Viimeksi julkaistu 15.2.2022 15.45

Pöytäkirjan asiakohta PTK 95/2020 vp Täysistunto Tiistai 16.6.2020 klo 17.04—18.44

4. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 f §:n  ja tuloverolain 124 b §:n muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 82/2020 vp
Valiokunnan mietintöVaVM 10/2020 vp
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Anu Vehviläinen
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2020 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. 

Verojaoston puheenjohtaja Viitanen, esittelypuheenvuoro. 

Keskustelu
17.30 
Pia Viitanen sd 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on todellakin kysymys yhteisöveron jako-osuudesta. Tämä on yksi toimenpide, jolla valtio näinä vaikeina aikoina tukee kuntia koronakriisin yli, ja tämä on tietenkin sinänsä hyvin tärkeä esitys. Tässä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 10 prosenttiyksiköllä eli 32,13 prosentista 42,13:een, ja vastaavasti sitten valtion osuutta tästä alennettaisiin. Tämä on tärkeä kokonaisuus kuntien kannalta, ja kaiken kaikkiaan yhteisöveron tuottoja kuntien hyväksi tämä siirtää reilu 500 miljoonaa euroa kaikkinensa. 

Tämän esityksen vaikutukset yksittäisiin kuntiin tietenkin vaihtelevat lähinnä sen mukaan, kuinka suuri osuus kuntien verotuloista muodostuu yhteisöverosta, ja luonnollisesti ne, joissa yhteisöveron merkitys on suuri, hyötyvät juuri tästä esityksestä eniten, mutta toisaalta myös menetykset ovat näissä kunnissa isoimmat. 

Valiokunta toteaa, että se pitää tätä mallia perusteltuna. Tämä kompensoi valiokunnan mukaan oikealla tavalla kuntien verotulojen vähenemistä. Asiantuntijakuulemisessa muun muassa Kuntaliitto on tätä puoltanut, ja on puollettu tapaa, jossa merkittävä osa valtion tukikokonaisuudesta kohdennetaan yhteisöveron kautta, sillä koronaviruspandemian vaikutus yhteisöveron tuottoon on suhteellisesti suurin. 

Täytyy muistaa tosiaan, että tässä on monia keinoja, millä kuntia tuetaan. Tämä yhteisövero-ositus on yksi, sitten tulevat nämä valtionosuudet, tulee harkinnanvaraista tukea ja tulee myös tukea sairaanhoitopiireille, eli tämä on yksi osa tätä tärkeää kokonaisuutta. Valiokunnan mietinnössä myös todetaan, että tämä yhteisöveron jako-osuuden korotuksen perusteella laskettu yhteisöveron tuotto otetaan huomioon myöhemmin verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa. 

Me kirjasimme tänne, puhemies, valiokunnan näkemykseksi myös sen, että tässä vaiheessa ei ole aiheellista lähteä sen tarkemmin tarkastelemaan erikseen yksittäisten kuntien jako-osuuksia. Niiden tarkistustarpeet arvioidaan myöhemmin. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa kuntatalouden kehitystä ja yksittäisten kuntien verotuottojen muutoksia. 

17.33 
Sari Essayah kd :

Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin edustaja Viitanen tuossa totesi, tämä on yksi osa sitä niin sanottua kuntapakettia ja sinällänsä tarpeellinen, yli 400 miljoonaa tälle vuodelle ja noin 100 miljoonaa sitten seuraavalle vuodelle. 

Tosiaankin valiokunnassa käytiin keskustelua siitä ja tänään vielä vähän pahoiteltiin sitä, että aikaa ei sitten enemmän ollut tässä käyttää tähän ja pyytää ehkä laajemmalti vielä kuulemista siitä, miten kunnissa nyt koetaan tämä tilanne ja sen akuutti vaikutus, koska jos ajatellaan, että tästä summasta on menossa 56 prosenttia eli noin 300 miljoonaa kymmenelle suurimmalle suomalaiselle kunnalle ja pelkästään Uudenmaan kolme suurinta kuntaa kuittaavat tästä 220 miljoonaa, niin todellakin sitten rippeet jäävät Suomen muulle kuntakentälle. Siinä mielessä on tosi tärkeätä, että tämä koko yhteisöveron jako-osuuden korotus tulee sinne normaalin valtionosuustasauksen piiriin, mutta se tapahtuu sitten kahden vuoden viipeellä, ja siinä tietysti tulee sitten se ongelma, että nämä kustannusrasitteet siellä kunnassa ovat tässä ja nyt ja rahat joissakin kunnissa lähestulkoon loppu. Siinä mielessä edelleenkin on syytä seurata kuntien tilannetta ja sitä, miten kuntatalous kehittyy, ja myöskin niitten yksittäisten kuntien kokonaisverotuottojen muutoksia, ja siinä mielessä olen ihan tyytyväinen, että tänne sitten saatiin kirjaus siitä, että kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus ei täten anna aihetta tarkastella tässä vaiheessa yksittäisten kuntien jako-osuuksia vaan niiden tarkistustarpeita arvioidaan myöhemmin. 

Tuolla valiokunnassa myöskin tuli esille, että on mahdollista, että kun tämä tasaus sitten tehdään peruspalveluitten valtionosuuksien kautta, siinä sitten voi ajatella, että näitä kompensaatioita sattuu niin, että jonkun kohdalla ehkä tässä tilanteessa annetusta rahasta tulee ikään kuin ylikompensaatiota ja jonkun kunnan kohdalla alikompensaatiota. Kuulimme semmoista toisen käden tietoa, että joku olisi jossakin näitä laskeskellutkin jonkunlaisilla mittareilla. Kaiken kaikkiaan on todettava, että kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmä on niin monimutkainen, että oikeastaan täällä eduskunnassa tarvittaisiin semmoinen kurssi meille kaikille kansanedustajille, että päästäisiin jotenkin kärryille siitä, miten tämä kaiken kaikkiaan tapahtuu. Kun tässä on kysymys vielä yhteisöveron tuotosta, jossa sitten jo lähtökohtaisesti sen yhteisön, esimerkiksi vaikka yrityksen, kotipaikka ja sitten toimipisteet ja niitten työntekijämäärät ja sieltä kertyneet verotulot on aikamoinen härdelli, kun lähtee pohtimaan, miten sitten lähdetään tasaamaan sitä, ja kun se viedään siihen tasausjärjestelmän piiriin, niin siinä mielessä sanotaan, että ei löydy varmaan niin rohkeaa kansanedustajaa, joka sanoisi, että tämä on meidän kunnalle juuri se oikea summa, mikä tästä pitäisi saada. Sen takia toivonkin, että tähän tosiaankin tarvittaessa palataan myöhemmin ja katsotaan. 

Kuntien tarve on kuitenkin joka tapauksessa suuri, ja ne tarvitsevat verotuottonsa mahdollisimman pian sinne menojensa katteeksi. 

17.37 
Esko Kiviranta kesk :

Arvoisa puhemies! Valtio ohjaa kunnille taloudellista tukea koronaviruspandemian aiheuttamien vaikutusten johdosta montaa eri reittiä. Jo aikaisemmin täällä on käsitelty verojärjestelyistä johtuvien veronlykkäysten korvaamista kunnille 550 miljoonalla eurolla. Se on jo käsitelty, ja nyt on sitten esillä tämä 1,4 miljardin euron paketti, jossa kohdistetaan sairaanhoitopiireille valtionavustuksia sen johdosta, että korona on aiheuttanut lisäkustannuksia ja sairaanhoitopiireissä on ollut tiettyä tyhjäkäyntiä sen johdosta, että kiireetöntä hoitoa on lykätty. 

