Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä lakialoite rikoslain 44 luvun muuttamisesta on erittäin tarpeellinen, ja kiitänkin edustaja Lehtistä tästä aloitteesta.  

On huomionarvoista, ettei rikoslaissa nykyisellään säännellä ollenkaan törkeän räjähderikoksen tekomuotoa. Tästä syystä vallitsevan lainsäädännön ollessa voimassa ei ole eroa siinä, onko henkilöllä hallussaan räjähteitä tai räjähdeaineita, riippumatta näiden määristä, laadusta tai käyttötarkoituksesta. Laki ei siis tunne eroa, onko henkilön hallussa esimerkiksi vähäinen määrä dynamiittia vaiko kuorma-autollinen sotilasräjähteitä. Molempiin edellä mainittuihin on sovellettu samaa 44 luvun 11 §:ää räjähderikoksesta, josta rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kahdeksi vuodeksi, ellei tekoon liity omaisuus- tai terrorismirikosta.  

Olemme kiristämässä ampuma-aserikosten alarajaa kahteen vuoteen vankeutta, mikä tarkoittaisi jatkossa aina ehdotonta tuomiota. Tämän vuoksi on järkevää tarkastella myös räjähteiden hallussapitoa, koska niiden käyttö on naapurimaassamme Ruotsissa lisääntynyt hyvin voimakkaasti ja vanhan kaavan mukaan Ruotsin ongelmat tulevat meille viiveellä mutta vääjäämättä.  

Arvoisa puhemies! Niin hullulta kuin se kuulostaakin, Meksiko on ainoa maa Ruotsin edellä räjähdyksissä, pois lukien sotaa käyvät maat. Tämän vuoden tammikuussa Ruotsissa räjähti julkisella paikalla pommi keskimäärin lähes joka päivä, siis jokainen päivä. Selvyyden vuoksi on kuitenkin syytä sanoa, että ilmiöhän ei ole seurausta tavan håkaneiden ja benkkujen radikalisoitumisesta vaan suurelta osin seuraus ulkomaalaistaustaisten katu- ja rikollisjengien välienselvittelystä. Ruotsissa ampuma-aseiden hallussapidon rangaistukset ovat kiristyneet niin, että minimirangaistus törkeästä ampuma-aserikoksesta on neljä vuotta vankeutta, kun Suomessa siitä saa neljä kuukautta. Erittäin törkeästä ampuma-aserikoksesta naapurissamme saa kuusi vuotta vankeutta.  

Räjähderikosten rangaistusasteikko ei Suomessa ole oikeasuhtainen saati vastaa pohjoismaisen yhteiskunnan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, jos miettii, että vaikkapa 200 kiloa dynamiittia kuljettanut saisi sakkoa tai ehdollista vankeutta. Räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintäänkin yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa.  

Arvoisa puhemies! Törkeä räjähderikos nimikkeenä antaa myös rikosta tutkivalle poliisille enemmän työkaluja rikosten selvittämiseksi. Nykyisen lain mukaan räjähderikoksen tutkimisessa ei voisi hyödyntää pakkokeinolain mukaisia telekuunteluita, sijaintitietoja, teknistä kuuntelua, asuntokuuntelua tai peiteltyjen tiedonhankintakeinojen käyttöä, vaan nämä mahdollistuvat vain vähintään neljän vuoden rangaistusmaksimilla tutkittavana olevassa rikoksessa.  

Meidän lainsäädäntömme tulee olla etupainotteinen vahvistaaksemme sisäistä turvallisuutta monikulttuurisuuden paineessa. Tästä syystä allekirjoitin tämän lakialoitteen ja kannatan 44 lukuun 11 a §:n lisäämistä törkeästä räjähderikoksen tekomuodosta. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakialoite on erittäin tärkeä. Aloite koskee rikoslain 44 luvun täydentämistä uudella pykälällä, joka säätelee räjähderikoksen törkeää tekomuotoa. Nykyisin laki ei tee eroa sen välillä, onko henkilöllä hallussaan pieni määrä räjähteitä vai suuri määrä sotilaskäyttöön tarkoitettuja räjähteitä. Kaikki tapaukset käsitellään saman pykälän nojalla, ja rangaistukset ovat yhtäläisiä. Tämä epäsuhta ei vastaa muuttunutta turvallisuustilannetta, jossa suurten määrien hallussapito voi aiheuttaa vakavan uhan yhteiskunnalle.  

