Perustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunnalle
annettavat hallituksen toimenpidekertomus ja valtion tilinpäätöskertomus
yhdistetään hallituksen vuosikertomukseksi. Puhemiesneuvoston
ehdotuksessa ehdotetaan puolestaan, että hallituksen vuosikertomus
lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi
tarkastusvaliokuntaan. Hallituksen esityksen ja puhemiesneuvoston
ehdotuksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää uudistusta
tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa säädösehdotusten hyväksymistä
seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valtioneuvoston velvollisuudesta antaa vuosittain eduskunnalle
kertomus hallituksen toiminnasta ja niistä toimenpiteistä,
joihin se on eduskunnan päätösten johdosta
ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion
noudattamisesta säädetään perustuslain
46 §:ssä. Kertomuksen oheisaineistona eduskunnalle
on annettu laissa erikseen säädettyjä erilliskertomuksia.
Hallituksen toimenpidekertomuksen eduskuntakäsittelystä säädetään
eduskunnan työjärjestyksen 32 §:n 4 momentissa.
Sen nojalla kertomus lähetetään valmistelevasti
käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan.
Siltä osin kuin kertomus koskee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa,
se lähetetään kuitenkin ulkoasiainvaliokuntaan. Toimenpidekertomuksella
on ollut sikäli erityisasema eduskuntakäsittelyssä,
että siitä on laadittu kaksi mietintöä.
Muut erikoisvaliokunnat antavat asiasta lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle.
Valtion tilinpäätöskertomuksesta säädetään
tarkemmin valtion talousarviosta annetun lain (423/1988)
17 §:ssä. Kertomukseen on liitetty eduskunnan
vuosittain kannanotoissaan edellyttämä tilimuistutuskertomus
sekä hallituksen vastaus eduskunnan talousarvioesityksen
käsittelyn yhteydessä esittämiin lausumiin.
Tilinpäätöskertomuksesta mietinnön
antaa tarkastusvaliokunta, jolle valtiovarainvaliokunta antaa lausunnon.
Kertomusmenettelyn uudistamisen taustalla on perustuslakivaliokunnan
ja tarkastusvaliokunnan esittämät näkemykset
menettelyn kehittämisestä (PeVM 5/2008
vp, s. 3/II, PeVM 1/2010 vp,
s. 7, TrVL 1/2008 vp). Tarkastusvaliokunta
esitti lausunnossaan hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta
2007 hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen
yhdistämistä. Perustuslakivaliokunta katsoi tuolloin,
että mahdollisuuksia kertomusmenettelyn kehittämiseen
on aiheellista tarkastella. Kysymys oli valiokunnan mielestä kuitenkin
siinä määrin laaja ja periaatteellinen, että se
ei ollut tuossa yhteydessä ratkaistavissa (PeVM
5/2008 vp, s. 3/II). Myöhemmin
valiokunta piti aiheellisena arvioida, voidaanko kertomusten yhdistämisellä tehostaa
ja järkeistää hallituksen informointia
toiminnastaan samoin kuin eduskunnan mahdollisuuksia valvoa hallituksen
toimia. Valiokunta piti lisäksi luontevana, että yhdistetty
kertomus lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi
tarkastusvaliokuntaan perustuslakivaliokunnan asemesta. Valiokunta huomautti,
ettei kertomusten yhdistämisen tarvitse vaikuttaa ulkoasiainvaliokunnan
tehtävään valmistella mietintö kertomuksesta
siltä osin kuin se koskee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (PeVM
1/2010 vp, s. 7/II). Käsiteltävänä olevista
ehdotuksista antamassaan lausunnossa ulkoasiainvaliokunta pitää kuitenkin
tarkoituksenmukaisena, että vain tarkastusvaliokunta antaa vuosikertomuksesta
mietinnön. Ulkoasianvaliokunta katsoo, että se
voi vuosikertomusta koskevassa lausunnossaan käsitellä ja
ottaa kantaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin toimenpiteisiin
(UaVL 9/2013 vp, s. 2/II).
Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä,
että menettely, jossa muut pysyvät erikoisvaliokunnat
antavat eduskunnan päätöksen perusteella kertomuksesta
lausuntonsa mietintövaliokunnalle, säilytetään.
Erikoisvaliokunnilla on tällöin mahdollisuus muun
muassa ottaa kantaa hallituksen toimenpiteisiin samoin kuin nostaa
esille erityisteemoja lausunnossaan. Kullakin valiokunnalla on oltava
mahdollisuus ottaa kantaa hallituksen toimenpiteisiin valiokunnan
mietinnössään ehdottamien, eduskunnan
hyväksymien lausumien johdosta. Mietintövaliokunnan
rooliin ei nykyisen menettelyn mukaisesti ole syytä kuulua
erikoisvaliokuntien lausumista esittämien yksityiskohtien
käsittely (PeVM 1/2010 vp,
s. 7/II).