Sitten tässä myös peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan, harkinnanvaraiseen valtionosuuteenkin on tulossa tietty korotus, ja sitten on tämä nyt esillä oleva kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen tälle vuodelle, jossa valtio luopuu yhteisövero-osuudestaan kuntien hyväksi 10 prosenttiyksikön verran. Se on selvä tietysti, että näin kaavamaisella ratkaisulla ei päästä täsmälleen oikeaan tulokseen, mutta kuten täällä on todettu, ja se on todettu myöskin valiokunnan mietinnössä, että tämä sitten aikanaan otetaan huomioon myöhemmin tehtävässä valtionosuuksien tasauksessa, jos ja kun tietyt kunnat saavat tässä nyt jonkin verran liikaa ja jotkut toiset liian vähän. Ainoa mahdollisuushan on toteuttaa tämmöinen kaavamainen ratkaisu. Se on joka tapauksessa selvää, että kokonaisuutena tämä menee juuri oikeille kunnille, eli niille, jotka ovat menettäneet yhteisöverotuloja. Esitys on siinä mielessä ihan oikealinjainen, ja sitä voi puolustaa. 

17.39 
Raimo Piirainen sd :

Arvoisa rouva puhemies! Aikoinaan meilläkin kaupunginkamreeri arvioi kuntien verotulot omalla laskukaavallaan ja opetti meille valtuutetuillekin, tai ainakin hallituksen jäsenille, sen, ja aika pitkä kaava se kaiken kaikkiaan oli, millä sitä verotuloa arvioitiin. Nykyisinhän ne tulevat Kuntaliiton arvioiden pohjalta. 

Tässä on jo mainittu tämä iso potti, 1,4 miljardia kunnille, ja siitä osa menee sairaanhoitopiireille, jotka ovat varmasti tärkeässä osassa saada tätä rahoitusta niihin kustannuksiin, mitkä tämä korona on aiheuttanut. Tämä kuntien osuus tässä on määritelty prosenttiluvuilla ja korotettu sitä tuo 10 prosenttiyksikköä, siis kokonaisvaltainen tarkastelu käyty. Se on aivan selvä, että se ei kohdennu kaikkia kuntia kohtaan tasavertaisesti, koska meillä on erilaisia kuntia: on palveluvaltaisia kuntia, missä palveluala on valta-alana, ja sitten on teollisuusvaltaisia, ja tällä hetkellä teollisuus on porskuttanut, ainakin näihin päiviin saakka, tosi hyvin, ja ne menetykset eivät ole olleet merkittäviä. Suurien kaupunkien menetykset näkyvät ihan selvästi verotulojen osalta. Oman kuntani verotulojen menetys on — nyt en ole ihan varma, oliko se kahden kuukauden vai kolmen kuukauden osalta — vain 3 miljoonaa euroa. Elikkä vaikka isompaa teollisuutta nyt ei niin hirveästi olekaan enää, niin kuitenkin on muita toimijoita, mutta vielä korona ei ole päässyt vaikuttamaan sillä tavalla. Joillekin tämä saattaa olla hyvä tulo ja toisille menetys, mutta kaikkihan tässä saavat nyt kumminkin, että eihän tämä ole menetettyä rahaa, tämä on päinvastoin tuloa kunnalle, että ei voi laskea, että on saanut nyt vähemmän. 

Mitä verojaoston puheenjohtajakin totesi tuossa, niin varmaan syksyllä joudutaan tarkastelemaan tätä kuntien saamaa verotuottoa ja arvioimaan se sitten budjetissa seuraavalle vuodelle. — Kiitoksia. 

17.41 
Päivi Räsänen kd :

Arvoisa rouva puhemies! Tämäkin esitys on kannatettava. Kunnat ovat joutuneet taloudellisesti tiukoille koronaepidemian aikana, ja tämä on yksi osa siitä tuesta, joka on kunnille todellakin välttämätön. Siinä mielessä on erittäin hyvä, että tämä yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus toimitetaan. 

No, ihmetystä on kuitenkin herättänyt kunnissa se, että tästä suurin osa menee suuriin kaupunkeihin, eli 56 prosenttia tästä menee kymmenelle suurimmalle kaupungille ilman tätä valtionosuuksien tasausta. No, tässä mietinnössä todetaan, että tämä jako-osuuden korotuksen perusteella laskettu yhteisöveron tuotto otetaan huomioon myöhemmin tehtävässä, verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa, mikä tullee sitten kahden vuoden kuluttua tasauksena kunnille, ja nämä tarkistustarpeet arvioidaan myöhemmin. 

Tämä esitys on varmasti aika pikaisesti tehty ja pikaisesti myös käsitelty valiokunnassa. Valiokunnan ulkopuolisena herää vain kysymys siitä, olisiko ollut hyvä nämä nostaa ihan ponnen tasolle, jotta tämä olisi myös selkeää, että myöhemmin nämä tarkistustarpeet todellakin arvioidaan — nythän ne ovat lähinnä tässä tekstiosassa. 

Sitten samalla on todettava, että tämä toimenpide ei yksin kuntia tästä ahdingosta pelasta, eli tarvitaan muitakin toimenpiteitä, jotta kunnat selviytyvät myös tulevista hoito‑ ja hoivataakoista ja siitä hoito‑ ja hoivavelasta, joka niille tänä aikana on kertynyt, sekä tietysti kaikista muista lakisääteisistä tehtävistään. 

17.44 
Jussi Saramo vas :

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa Uudenmaan kunnat tukevat voimakkaasti koko muuta maata, nyt ja tulevaisuudessa. Ensikin vuonna Uudenmaan kunnista lähtee verotuloja valtavat määrät muualle maahan, ja se on oikein. Meillä on ikääntyviä kuntia, ympäri maata on sellaisia tilanteita, että ei voida nähdä, että tulevaisuudessakaan he pärjäisivät omilla tuloillaan. 

Mutta nyt kyse on siitä, että eduskunta ja kunnat ovat vaatineet kunnille koronamenetysten kompensaatiota. Ne saavat, jotka menettävät. Ei nyt ole tarkoitus tehdä yleisiä tukia koko Suomen kuntakentälle, vaan yrittää kompensoida niitä menetyksiä, joita tästä kriisistä on aiheutunut, eivätkä ne kata läheskään kaikkia niitä menetyksiä. Esimerkiksi oma kuntani, Vantaa: Meillä on lentoasema, meillä on valtavasti hotelleja, meillä työttömyys nousi aivan hetkessä 8 prosentista yli 20 prosenttiin. Meillä on sekä työntekijöiden maksamat verotulot että yritysten maksamat yhteisöverot romahtaneet, ja tämä tuki, jota nyt valtiolta tullaan saamaan, ei valitettavasti tule Vantaata pelastamaan. Meillä Uudellamaalla Espoo, kun katsotaan konsernitasolla, on Suomen ylivoimaisesti velkaantunein kunta. Vantaankin velka on korkea. 

Ei voi ajatella niin, että nyt tässäkin tilanteessa nämä tuet jaettaisiin jollain muulla perusteella kuin sillä, mitä Kuntaliitto, kunnat ovat vaatineet ja mitä eduskunta on peräänkuuluttanut. Ja minusta on hienoa, että hallitus on näinkin paljon pystynyt irrottamaan rahaa kunnille, tukemaan pahimmin kärsineitä kuntia, ja toivon, että tämä linja saa myös jatkoa. — Kiitos. 

17.46 
Hilkka Kemppi kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä uskon, että moni kunta pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin pärjää itsenäisin toimin, mutta se on sitten ihan eri keskustelun paikka. 

Tästä yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisesta korotuksesta: Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin hyvänä, ja perustelen sitä sillä, että tässä on kyetty nopeassa aikataulussa tuomaan kunnille niitä toimia, joita olemme peräänkuuluttaneet tämän hankalan koronapoikkeustilanteen johdosta. Tämähän on osa tätä 1,4 miljardin euron kuntapakettia, joka on jo nostettu esiin tässäkin keskustelussa. 

