Perustelut

Rahoitustarkastuksen valvontamaksusta annetun määräaikaisen poikkeuslain voimassaoloaika päättyy 31.12.2004. Tarkoituksena on säätää nyt pysyvä laki. Ehdotuksen mukaan valvontamaksua pidetään verona, minkä vuoksi säädösten tulee täyttää verolain säätämisen edellytykset. Perustuslain 81 §:n 1 momentin mukaan verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Valiokunnan käytännön mukaan lain säännösten tulee olla myös sillä tavoin tarkkoja, että lakia soveltavien viranomaisten harkinta veroa määrättäessä on sidottua (PeVL 67/2002 vp, s. 3/II).

Maksuvelvolliset on lueteltu 1. lakiehdotuksen 1 §:ssä ja valvontamaksun suuruuden perusteista on säädetty ehdotuksen 2—8 §:ssä. Tältä osin ehdotus täyttää perustuslain 81 §:n 1 momentin vaatimukset.

Valvontamaksun alentamisesta on säännökset 1. lakiehdotuksen 9 §:ssä. Sen mukaan, jos valvontamaksuna perittävät varat yhdessä Rahoitustarkastuksen muiden tuottojen kanssa ylittäisivät Suomen Pankin hyväksymän Rahoitustarkastuksen talousarvion mukaiset kustannukset yli viidellä prosentilla, on Rahoitustarkastuksen määrättävä valvontamaksu siten alennettuna, ettei ylite todennäköisesti nouse edellä säädettyä määrää suuremmaksi.

Ehdotuksen mukaan valvontamaksun suuruuden perusteet eivät ilmenisikään suoraan laista, vaan Rahoitustarkastuksella olisi harkintavalta alentaa maksua. Valvontamaksuja ja -kustannuksia voi olla kuitenkin vaikea mitoittaa vastaamaan toisiaan. Joskus kerättyjä valvontamaksuja saattaa kertyä enemmän kuin kustannuksia. Lisäksi Rahoitustarkastukselta on saattanut jäädä edelliseltä vuodelta ylijäämää, joka lisätään laskelman tuottoihin. Myös pankkien taseet, joiden perusteella valvontamaksu on säädetty, ovat saattaneet muuttua. Perustelujen mukaan valvottavien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on pääsääntönä pidettävä, että maksua alennetaan kaikkien maksuvelvollisten osalta samalla suhteellisella määrällä.

Valiokunta pitää valvontamaksun alentamismenettelyä asianmukaisena. Koska alentaminen tapahtuu maksuvelvollisten eduksi ja harkinnan katsotaan olevan sidottua harkintaa, täyttää ehdotus perustuslain 81 §:n 1 momentin vaatimuksen veron suuruuden perusteiden määräytymisestä lailla. Valiokunta pitää kuitenkin asianmukaisena, että 1. lakiehdotuksen 9 §:ään lisätään maininta siitä, että maksua alennetaan yhdenvertaisesti kaikkien maksuvelvollisten osalta samalla suhteellisella määrällä.

Muutoksenhausta on säädetty ehdotuksen 11 §:ssä, jossa viitataan Rahoitustarkastuksesta annetun lain 37 §:n 1 momenttiin. Sen nojalla voi hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta ja sen päätöksestä korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Ehdotus täyttää siten myös perustuslain 81 §:n 1 momentin oikeusturvaa koskevan vaatimuksen.

Esityksen 2. lakiehdotukseen valiokunnalla ei ole huomauttamista.