Arvoisa herra puhemies! Olen tässä jo koko viime vuoden ajan ollut huolissani eläkkeensaajien verotuksen tasapuolisesta kohtelusta palkansaajaan nähden, ja olemme myös vaatineet, että veronkevennysten on yhtä paljon kohdistuttava eläkkeensaajiin kuin palkansaajiinkin. Siksi uutinen siitä, että hallitus on muuttanut linjaansa tässä uudessa budjetissaan, oli tietenkin hyvin iloinen uutinen. Mutta, puhemies, jonkin verran hämmästystä herätti tietenkin se, että kun saimme tutustua viime aikoina eduskunnan tietopalvelun tekemiin laskelmiin, niistä kävi ilmi, että nimenomaan pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoima, se mitä jää lompakkoon, pienenisi ensi vuonna. Käteen ei jäisi enemmän, vaan käteen jäisi vähemmän. Tässä herää kysymys ja tämä on vähän hämmentävä tilanne: mitä nyt ylipäätään verotuksessa on tällä hetkellä tapahtumassa. Nyt, ministeri Orpo, heti tähän alkuun haluaisin teiltä kysyä: onko todellakin (Puhemies koputtaa) nyt niin, että enemmistön eläkkeensaajista ostovoima laskee ensi vuonna? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, olen ylpeä siitä ratkaisusta, mikä pystyttiin tekemään, eli kun kiky-sopimuksen mukaisesti palkansaajien verotusta kevennetään, niin hallitusohjelmaan (Välihuuto) — se on sama linja näköjään kuin teillä — on kirjattu niin, että nämä samat alennukset tehdään myöskin eläkkeensaajille, ja näin me pystymme nyt tekemään. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, ja ennen kaikkea sillä tuetaan kotimaista ostovoimaa. Varmasti suurimmalla osalla kotitalouksista nämä lisäeurot menevät kulutukseen, ja kun meidän kasvu ja työllisyyden kehitys ovat tällä hetkellä hyvin pitkälle kotimarkkinan varassa, niin tämä on ehdottoman hyvä asia. Tällä ostovoiman lisäyksellä hallitus tietenkin pyrkii kompensoimaan niitä muita ostovoimaan vaikuttavia tekijöitä, ja pidän tätä hyvin merkittävänä, mutta työ jatkuu, ja ainoastaan talouskasvun kautta, paremman työllisyyden kautta me pystymme myöskin sitten seuraavissa vaiheissa edelleen parantamaan ostovoimaa myöskin eläkeläisten ja pienituloisten osalta, mitä siis nyt olemme tekemässä kuitenkin. 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä nyt väkisinkin vielä jäi epäselväksi, mitä eläkkeensaajien ostovoimalle on tapahtumassa. Me tulemme todella tarkkaan seuraamaan tilannetta. Mutta kaiken kaikkiaan haluan palauttaa nyt mieliin tämän hyvin tärkeän periaatteen, että eläkkeensaajia ja työssä olevia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Oli sitten eläkkeellä tai töissä, niin on reilua, että tuloja kohdellaan verotuksessa samalla tavalla, ja tälle vuodelle tehty veroero hallitukselta oli suuri epäoikeudenmukaisuus, ja eläkkeensaajat kokivat sen myös eräänlaisena arvostuskysymyksenä. Ministeri Orpo, edeltäjänne ministeri Stubb, silloinen ministeri Stubb, ei halunnut sitoutua tähän tasa-arvoiseen verokohteluun siitä huolimatta, että hän ennen vaaleja näin lupasi. Nyt minä kysyn teiltä, ministeri Orpo: haluatteko te sitoutua tästä eteenpäin siihen, että eläkkeensaajia ja palkansaajia kohdellaan verotuksessa samalla tavalla? 