Yhteisöverotuottoon liittyen pidän erittäin hyvänä viime vuosien kehitystä siihen suuntaan, että yhteisöverot nykyään jakaantuvat sinne, missä yritysten työntekijät ovat. Tämä mahdollistaa sen, että tämä yhteisövero jakaantuu vähän tasapuolisemmalla tavalla kuin että se menisi vain yhteen osoitteeseen, jos yritys toimii usealla paikkakunnalla. Näitä yhteisöverotuloja ovat menettäneet erityisesti ne kunnat, joilla on ollut isoja tappioita yritysten ja työntekijöiden osalta lomautusten myötä ja niin edelleen, ja kuten edellisessä puheenvuorossa kuultiin, niin toisaalta myös niiden kuntien verotuottomenetykset ovat suurimmat yhteisöveron tappioiden myötä tässä koronatilanteessa, joten on ilmiselvää, että jossakin määrin tämä yhteisöveron jako-osuuden korotus kohdentuu erityisesti niille paikkakunnille, joilla yritykset ovat. En pidä tätä niin isona epäsuhtana. Mutta siitäkin huolimatta näkisin tosi oleellisena, että me palaisimme tähän silloin, kuten valtiovarainministerikin on todennut, että syksyn aluksi keskitytään tähän isoon kuvaan ja katsotaan jälleen kerran uudestaan, mikä on kuntien taloustilanne ja millä tavalla sitä voisi edelleen eduskunnan kautta auttaa, ja koen, että siinä yhteydessä on syytä tarkastella myös kuntakohtaisesti paremmin, miten nämä yhteisöveron tuotot ovat sitten kohdentuneet, ja tehdä mahdollisia korjaustoimenpiteitä, mikäli tämä sitä vaatii. 

Pidän tätä hallituksen esitystä hyvänä. 

17.49 
Matias Marttinen kok :

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Viitaselle, jaoston puheenjohtajalle, tästä asian seikkaperäisestä esittelystä. 

Asiahan on tietysti näin, että koko kuntasektori on valitettavasti ollut jo vuosia raskaasti alijäämäinen. Tietysti nämä hallituksen esittämät ja eduskunnan päättämät toimet nyt näkyvät, tosin niin, että vaikka nyt tänä vuonna se paikallishallinnon rahoitusasema kyllä hieman vahvistuu, se säilyy edelleen kohtalaisen raskaasti alijäämäisenä, elikkä työtä riittää vielä myös tuleville vuosille. Joka tapauksessa pidän näitä esitettyjä toimia kuten myös tätä yhteisöveron jako-osuuden muutosta tässä tilanteessa perusteltuna. 

Rouva puhemies! Tätä yhteisöveron jako-osuuttahan on käytetty työkaluna aikaisemmin esimerkiksi uusien kuntatehtävien niin sanotun sadan prosentin kompensaation yhtenä työkaluna, kun valtio, eduskunta on säätänyt uusia tehtäviä kunnille, ja sitten kun taas vastaavasti lain velvoitteen myötä on haluttu turvata se sataprosenttinen rahoitus, niin siinä tämä yhteisöveron jako-osuus on työkaluna tietysti ollut hieman ongelmallisempi tai silloin on käytetty useampia eri työkaluja, myös kiinteistöverotuksen alarajaa ynnä muuta mukana, koska kuten myös täällä valiokunnan mietinnössä on hyvin tuotu esille, miten yhteisöveron merkitys kuntien verotulojen kannalta vaihtelee riippuen kunnan elinkeinorakenteesta ja osin ehkä myös maantieteellisestä sijainnista, niin ne erot kuntien osalta ovat suuria, niin kuin täällä myös kollegat ovat edellä todenneet. 