Perussuomalaisten näkökulmasta kyse on koko yhteiskunnan turvallisuudesta. Suomen on nyt valmistauduttava ja reagoitava kriminaalipoliittisesti ennen kuin väkivaltarikollisuus saavuttaa Ruotsin kaltaisen mittakaavan. Ruotsissa räjähteiden käyttö väkivaltarikoksiin on kasvanut voimakkaasti, ja kehitykseen on syytä varautua Suomessakin. Lakialoite korjaa selvästi rikoslainsäädännön epäsuhtaa. Nykyinen rangaistusasteikko ei erottele vaarallisuuden asteita eikä vastaa pohjoismaisen yhteiskunnan turvallisuustilanteen muutosta.  

Hallintovaliokunta on aiemmassa lausunnossaan todennut, että räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintään yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa, ja kehitykseen on syytä varautua ennakoivasti. Samalla on huomioitava, että aserikoksia koskevat rangaistukset kiristyvät 1. tammikuuta 2026. Törkeän ampumarikoksen vähimmäisrangaistus nousee kahteen vuoteen, ja rangaistus on pääsääntöisesti ehdoton. Myös luvattoman aseen hallussapito yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa, aseiden luovuttaminen rikolliselle tai vaarallisten aineiden, esineiden hallussapito säädetään rangaistavaksi tiukemmin. Tämä osoittaa, että rikoslainsäädäntö on kehittymässä ja että samalla on perusteltua selkeyttää ja kiristää myös räjähderikoksia koskevaa sääntelyä.  

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tätä edustaja Lehtisen tekemää lakialoitetta, sillä se vahvistaa turvallisuutta, oikeasuhtaisuutta ja viranomaisten mahdollisuuksia puuttua vakaviin rikoksiin ennen kuin ne aiheuttavat suurta vaaraa maamme kansalaisille. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi pitää pyytää anteeksi tätä väärinymmärrystäni tuon edellisen asian käsittelystä. Siksi olin hieman myöhässä tästä omasta lakialoitepuheenvuorostani, jossa oli tarkoitukseni siis esitellä tämä lakialoite. Mutta tässä on jo aikaisemmin käytetty hyviä puheenvuoroja, joista on helppo jatkaa.  

Arvoisa puhemies! Kriminaalipolitiikassa Suomi on muiden Pohjoismaiden perässä kiristämässä merkittävästi ampuma-aseiden hallussapidon rangaistuksia. Samassa yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista tarkastella myös räjähteiden hallussapitoa, koska niiden käyttö ja hallussapito vakavissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa on etenkin Ruotsissa voimakkaasti lisääntynyt.  

Meksiko on ainoa maa Ruotsin edellä räjähdyksissä, jos ei lasketa mukaan niitä maita, joissa käydään sotaa. Pelkästään tammikuussa Ruotsissa räjähti julkisella paikalla pommi keskimäärin lähes joka päivä — siis meidän naapurimaassa. Ruotsissa väkivaltarikosten siirtymistä räjähteisiin ovat vauhdittaneet ampuma-aseiden hallussapidon erittäin kovat rangaistukset. Ruotsissa minimirangaistus törkeästä ampuma-aserikoksesta on neljä vuotta vankeutta — siis minimirangaistus —, Suomessa neljä kuukautta.  

Myös Suomessa ampuma-aserikosten alarajaa ollaan nostamassa kahteen vuoteen vankeutta, mikä tarkoittaisi käytännössä aina ehdotonta tuomiota, ja hyvä niin. Jatkossa tilanne Suomessa olisi siis se, että ajoneuvolla kynäpistoolin kanssa liikkuva saisi vähintään kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen ja henkilö, jolla on autossaan laittomasti hallussaan 200 kilogrammaa dynamiittia, saisi mahdollisesti sakkoa tai ehdollista vankeutta. Esimerkin valossa jokainen ymmärtää, että räjähderikosten rangaistusasteikko ei nykyisellään ole oikeasuhteinen eikä vastaa pohjoismaisen yhteiskunnan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen.  

Arvoisa puhemies! Lakialoitetta tukee hallintovaliokunnan aiempi lausunto, 21.3.2025, koskien hallituksen esitystä eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi: ”Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin vielä räjähteiden käytön. Räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintäänkin yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ruotsissa räjähteiden käyttäminen väkivallantekoihin on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana, ja tähän erittäin vaaralliseksi katsottavaan kehitykseen on aiheellista varautua myös Suomessa.”  