Arvoisa puhemies! Täällä lukee hallitusohjelmassa, että näin me teemme, ja minusta se budjettiesitys, joka tänään on julkaistu, on osoitus siitä, että me haluamme näin tehdä ja teemme, koska nyt nämä samat veronkevennykset tulevat sekä palkansaajille että eläkeläisille. Se on, kuten sanoin, oikeudenmukaisuuskysymys, ja tähän me pyrimme myöskin tulevissa päätöksissä. Minusta tämä on aivan selkeä lähtökohta hallituksen politiikassa. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo puhui kauniisti ostovoimasta ja pienituloisista. Pienituloista palkansaajaa ei kuitenkaan lämmitä se, että prosentuaalisesti hallituksen verolinja kohtelee kaikkia tasaisesti. Euroilla sitä ruokaa ostetaan ja vuokrat maksetaan. Miksi hallitus ei kohdenna veronalennuksia pienituloisten hyväksi? Se tukisi tutkitusti työllisyyttä ja talouskasvua ja kaventaisi tuloeroja. 

Arvoisa puhemies! Tässähän kävi niin, että kun työmarkkinajärjestöt löysivät sovun kiky-ratkaisun pohjaksi, niin sen veroratkaisun ja näiden maksujen muutoksen seuraus, joka tästä syntyi, oli, että tosiasiallisesti suurituloisten palkansaajien verotus olisi keventynyt ja pieni- ja keskituloisilla pysynyt samalla tasolla tai kiristynyt. Hallitus on kohdistanut oman veronkevennysvaransa eli tämän 515 miljoonaa nimenomaan pieni- ja keskituloisille, ja sillä pystymme korjaamaan tämän niin, että nyt jokaiselle tulee se 0,6 prosenttiyksikön aito ansiotulojen kevennys. Se ei siis ole kompensaatiota, vaan se on aito kevennys kaikille. 

Sen lisäksi, mitä tulee pieni- ja keskituloisiin, hallitus on aikaisemmin jo tehnyt päätöksen 450 miljoonan työtulovähennyksen parantamisesta, joka on nimenomaan suunnattu pieni- ja keskituloisille. Eli kyllä tässä tätä työtä tehdään, mitä edustaja Aalto peräänkuuluttaa. (Oikealta: Eikö kelpaa vihreille?) 

Arvoisa puhemies! Todella hallitus lupasi tuloveron kevennyksiä, mikäli tämä kilpailukykysopimus hyväksytään. Pienituloisille kikyn palkanalennusten kompensointi onkin todella tarpeen, ja on tässä tosi hienoa kuulla, että hallitus on nyt tarttunut toimeen ja todella tekee näitä tuloveron alennuksia kohdistetusti nimenomaan sinne pienituloisiin ja eläkeläisiin. Todellakin nyt toivoisin jotain konkreettista. Tämä on uusi esitys, aikaisemmin on näyttänyt vähän toisenlaiselta. Niin kuin, ministeri, itsekin sanoitte, alun perin nämä tuloveron kevennykset olisivat kohdistuneet nimenomaan suurituloisiin. Minkälaisia konkreettisia toimia te olette tehneet, jotta nyt ne tuloveron kevennykset hyödyttävät kaikista eniten nimenomaan pienituloisia ja keskituloisia ihmisiä? 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Se on hyvä asia, koska veronkevennykset kohdistuvat kaikille, (Naurua) hallituksen linjauksen mukaisesti.  

Me olemme tänään tehneet sen konkreettisen teon, eli kun me olemme hyväksyneet valtion talousarvioesityksen, niin siellä konkretisoituu se linja, jonka kuvasin aikaisemmin, että nämä veronkevennykset tulevat tasasuuruisina kaikille. Tosiaan tämä pääseminen pieni- ja keskituloisten osalta samaan lopputulemaan kuin suurempituloisten osalta tehdään nimenomaan hallituksen toimesta, koska se kiky-sopimus itsessään olisi keventänyt vain suurempituloisten verotusta. 

Sitten lisäksi on vielä suunnattu 30 miljoonaa näiden kiky-vaikutusten kompensointiin kaikkein pienituloisimmille. He eivät maksa veroa, mutta me haemme tällä hetkellä sitä mallia, miten tämä 30 miljoonaa kohdistetaan kaikkein pienituloisimmille. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maksujen alennukset tai muut keinot, joilla esimerkiksi työllistymisen edellytyksiä voidaan parantaa. Tämä työ on meillä vielä kesken, ja haemme sen vaikuttavimman keinon, jolla kaikkein pienituloisimpia voimme auttaa. 

