Perustelut
Yleistä
Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaiset ylläpitävät
omaa toimintaansa varten erilaisia asianhallinta-, diaari- ja ratkaisutietoja
sisältäviä rekistereitä, joihin
talletetaan tietoa käsiteltävistä asioista
ja asioihin osallisista luonnollisista henkilöistä sekä yrityksistä ja
yhteisöistä. Henkilötietojen käsittelyyn
sovelletaan henkilötietolakia (523/1999)
ja tietojen luovuttamiseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annettua lakia (621/1999), oikeudenkäynnin
julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia (370/2007)
tai oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa
annettua lakia (381/2007). Henkilötietojen
suojan varmistamiseksi ehdotetaan, että oikeushallinnon
erityissäännöksin säänneltyjen
rekisterien ulkopuolelle nykyisin jäävästä oikeushallinnon
valtakunnallisesta tietojärjestelmästä säädetään
lailla.
Henkilötietojen suojasta säädetään
perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan tarkemmin lailla.
Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti pitänyt henkilötietojen
suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina
ainakin rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien
henkilötietojen sisältöä, niiden
sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna
tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaikaa
henkilörekisterissä ja rekisteröidyn
oikeusturvaa. Näiden seikkojen sääntelyn
lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista
(PeVL 14/2002 vp, s. 2, PeVL
27/2006 vp, s. 2/I, PeVL 2/2008
vp, s. 2/II). Lailla säätämisen
vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja
teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL
12/2002 vp, s. 5).
Tietojärjestelmän tietojen salassapito
Esityksessä ehdotetaan, että oikeushallinnon valtakunnalliseen
tietojärjestelmään talletettavat tiedot
ovat salassa pidettäviä. Ehdotusta perustellaan
yksityisyyden suojan ohella hallinnossa ja oikeudenkäyntimenettelyssä noudatettavien
erilaisten julkisuussäännösten yhteensovittamisella
sekä tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten
ja oikeusaputoimistojen itsenäisen päätösvallan
turvaamisella omia asiakirjoja koskevissa julkisuuskysymyksissä.
Salassapidosta ehdotetaan säädettäväksi
lisäämällä sitä koskeva
säännös viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetun lain 24 §:ään.
Sääntely on merkityksellistä perustuslain 12 §:n
2 momentin kannalta. Sen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat
ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien
syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada
tieto julkisesta asiakirjasta.
Oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä on
tarkoitettu ensisijaisesti lainkäyttöasioiden
täytäntöönpanoon sekä oikeushallinnon
suunnittelu- ja tilastointitehtäviä varten. Tietojärjestelmään
saa tallettaa myös arkaluonteisia tietoja, joiden käsittely
on henkilötietolain 11 §:ssä kielletty.
Niitä saa kuitenkin lain 12 §:n mukaan
käsitellä, kun tietojen käsittelystä säädetään
laissa tai kun käsittely johtuu välittömästi
rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä.
Oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään
on tarkoitus sisällyttää arkaluonteisia
tietoja, jotka ovat tarpeellisia tuomion täytäntöön
panemiseksi, merkinnän tekemiseksi viranomaisen rekisteriin
tai muiden oikeushallinnon viranomaisten laissa säädettyjen
tehtävien hoitamiseksi. Tietojärjestelmä sisältäisi
tietoja esimerkiksi rikollisesta teosta, henkilölle tuomitusta
rangaistuksesta ja henkilön sosiaalihuollon tarpeesta.
Lisäksi tietoja, jotka koskevat henkilön rotua
tai etnistä alkuperää, henkilön
terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta, hoitotoimenpiteitä tai
niihin verrattavia seikkoja saattaa ilmetä hallintotuomioistuinten
ja vakuutus-oikeuden ratkaisuista
tai diaarimerkinnöistä talletettavista tiedoista.
Oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän
tietojen salassapitoa voidaan pitää välttämättömänä perustuslain
10 §:n 1 momentissa turvatun yksityiselämän
suojaamiseksi, koska tietojärjestelmä sisältää arkaluonteisia
tietoja. Valiokunta on katsonut arkaluonteisten tietojen käsittelyn
koskettavan yksityiselämään kuuluvan
henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 25/1998
vp, s. 3/I). Tällainen toisen perusoikeuden
edistäminen on sellainen välttämätön
syy, jonka vuoksi viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta
on mahdollista perustuslain 12 §:n 2 momentin nojalla lailla
erikseen rajoittaa (PeVL 2/2008 vp,
s. 2, PeVL 40/2005 vp, s. 2/II).