Valiokunta kiinnittää vielä huomiota
tarkastusvaliokunnan parlamentaarisen valvonnan merkitystä korostaviin
kannanottoihin. Hallituksen esitys keskittyy kertomusmenettelyn
uudistamiseen, kun taas kertomuksen sisällöllinen
kehittäminen on jäänyt vähemmälle
huomiolle. Menettelyn uudistamisen jälkeen kehittämistyön
painopiste on siirrettävä tarkastusvaliokunnan
lausunnon mukaisesti sisältökysymyksiin. Lisäksi
vuosikertomuksen valmistelun ja eduskuntakäsittelyn aikataulua
on tiivistettävä, jotta kertomusmenettely palvelee
valtion talousarvion eduskuntakäsittelyä.
Vuosikertomus tulee jatkossa antaa eduskunnalle huhtikuun loppuun mennessä.
Tällöin muilla erikoisvaliokunnilla on riittävästi
aikaan antaa lausunto tarkastusvaliokunnalle ja se ehtii saada mietinnön
valmiiksi käsiteltäväksi täysistunnossa
kevätistuntokauden aikana (TrVL 2/2013
vp, s. 2).
2. laki valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta
Lakiehdotuksen 17 §:n 2 momentissa osoitetaan valtioneuvoston
kanslialle ja valtiovarainministeriölle valtuus antaa ohjeita
vuosikertomuksen valmistelusta. Valtioneuvostolla ja ministeriöillä on
valtuus antaa ohjeita ilman laissa säädettyä valtuuttakin,
joten tätä koskevat säännökset
ovat tarpeettomia. Ohjeiden antamista koskevat valtuussäännökset
ovat omiaan hämärtämään oikeudellisesti
sitovien sääntöjen ja suositusluonteisten
ohjeiden välistä eroa (ks. esim. PeVL
6/2003 vp, s. 4/I, PeVL 20/2004
vp, s. 4/I ja PeVL 30/2005
vp, s. 6/II).
Valiokunta ehdottaa näistä syistä,
että momentti poistetaan. Jos toimivallan määräytymistä vuosikertomuksen
osalta halutaan erityisesti säännellä valtioneuvoston
kanslian ja valtiovarainministeriön välillä,
on se asianmukaisempaa tehdä valtioneuvostolaissa tai valtioneuvoston ohjesäännössä.
Puheena olevan kaltaisessa, valtioneuvoston sisäisessä asiassa
asetustasoistakin toimivaltasääntelyä voidaan
pitää riittävänä, ja
se on myös yhdenmukaista perustuslain 68 §:n 3
momentin kanssa.
4. laki kehitysyhteistyötä koskevasta kertomuksesta
Esityksessä ehdotetaan, että kehitysyhteistyötä koskevan
kertomuksen antamisesta eduskunnalle annettu laki kumotaan ja säädetään
laki kehitysyhteistyötä koskevasta kertomuksesta.
Lakiehdotuksen mukaan ulkoasiainministeriö laatisi kalenterivuosittain
kertomuksen kehitysyhteistyöstä.
Ulkoasiainvaliokunta esittää lausunnossaan, että kehitysyhteistyökertomuksen
antamisesta eduskunnalle luovutaan. Nykyinen kertomusmenettely ei
valiokunnan mielestä palvele riittävällä tavalla
sen tiedontarvetta. Ulkoasiainvaliokunta käsittelee kehityskysymyksiä säännöllisesti
E- ja UTP-asioina sekä kattavasti kerran vaalikaudessa
valtioneuvoston antaman selonteon yhteydessä.
Lisäksi hallituksen vuosikertomukseen sisältyy
katsaus kehityspolitiikkaan. Ulkoasiainministeriössä on
myös valmisteilla ajantasainen, avoin tietokanta kehitysasioista.
Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta
ehdottaa, että nykyisestä kehitysyhteistyökertomusmenettelystä luovutaan
ja sitä koskeva laki kumotaan.
Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen
32 §:n muuttamisesta
Valiokunta ehdottaa, että eduskunnan päätös työjärjestyksen
muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2014. Perustuslakivaliokunnassa
ja ulkoasiainvaliokunnassa valmistelevasti käsiteltävänä oleva
vuotta 2012 koskeva hallituksen vuosikertomus käsitellään
kuitenkin loppuun eduskunnan työjärjestyksen nykyisten
säännösten mukaisesti.