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnalla oli mahdollisuus tutustua Kiinaan, ja siellä tämä keskustelu oli hiukan erilaista. Täällä me valitamme ja syyttelemme toinen toisiamme. Siellä enemmän keskityttiin siihen, miten saadaan aikaan sitä tuottavuutta, jolla näitä euroja sitten voidaan jakaa. 

Minusta oli hyvä, että hallitus kykeni tekemään tämänkaltaisen päätöksen, että nämä veronkevennykset kohdennetaan pienituloisille ja että myöskin eläkeläiset ovat mukana. Mutta kysyn arvoisalta pääministeriltä: kun tänään valtioneuvosto on päättänyt budjetin, onko siellä nyt niitä kilpailukykyä tehostavia asioita, (Välihuutoja) jotta me pärjäämme tässä tulevassa kilpailussa? 

Arvoisa herra puhemies! Tässä ovat nyt kaikki ne toimet, mitä budjettiriihessä päätettiin, lisäksi ne toimet, mitä kehysriihen jälkeen päätettiin yrittäjyys- ja työllisyyspaketin osalta. 

Ehkä voisin vielä palata tähän verotuskysymykseen, kun hämmennystä selvästi aiheuttaa tämä kohta tuossa kiky-sopimuksessa. Siellähän siirrettiin työnantajilta työntekijöille kuluja. Osa näistä kuluista on verovähennyskelpoisia. Ja kun tämä verovähennyskelpoisuus aiheuttaa sen, että se olisi pelkästään helpottanut enemmän suurituloisten verotusta, niin sen takia hallitus on kohdentanut nämä omat toimensa pieni- ja keskituloisille ja sitten erikseen tämän noin 30 miljoonaa vielä niille palkansaajille, jotka eivät käytännössä veroja maksa. Tästä johtuu se, että hallitus on tosiaan ohjelmansa mukaisesti keskittänyt veronalennusvaran pieni- ja keskituloisille. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä, että keskusteltaisiin myös siitä, miten me käytämme verovähennyksiä sekä myöskin erilaisia sosiaalisia tukia ja muun muassa vuokratukia yhteiskunnassamme. 

Otan esimerkin: VVO-yhtymä on Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja, ja VVO:n asuntokannan keskivuokra nousi viime vuonna yli 4 prosenttia. Näin isot korotukset heikentävät myös pienituloisten ostovoimaa. Tilinpäätöksen mukaan VVO:n liikevaihto oli viime vuonna 370 miljoonaa, tulos verojen jälkeen liki 180 miljoonaa ja osinkojakin jaettiin ruhtinaallisesti. Huima tulos asettaa vuokrankorotukset kyseenalaiseen valoon. Markkinajohtajana VVO määrittää yleistä vuokratasoa, joten vetoaminen yleisen vuokratason nousuun ei vakuuta. Suuri osa voitoista tulee asumistuen kautta veronmaksajien kukkaroista. (Hälinää) 

Kysyn: miten vastaamme tähän asiaan ja haasteeseen hallituksena ja eduskuntana? 

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti: Tuetussa vuokra-asuntotuotannossa tarkoitus on tietysti, että siellä voidaan asua järjellisillä ja kohtuullisilla kustannuksilla ja vuokrien korotus perustuisi omakustannusperiaatteeseen — näin siis tuetuissa asunnoissa. Rakentamisen ja asumisen kehittämiskeskus ARA on se valvova viranomainen, joka katsoo, että näinkö menetellään, ja VVO on todellakin hankkiutunut eroon pitkälti näistä yleishyödyllisistä tuetuista kohteista ja siirtynyt enempi kovanrahan rakentajien puolelle. 

Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, että hallitusohjelman mukaisesti valtiovarainministeriössä selvitetään säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen verokohtelua, ja tämä selvitys on tietenkin sellainen foorumi, jonka yhteydessä näistäkin asioista voidaan sitten keskustella. (Eero Heinäluoma: Suuria säätiöitä!) 

Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee tämän kysymyksen alkuperäistä aihetta eli tämän hallituksen veropolitiikkaa. 

Silloin, kun yhteiskunnassa rahat ovat tiukilla ja niistä on vähän oikeastaan kenellekään jaettavaa, meidän päättäjien on erityisen tärkeää kohdistaa kaikki pelivara, mitä on käytettävissä, sinne, missä eniten tarvetta on. Se on myös kaikkein järkevintä talouspolitiikkaa, koska pieni- ja keskituloisille kohdennetut kevennykset menevät varmimmin kiertoon ja silloin saamme useimmin euron kiertämään täällä yhteiskunnassa. 

Valtiovarainministeri mainitsi, että kiky-sopimuksen yhteydessä oli tehty veroratkaisu. Eihän siinä mitään veroratkaisua tehty. Veroratkaisu on hallituksen vastuulla. Ja kun te koko kesän olette puhunut, että tästä ratkaisusta tehdään sellainen, joka tukee pieni- ja keskituloisia, niin nyt kun minulla on teidän tuore esityksenne tästä tuloverolaista ja katson näitä taulukoita, niin tässähän esimerkiksi eläkkeensaajan osalta käy niin, että tavallinen eläkkeensaaja saa alle kympin kuussa enemmän käteen ja (Puhemies koputtaa) isotuloiset saavat jopa 500 euroa. Miksi vaikeina aikoina, kun velkaantuminen kasvaa, teillä on varaa kaikkein hyvätuloisimpien veronkevennyksiin? 

Arvoisa puhemies! Joo, tarkennan: Siis kiky-sopimuksen yhteydessä tehty veroratkaisu ja siihen liittyvä ratkaisu olivat sen kaltaisia, että siinä se yhteisvaikutus, kun se sitten tarkkaan VM:ssä käytiin läpi ja laskettiin, kohdistui suurempituloisille. Siksi hallitus teki tämän oman ratkaisunsa, jolla me pääsimme tähän tasaiseen verokohteluun kaikille. Olen kanssanne siitä täysin samaa mieltä, että nimenomaan pieni- ja keskituloisten osalta ne lisäeurot menevät varmasti kulutukseen, ja kuten sanoin, se on kaikkein parasta meidän kotimaiselle kysynnälle ja markkinoille ja tietysti omalta pieneltä osaltaan myöskin auttaa näitä pienituloisia. Tämä oli siis se logiikka, eli siinä kiky-sopimuksen yhteydessä syntynyt ratkaisu oli sen kaltainen, että se kohdistui sinne yläpäähän. Me tasoitimme sitä tällä ratkaisulla. 

Mielestäni työn verotuksen keventäminen, ansiotulojen verotuksen keventäminen, aina, kun se on mahdollista, on järkevää politiikkaa. Nimenomaan työstä ja ahkeruudesta tämän maan hyvinvointi kasvaa, ja siksi pidän tätä ratkaisua järkevänä. 

Värderade herr talman! Jag vill berömma regeringen. Det är bra med skattelättnaderna för löntagare, pensionärer och låginkomsttagare. Men då det gäller helhetsbeskattningen och köpkraften är jag förundrad över ett annat beslut. Regeringen bestämde i budgetförhandlingarna att driva igenom en ny båtskatt. Det har tidigare sagts att en båtskatt knappast kommer att inbringa några nettopengar då den är så krånglig och byråkratisk att driva in. Vice statsminister Timo Soini motiverade båtskatten med att klämma åt herrarnas lustjakter, men det är många pensionärer som är båtägare som nu får sin skatt höjd. Bästa regering och finansminister Orpo, finns det seriösa motiveringar för båtskatten och hur mycket den kommer att hämta in, och hur har man tänkt att den ska utformas i praktiken för att inte också drabba vanliga finländska, åländska pensionärer? 

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaneuvotteluissa veneveron käyttöönotosta päätettiin ja sen tuottoarvioksi on määritelty 50 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä valtiovarainministeriö viimeistelee tätä veneverolakia. Se on haastavaa, miten tämä määritellään, mutta tällä hetkellä suunta näyttäisi olevan se, että nimenomaan tehon perusteella ja toisaalta pituuden perusteella veneitä verotettaisiin. Veron suuruus tulisi olemaan veneen tehosta ja koosta riippuen 100:sta 300 euroon. Mutta kuten sanoin, tätä valmistellaan parhaillaan, ja lähiaikoina sitten palataan näihin yksityiskohtiin. 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä selvää on, että tämä hallituksen verolinja aiheuttaa oikeutetusti huolta. Täällähän esimerkiksi tällä viikolla edustaja Zyskowicz kyllä myönsi, että hallituksen omat ratkaisut suuntautuvat lopulta tasaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että suurituloiset saavat enemmän. Käytännössä katsoen se siis tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hallituksella on varaa laskea isotuloisten johtajien verotusta useilla sadoilla euroilla ja ihan tavallinen pienituloinen, keskituloinen palkansaaja hyötyy muutaman kympin. Ja moni on ihmetellyt, että aikoina, jolloin tehdään aika julmia leikkauksia työttömien työttömyysturvaan, opiskelijoille, lapsiperheille, kaikkialla leikataan, kuitenkin samaan aikaan tosiasia on, että hallituksella riittää veronkevennysvaraa hyväosaisimmille, miljoonaperintöjen verotuksen keventämiseen, metsälahjavähennyksiin. Mielestäni nämä eivät ole näinä aikoina oikeita arvovalintoja. Kysynkin, ministeri Orpo: mitä te vastaatte sille työttömälle, (Puhemies koputtaa) joka nyt näitä arvovalintoja ihmettelee? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin työttömälle haluan sanoa sen, että me teemme kaikkemme, jotta hänellä on mahdollisuus työllistyä. Siksi työllisyys on nostettu hallituksen politiikan kärkeen ja budjettiriihessäkin tehtiin päätöksiä, joilla työllisyyttä pyritään parantamaan ja työttömän asemaa, työnhakua helpottamaan. 

Mutta vielä tähän veropolitiikkaan. Siis jo viime vuonna tehtiin 450 miljoonan euron työtulovähennys, joka kohdistetaan pieni- ja keskituloisille työntekijöille ja joka on mielestäni erittäin solidaarinen. Se on myöskin järkevää, että työtä kannattaa ottaa vastaan. Sen lisäksi myöskin maksupuolella varhaiskasvatusmaksujen korotus peruttiin, mutta pidettiin voimassa se, että kaikkein pienituloisimpien varhaiskasvatusmaksut laskevat. Tälläkin on iso vaikutus muun muassa työn vastaanottamiseen ja pienituloisten lapsiperheiden asemaan. 

Sitten tämä yleinen ansiotuloverotuksen keventäminen 0,6 prosentilla — minusta on oikeudenmukaista se, että se tehdään kaikille. Ja sitten täytyy muistaa se, että Suomessa on edelleen maailman kovinta luokkaa oleva progressio. Silläkin on kuitenkin merkityksensä, kun me mietimme kasvua ja työllisyyttä. 

Arvoisa puhemies! Erinomaista, että vasta julkaistu budjetti on kovaa työn linjaa, vahvaa työn linjaa. Siinä on ytimessä se, että työ kannattaa ja kaikki toimet tehdään sen eteen, että on työtä. On hienoa, että kaikkien palkansaajien ansiotuloverotus laskee, mutta kun tämä keskustelu on ollut kovin monipolvista, niin olisi hyvä, että vielä kerran valtiovarainministeri sanoisi, kun tätä moni suomalainen kuulee, että onhan niin, että nämä veronalennukset koskevat myöskin eläkeläisiä. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle on ollut erittäin tärkeää, että myöskin niitten ihmisten, jotka ovat koko ikänsä työtä tehneet, verotusta alennetaan ja myöskin heidän ostovoimaansa turvataan. Voisiko valtiovarainministeri vielä kerran sanoa tämän ääneen? 

Arvoisa puhemies! Kyllä minä mielelläni tämän toistan koko meidän hallituksen puolesta: Kyllä, ne veronkevennykset, jotka nyt on päätetty, jotka ovat tämän päivän budjettiesityksessä, koskevat myös eläkkeensaajia, samalla tavalla eläkkeensaajaa kuin palkansaajaa. Se on hallitusohjelman kirjaus, ja se on oikeudenmukaisuuskysymys, ja siitä me olemme pitäneet nyt kiinni. 

