri, joka on perustanut Belgiaan yhtiön hyödyntämään juuri tätä porsaanreikää.
Hallitus on siis tähän saakka osoittanut lakiesityksillään, että se ei kulje Euroopan komission tahdissa verovälttelyn rajoittamiseksi, saatikka enää eturintamassa. Hallitushan esitti miljonääriveropakolaisten armahduslakia, jonka se joutui vetämään pois, ja hallitus esitti sijoitusten julkisuutta heikentävää hallintarekisterilakia, jonka se joutui vetämään pois — surullinen osoitus siitä, että veronkiertäjät ovat hallituksen sydäntä lähellä. Hallituksella on nyt todistustaakka, jos se haluaa vakuuttaa kansalaiset siitä, että se huolehtii vastuullisesti verokertymästä.
Kuten sanoin, verosopimusten muuttaminen Espanjan ja Portugalin kanssa on tervetullutta ja kiitettävää. Toivomme samalla, että se osoittaa myös jatkossa aitoa kiinnostusta veron pimityksen ja veronkierron estämiseen. Se tarkoittaa hallituspolitiikassa täyttä ja täydellistä täyskäännöstä.