Rouva puhemies! Pidän tätä esitystä perusteltuna nimenomaan juuri sen takia, että tämä on nyt tarkoitettu juurikin tämän koronakriisin aiheuttaman tulonmenetyksen paikkaamiseen. Vastaavasti tämä esitys tullaan ottamaan huomioon sitten myöhemmin verotulojen tasausjärjestelmässä, vaikkakin se tulee jälkikäteen, kuten edustaja Essayah sen hyvin totesi. Joka tapauksessa se tulee huomioitua sitten siinä kokonaisuudessa. 

Tämähän on tietysti näin, että on varmasti perusteltua, että meillä on jonkinkaltainen tasausjärjestelmä olemassa. Esimerkiksi myös oma kotikaupunkini Rauma maksaa tätä tasausta. Elikkä kun olemme hyvin voimakkaasti teollisuusvaltainen seutukunta, niin silloin meillä myös yhteisöverotuotot ovat olleet kohtalaisen suuria. Toki nyt viime vuosina ne ovat vähän heikentyneet, mutta siinä myös näkyvät nämä erot kuntien ja kaupunkien välillä. 

17.52 
Sari Essayah kd :

Arvoisa rouva puhemies! Piti pyytää ihan sen takia puheenvuoro, kun edustaja Saramon puheenvuoro kalskahti korvaan. Hän sanoi, että Uudenmaan kunnat tukevat. — No, tietysti voidaan miettiä, että missä päin Suomea syntyvät ne erilaiset jalostusarvot, missä ovat metsät, missä ovat pellot, missä ovat elintarviketuotannon raaka-aineet, ja voidaan pohtia, mistä loppujen lopuksi sitä tukea tulee ja mihin suuntaan. 

Jos ajatellaan vaikkapa oman kotikuntani kaikkein suurinta työllistäjää, Valiota, siellä on Pohjoismaitten suurin maidonjalostustehdas, joka vie esimerkiksi maitojauhetta Aasiaan, vie Afrikkaan, vie ympäri maailmaa, ja näitä toimipisteitä Valiolta löytyy Seinäjoelta, Joensuusta, Lapinlahdelta, mutta sitten sen pääkonttori, se sattuu nyt olemaan tuossa Helsingin Pitäjänmäellä. Siellä Pitäjänmäellä ei ole yhden ainutta lehmää. Siellä on jonkun verran työntekijöitä, ja kuitenkin tästä Valionkin yhteisöveron tuotosta aika iso osa menee sitten Helsingille sen takia, että se pääkonttori ja siellä olevat työntekijät ovat sitten täällä. Kyllä minä nyt sanon, että Valionkin varsinainen jalostusarvo syntyy kyllä sieltä maakunnista ympäri Suomea, ja sen tähden minä itse ajattelen, että tämä tasausjärjestelmä ei ole mikään köyhäinapu tai joku hyväntekeväisyysjärjestelmä Suomen kuntien välillä, vaan se on todellakin se, millä me tasapuolisesti koko maata haluamme kehittää, ja kun kuitenkin täällä nyt ainakin suurella osalla, toivon mukaan, on se ajatus tässä salissa, että me haluamme, että koko maa pysyy asuttuna ja koko maata halutaan olla viemässä eteenpäin, niin tässä ei ole mitään syytä tämäntyyppiselle vastakkainasettelulle ja ajatukselle siitä, että nyt jotenkin Uusimaa tässä nyt muuta Suomea pyörittää. Kyllä yhtä lailla voi ajatella, että täällä tulisi äkkiä nälkä, jos lopetettaisiin sitten tuolta muualta päin esimerkiksi elintarviketuotannon raaka-aineitten välittäminen elintarviketeollisuuteen ja siitä eteenpäin. Siinä mielessä pidetään koko Suomi hyvässä kunnossa, ja siksi valtionosuusjärjestelmässä tämä tasaus on tärkeä ja sitä tulee tarkastella. Minä uskon, että siinä vaiheessa, kun tämä sote-mylläkkä taas tänne taloon tulee ja ruvetaan puhumaan maakuntaverosta ja muista, niin auta armias, mikä tasausjärjestelmä siihenkin sitten vielä pitää pohtia. Kyllä tässä tätä tällaista erilaista verotulojen siirtelyä sinne, tänne ja tuonne varmasti jatkossakin riittää, riippuen sitten siitä, mitenkä monimutkaisia malleja me sitten olemme eteenpäin tästä talosta lykkäämässä. 