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä ostovoimakysymys tuli nyt tässä esille. Maamme eläkkeensaajat olivat todella iloisia siitä, että hallitus nyt kuukausien ja kuukausien keskustelujen jälkeen suostui ottamaan eläkkeensaajat näiden veronkevennysten piiriin. (Naurua) Mutta nyt on kyse siitä, miten nämä kohdennetaan, ja edustaja Sarkomaa otti esille erittäin tärkeän kysymyksen ostovoimasta. Kun edelleen toistan, katson tätä teidän tänään antamaanne esitystä, niin tämä tarkoittaa sitä, että tavalliselle, vähän reilut 1 500 euroa eläkettä saavalle näistä veronkevennyksistä olisi tulossa alle kymppi käteen kuussa. 

Valtiovarainministeri Orpo, kaksi kysymystä. Riittääkö tämä siihen, että ostovoima kasvaa, vai laskeeko se? Ja toistan kysymyksen: kun rahasta on tiukkaa, miksi teillä on varaa kaikkein hyvätuloisimpien suuriin veronkevennyksiin? 

Arvoisa puhemies! Ostovoiman kasvattaminen on tietenkin tärkeää kotimaisen kysynnän ja työllisyyden ja jokaisen perheen kotitalouden ostovoiman kannalta, ja siihen näillä veroratkaisuilla pyritään. Itse asiassa tänään tehdyssä hallituksen päätöksessä on vielä tarkennettu eläkeläisten osalta nimenomaan sitä tulovaikutusta — en tiedä, onko se uusin versio toimitettu, mutta joka tapauksessa sitä on vielä tarkennettu niin, että se paransi suhteessa pieni- ja keskituloisten asemaa, käytännössä suhteellisen tasaisesti se sinne etenee. Sen lisäksi tämä hallitus on jo kaksi kertaa korottanut takuueläkettä, eli myöskin tässä on tultu kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä vastaan. 

Minä pidän tätä ratkaisua oikeudenmukaisena ja ostovoimaa parantavana, ja se on työllisyyden kannalta merkittävä, ja ainoastaan työllisyyden kautta me pystymme jatkossakin tekemään hyvää politiikkaa, huolehtimaan myöskin kaikkein heikko-osaisimmista. 

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu paljon palkansaajien verotuksesta, mutta on erittäin tärkeää ottaa huomioon myös yritysverotus. Pk-yrittäjät luovat tähän maahan sen vaurauden, millä tämä maa myös nousee talousahdingostaan. Siksi kysyisinkin siihen liittyen, kun nyt on tullut yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero. Elinkeinoministeri Olli Rehn, joka nyt valitettavasti ei tänään ole paikalla, on puhunut siitä, että voitaisiin jollain tavalla soveltaa myös Viron yritysveromallia, jota esimerkiksi Suomen Yrittäjät kannattaa. Kysynkin arvoisalta valtiovarainministeriltä, voisiko Suomi jollain tavalla soveltaa Viron yritysveromallia, joka ainakin Virossa on tuottanut työpaikkoja ja myös kassavirtaa, lisää yrityksiä. 

Arvoisa puhemies! Todellakin, yritysveropuolella ensi vuoden alusta tulee yrittäjävähennys voimaan ja sen lisäksi erityisesti pk-yrittäjien kannalta todella tärkeä maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtyminen. Niistä voi olla tyytyväinen. Sen lisäksi edellisviikolla asetettiin valtiovarainministeriön verotyöryhmä, jonka tehtävänä on tammikuun loppuun mennessä arvioida yritysverotuksen kokonaisuudistamisen tarvetta. Siinä yhteydessä myöskin arvioidaan erilaisten investointivarausmallien, muun muassa Viron veromallin, kaltaiset ratkaisut. Me haluamme tehdä nämä huolella: huolellinen valmistelu, johon on tilattu asiantuntijataustatyötä, ja sen pohjalta tehdään harkitusti ratkaisut. Tavoitteena on, että ratkaisuja voidaan tehdä puolivälitarkastelussa ensi keväänä.