Merkityksellistä on myös, ettei Oikeusrekisterikeskusta
tehtävänsä takia voida rinnastaa sellaisiin
muihin viranomaisiin, joiden hallussa olevien asiakirjojen julkisuuden
tulee olla pääsääntönä niiden
julkisen vallan käyttöön kohdistuvan
julkisen kritiikin ja valvonnan mahdollistamiseksi (PeVL
3/2004 vp, s. 2). Kun otetaan lisäksi
huomioon, ettei ehdotettu sääntely merkitse muutosta
tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten tai oikeusaputoimistojen
hallussa olevien asiakirjojen julkisuuteen, vaan jokaisella on oikeus
saada julkisesta asiakirjasta tieto asianomaiselta viranomaiselta,
ei ehdotettu sääntely muodostu perustuslain kannalta
ongelmalliseksi.
Tietojen luovuttaminen
Oikeusrekisterikeskuksen tietojen luovuttamisoikeudesta ehdotetaan
säädettäväksi 1. lakiehdotuksen
15 §:ssä. Oikeusrekisterikeskus saa luovuttaa
salassapitosäännösten estämättä luottotietotoiminnan
harjoittajalle, luotto- ja vakuutuslaitoksille ja muille, jotka
tarvitsevat tietoja luoton myöntämistä ja
valvontaa varten, luottotietoina käytettäviksi
sellaiset tiedot maksun laiminlyönnistä, jotka
lain mukaan saadaan tallettaa luottotietorekisteriin.
Luottotoiminnan harjoittajan oikeudesta saada tietoja ulosottorekisteristä säädetään
valiokunnan myötävaikutuksella säädetyssä ulosottokaaressa
(PeVL 42/2006 vp). Aikaisemmin siitä säädettiin
ulosottolaissa, jonka ulosottorekisteriä koskevat säännökset
säädettiin myös valiokunnan myötävaikutuksella
(PeVL 12/2002 vp).
Valiokunnan käytännön mukaan salassa
pidettävän tiedon luovuttaminen toiselle viranomaiselle
voidaan lailla säätää sallituksi,
jos tällaisen tiedon saaminen on välttämätöntä viranomaisen
tehtävien toteuttamiseksi. Silloin kun tietosisällöt
on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi,
voi tietojen luovuttaminen kohdistua myös jonkin tarkoituksen
kannalta tarpeellisiin tietoihin (PeVL 14/2002
vp, s. 2/II). Ehdotuksen mukaan tarvittavia tietoja
luoton myöntämistä ja valvontaa varten
voidaan luovuttaa myös muille kuin viranomaiselle. Luovutettavat
tiedot täsmentyvät luottotietolailla (527/2007),
jossa säädetään luottotietorekisteriin
merkittävistä tiedoista, eikä tietojen
luovuttaminen muodostu perustuslain kannalta ongelmalliseksi.
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
Esityksessä ehdotetaan tuomioistuimelle annettavaksi
oikeus saada toiselta tuomioistuimelta salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja,
jota tuomioistuin tarvitsee lainkäytön yhtenäisyyden varmistamiseksi
käsiteltävänään olevan
asian ratkaisua harkitessaan.
Esityksellä on merkitystä perustuslain 6 §:n 1 momentin
yhdenvertaisuuden ja 21 §:n 2 momentissa turvatun oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin kannalta. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin
sisältämiin oikeussuojatakeisiin kuuluu muun muassa
se, että syytetty ja hänen puolustajansa saavat
tiedon ja mahdollisuuden lausua kaikesta siitä asiaan vaikuttavasta
aineistosta, jolla voi olla vaikutusta annettavaan tuomioon (HE
309/1993 vp, s. 74/II). Tuomioistuimen asiana on
varmistua siitä, että salassa pidettävän oikeudenkäyntiasiakirjan
saaminen toiselta tuomioistuimelta ei vaaranna oikeutta oikeudenmukaiseen
oikeudenkäyntiin. Ehdotus ei ole siten ongelmallinen perustuslain
kannalta.