Arvoisa puhemies! Nykyisellään räjähderikoksen tutkimisessa ei voida käyttää pakkokeinolaissa mainittua telekuuntelua, televalvontaa, sijaintitietojen hankkimista, peiteltyjen tiedonhankintakeinojen käyttöä, teknistä kuuntelua tai asuntokuuntelua rikoksen tutkimiseksi tai ennaltaestämiseksi. Edellä mainittujen salaisten pakkokeinojen käytön edellytyksenä on vähintään neljän vuoden rangaistusmaksimi tutkittavana olevassa rikoksessa. Törkeä räjähderikos olisi saatava tähän luetteloon mukaan, jotta poliisilla olisi myös tulevaisuudessa kaikki mahdollisuudet estää ennalta räjähteillä tehtäviä vakavia rikoksia.  

Rikoslain 34 a luku käsittelee terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia. Räjähderikos on mainittu tässä yhteydessä. Tällöin rikoksen tulee kuitenkin aiheuttaa vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle, eikä se koske siis muita tilanteita, esimerkiksi yksityishenkilöitä vastaan tehtyjä rikoksia, vaikkapa kerrostalon rappukäytävässä tapahtuvaa räjähdystä.  

Arvoisa puhemies! Lainsäädäntömme on muututtava yhteiskunnallisen muutoksen mukana ja sen muuttuneita uhkakuvia vastaavaksi. Edellä olevan perusteella ehdotan, että lisätään rikoslain 44 lukuun uusi 11 a §, törkeä räjähderikos, lakialoitteen mukaisesti ja säädetään siitä rangaistukseksi vankeutta vähintään vuosi ja enintään neljä vuotta. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tahdon kiittää edustaja Lehtistä tästä loistavasta lakialoitteesta. Moni ei varmastikaan ole ollut tietoinen, että nykyisessä laissa ei tunneta lainkaan törkeää tekomuotoa räjähderikoksesta. Tämä lakimuutos korjaisi tämän tilanteen.  

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä tilanne on siis se, että samaa lakipykälää sovelletaan täysin eri mittaluokan rikoksiin. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä yksittäinen nalli tai kokonainen rekka-autollinen sotilasräjähteitä, sillä molemmissa tapauksissa rangaistusasteikko on täysin sama, eli sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, ellei tekoon liity omaisuus- tai terrorismirikosta.  

Suomi on samaan aikaan kiristämässä ampuma-aserikosten rangaistusasteikkoa, mikä on hyvä asia. Uudistusten myötä ampuma-aserikoksista voisi jatkossa seurata vähintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Siksi onkin kohtuutonta, että henkilö, jolla on hallussaan esimerkiksi 200 kiloa dynamiittia, voisi edelleen saada seuraamuksena sakon tai ehdollisen rangaistuksen. Jokainen tässä salissa ymmärtää sen, ettei tämä ole loogista, saati oikeudenmukaista.  

Kansainväliset esimerkit osoittavat sen, mihin tilanne voi pahimmillaan johtaa. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa väkivaltarikollisuus on siirtynyt ampuma-aseista osittain räjähteisiin. On kuukausia, jolloin Ruotsissa on räjähtänyt lähes joka päivä jossain julkisella paikalla. Haluammeko tätä samaa Suomeen? Minä en ainakaan halua.  

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokuntakin on todennut lausunnossaan, että räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintäänkin yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa. Tiedämme hyvin, minkälaisia tuhoja räjähteet voivat saada aikaan, kun ne ovat väärissä käsissä. Tähän vaaralliseen kehityskulkuun on syytä puuttua ennen kuin olemme saman tilanteen edessä kuin missä Ruotsi on tällä hetkellä. Siksi kannatan lämpimästi tätä lakimuutosta, sillä se on jälleen yksi askel kohti turvallisempaa Suomea. Kiitos vielä kerran edustaja Lehtiselle aloitteesta. — Kiitos, arvoisa herra puhemies. 

Arvoisa puhemies! Tässä räjähderikoksien lakialoitteessa on kyse koko maamme turvallisuudesta. Ruotsissa räjähteiden käyttö väkivaltarikoksiin on kasvanut voimakkaasti, ja Suomi ei saa toistaa samoja virheitä. Tämä erittäin tärkeä lakialoite korjaa rikoslainsäädännön epäsuhdan ja mahdollistaa oikeasuhtaiset rangaistukset eri vaarallisuusasteille. Samalla se tukee viranomaisten mahdollisuuksia estää ja tutkia vakavia rikoksia tehokkaammin.  

Kannatan tätä lakialoitetta Suomen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Toivon sen menestyvän valiokuntakäsittelyissä ja tulevan sitä myötä osaksi rikoslakia. — Kiitos. 

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Kiitän edustaja Lehtistä erinomaisesta lakialoitteesta, ja kannatan lakialoitetta lämpimästi. — Kiitos, arvoisa puhemies.