17.54 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Ihan tähän loppuun todettakoon vielä se, että kaiken kaikkiaan tietenkin oli hyvä, että tämä kuntien tukipaketti kokonaisuudessaan tuli nyt keväällä. Itse asiassa tämän suuruus, tämä 1,4 miljardia kaiken kaikkiaan, oli jopa hieman ennakoitua suurempi, mutta se ei todellakaan poista sitä tosiasiaa, puhemies, että kyllähän se on vieläkin liian pieni siinä suhteessa, että nämä menetykset kunnissa ovat valtavat. 

Minusta on tärkeää todeta myös eduskunnassa, tässä salissa, että pidämme varmasti kaikki hyvin tärkeänä sitä, että hallitus on käytännössä nyt jo ikään kuin kertonut linjaavansa vielä uudelleen näitä asioita ja palaavansa näihin asioihin syksyllä. Uskoisin, että jokaisen meidän kotikunnassa, kotikaupungissa, tätä syksyäkin odotetaan niin sanotusti sillä silmällä, että mitä tukitoimia sieltä sitten vielä tulee, mutta oli äärimmäisen tärkeää, että tähän kohtaan tuli tämä kokonaistukipaketti kaikkinensa. Kyllä minä lähden siitä, että nämä viestit varmasti tästä talosta hallitukselle ovat selvät. Siellä on tämä sitoutuminen olemassa. Sinänsä olisi ihan hyvin voinut pistää jonkun lausuman tyyliin ”palataan syksyllä”, mutta en usko, että se olisi tässä tapauksessa sen enempää välttämättä mitään varmentanut, koska joka tapauksessa näin tulee käydä, ja uskon, että näin myös hallitus tulee puheidensa mukaisesti kaiken kaikkiaan toimimaan. 

Mutta kuten sanottu, puhemies, meidän on aika mahdoton tehtävä ajatella, että me rupeaisimme tässä kiireellisesti, kun täytyy näitä tukitoimia tehdä, jokaista yhteisöveron jako-osuuden jakoperustetta määrittelemään, ja siksikin valiokunta kirjasi Kuntaliiton lausunnonkin mukaisesti, että tämä on hyvä tapa, ja kun sielläkin tätä kovasti kannatettiin, niin kyllä minä jaksan siihen luottaa, että tämä menee ihan hyvin tästä myös eteenpäin. 

17.56 
Jussi Saramo vas :

Arvoisa rouva puhemies! Kuten totesin, niin on oikein, että rahaa siirtyy tasausjärjestelmän mukana nyt ja tulevaisuudessa. Näin aloitin ja näin oikeasti ajattelen, ja nimenomaan en ymmärrä sitä vastakkainasettelua, jota nyt tehdään, että koronatuet pitäisikin jakaa joillain muilla perusteilla kuin koronaperusteilla, että nyt isot kaupungit tai Uusimaa saavat liikaa. Nyt puhutaan koronasta, nyt ei puhuta alueellisesta tasauspolitiikasta tai muuten aluepolitiikasta. 

Sen verran korjaisin, kuten tässä edustaja Kemppi hyvin totesi, että nykyäänhän yhteisöveroa ei enää jaeta niiden pääkonttorien mukaan, vaan sen arvonlisäyksen mukaan, mitä missäkin tehdään, ja näinkin on hyvä. 

Eli tässä on ollut paljon hyviä puheenvuoroja, niistä emme ole eri mieltä, ja nyt toivoisin, että toteutetaan sitä eduskunnan ja kuntienkin tahtoa, että nyt korvataan nimenomaan koronan kustannuksia. 

Yleiskeskustelu päättyi. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 82/2020 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.