Perustelut
Tutkimuslaitos on aloitteen 1. lakiehdotuksen 1 §:n
mukaan eduskunnan yhteydessä. Tähän liittyen
eduskunta esimerkiksi valitsee tutkimuslaitoksen hallituksen.
Eduskunnan alaisesta hallinnosta säädetään perustuslain
119 §:n 1 momentin perusteella erikseen lailla. Säännöksellä on
esitöiden mukaan ilmaistu aiemmasta poikkeavaksi lähtökohdaksi
se, että hallintoa voidaan järjestää lailla myös
eduskunnan alaisuuteen (HE 1/1998 vp, s. 75/II).
Sanonnalla "erikseen lailla" on toisaalta viitattu siihen, että hallinnon
järjestäminen suoraan eduskunnan alaisuuteen on
poikkeuksellista. Hallintotehtävän antaminen eduskunnalle
on perustuslain 119 §:n 1 momentin perusteella kuitenkin
mahdollista tavallisella lailla (HE 1/1998 vp,
s. 174/I). Perustuslaista ei näin ollen johdu
estettä järjestää tutkimuslaitos
ehdotetulla tavalla eduskunnan yhteyteen.
Ehdotus on merkityksellinen myös perustuslain 16 §:n
3 momentissa turvatun tieteen vapauden näkökulmasta.
Tähän vapauteen kuuluu tieteen harjoittajan oikeus
valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä samoin
kuin oikeus julkaista tutkimustuloksensa (HE 309/1993
vp, s. 64/II, PeVL 28/2004
vp, s. 4/II). Organisatorisena ja institutionaalisena
takeena tieteen vapautta suojaa ennen muuta perustuslain 123 §:n
1 momentissa turvattu yliopistojen itsehallinto (HE 309/1993
vp, s. 64—65, HE 1/1998 vp,
s. 178/I). Selvää kuitenkin on, etteivät
perustuslain nämä säännökset
estä perustamasta erityisiä tutkimuslaitoksia
esimerkiksi eduskunnan tai valtioneuvoston yhteyteen. Erityisiä tehtäviä varten
järjestetyn tutkimuslaitoksen luonteesta johtuu, ettei
tällaisen laitoksen tutkijalla ole yliopistotutkijaan verrattuna
esimerkiksi yhtä laajaa oikeutta valita tutkimusaiheitaan.
Valiokunta kuitenkin korostaa, etteivät tieteen vapauteen
liittyvät näkökohdat ole vailla merkitystä yksittäisiä tutkimuksia
toteutettaessa. Tieteen vapauden institutionaalisen ulottuvuuden
näkökulmasta on asianmukaista, että lakiehdotuksen
1 §:ssä on nimenomainen maininta laitoksen riippumattomuudesta.
Tutkimuslaitoksen hallituksen kaikkiaan yhdeksästä jäsenestä kuusi
valitaan 2 §:n 2 momentin mukaisessa ehdollepanomenettelyssä.
Yksi hallituksen jäsenistä valitaan valtioneuvoston kanslian,
yksi ulkoasiainministeriön, kaksi Suomen Akatemian, yksi
Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston ja yksi Ulkopolitiikan tutkimuslaitoksen
säätiön ehdotuksesta. Vaalin toimittamista
varten Suomen Akatemia ilmoittaa eduskunnan puhemiehelle neljä henkilöä ja
muut momentissa mainitut tahot kaksi.
Vaikka eduskunnan päätöksenteon sitominen eduskunnan
ulkopuolelta tulevaan ehdokasasetteluun ei ole aivan asianmukaista,
ei ehdotettu sääntely tutkimuslaitoksen hallituksen
jäsenten valinnasta vaikuta lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen
(PeVL 10/1984 vp, s. 2). Eduskunta valitsee
perustuslain 36 §:n 2 momentin perusteella muita tarvittavia
toimielimiä sen mukaan kuin perustuslaissa, muussa laissa
tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.
Tällainen avoin sääntelyvaraus jättää vaalitavan
yksityiskohdat lainsäätäjän
harkittaviksi (PeVM 10/1998 vp, s. 12).
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa
ehdollepanomenettelyä puoltavat eduskunnan yhteyteen järjestettävän
tutkimuslaitoksen erityiseen asemaan ja tehtäviin samoin
kuin tieteen vapauteen ja laitoksen riippumattomuuteen liittyvät
seikat.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että lakiehdotuksen
2 §:n 2 momentissa mainittu Suomen yliopistojen rehtorien
neuvosto on epävirallisluonteinen yliopistojen yhteistyöelin. Neuvostoa
ei ole säädösperusteisesti tai muuten muodollisesti
järjestetty, eikä sitä mainita muualla
lainsäädännössä. Momentti
on siksi asianmukaista muotoilla ilman "neuvosto" sanaa Suomen yliopistojen
rehtorien ehdotus- ja ilmoitustehtäviin viittaavaksi. Säännöksen
sanamuodon tällainen tarkistus ei estä rehtorien
neuvostoa huolehtimasta mainituista tehtävistä.
Eduskunnan yhteyteen perustettavan uuden laitoksen takia on
tarpeen tarkistaa myös eduskunnan tilisääntöä.
Ulkoasiainvaliokunnan on aiheellista harkita tilisäännön
2 ja 12 §:n täydentämistä tutkimuslaitosta
koskevilla maininnoilla.