Perustelut

Neuvoston ratkaisu sopimuksesta, joka koskee Euroopan unionin liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen tehdään uudistussopimusehdotuksen 188 n artiklan 8 kohdan mukaan yksimielisesti. Päätös sopimuksen tekemisestä tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Määräys perustuu Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2007 hyväksyttyyn mandaattiin. Perustuslakisopimuksen perusteella ratkaisu olisi tehty määräenemmistöllä eikä päätöstä sopimuksen tekemisestä olisi tarvinnut erikseen hyväksyä kansallisessa menettelyssä.

Uudistussopimusehdotus merkitsee unionin Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymisen toteutumiselle tarpeettomia lisäkynnyksiä, jotka voivat vaarantaa liittymisen tai ainakin merkittävästi hidastuttaa sen toteutumista, vaikka jäsenvaltiot joka tapauksessa sitoutuvat uudistussopimuksen 6 artiklan 2 kohdan perusteella tavoitteeseen unionin liittymisestä ihmisoikeussopimukseen. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston on syytä harkita, että määräyksestä pyrittäisiin poistamaan vaatimus päätöksen tulemisesta voimaan vasta, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Uudistussopimusehdotuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan unioni tunnustaa vuonna 2000 hyväksytyssä ja vuonna 2007 mukautettavassa perusoikeuskirjassa olevat oikeudet, vapaudet ja periaatteet. Perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. Tarkoituksena on, että neuvosto, komissio ja parlamentti hyväksyvät perusoikeuskirjan uudelleen ja se julkaistaan unionin virallisessa lehdessä. Sitä ei siten liitettäisi uudistussopimukseen tai julistuksena hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan.

Ehdotettu ratkaisu merkitsee, että jäsenvaltiot uudistussopimuksen sopimuspuolina eivät muodollisesti sovi perusoikeuskirjan sisällöstä eikä niillä siten näyttäisi myöskään olevan mahdollisuutta myöhemmässä vaiheessa muuttaa perusoikeuskirjaa, vaikka siitä seuraakin jäsenvaltioille oikeudellisia velvoitteita. Kaiken kaikkiaan ehdotus merkitsee perustuslakivaliokunnan mielestä heikennystä sekä perusoikeuskirjan oikeudellisen aseman selkeyden että sen näkyvyyden kannalta. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston on syytä harkita mahdollisuutta, että perusoikeuskirja pyrittäisiin sopimusteknisestikin liittämään osaksi uudistussopimuksen kokonaisuutta tai hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaa.