Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 15 jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

— Law and justice: The case for parliamentary scrutiny -seminaari 25.—27.9.2006 Genevessä. Osallistujista päättäminen siirrettiin perjantaihin 15.9.

— Vierailu vakuutusoikeuteen. Päätettiin vierailun ajankohdaksi tiistai 10.10. klo 16.00.

Käsittely

Esiteltiin sihteerin laatima ehdotus valiokunnan kannanotoksi.

Käydyn keskustelun jälkeen valiokunta päätti kannanottonaan lausua seuraavaa:

Ulkoasiainministeriö on antanut ulkoasiainvaliokunnalle selvityksen Suomen kansainvälisestä sopimuspolitiikasta ja sen kehityssuuntauksista. Selvityksessä on kuvattu Suomen sopimuspolitiikan yleisiä painotuksia sekä tehty selkoa Suomen kahden- ja monenvälisten sopimussuhteiden kehityssuunnista samoin kuin Suomen noudattamasta varaumakäytännöstä. Edellinen samankaltainen selvitys on annettu ulkoasiainvaliokunnalle helmikuussa 1997.

Selvityksen antamisen taustalla on vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain johdosta asetetun valtiosopimustyöryhmän ehdotus valtiosopimuksia koskevan tietojenantomenettelyn kehittämisestä siten, että valtioneuvosto antaa säännöllisesti — esimerkiksi jokaisen vaalikauden alussa — eduskunnalle selonteon Suomen kansainvälisestä sopimuspolitiikasta (UM 1/2000, s. 22).

Euroopan unionin asioihin verrattuna eduskunnalla on edelleen vähän tietoja Suomen kahden- ja monenvälisten sopimusten neuvottelu- ja valmisteluvaiheista. Valtiosopimusselvityksen antamisen eräänä tarkoituksena onkin parantaa eduskunnan ja sen valiokuntien mahdollisuuksia seurata valtiosopimusten valmistelua. Siksi on tärkeää, että käsillä oleva selvitys sisältää luettelon Suomen vireillä olevista sopimusasioista. Näiden tietojen perusteella eduskunnan piirissä on mahdollista valita esimerkiksi joitakin sopimushankkeita erityisen seurannan kohteiksi.

Valtiosopimusselvitys on annettu ulkoasiainvaliokunnalle perustuslain 97 §:n 1 momentissa tarkoitettuna selvityksenä. Ulkoasiainvaliokunnan lisäksi myös eduskunnan muut valiokunnat käsittelevät nykyisin kansainvälisiä sopimusasioita. Valtiosopimuspolitiikan parlamentaarisen valvonnan kattavuuden kannalta on sen vuoksi ollut tärkeää, että ulkoasiainvaliokunta on lähettänyt selvityksen kaikkiin erikoisvaliokuntiin mahdollisia toimenpiteitä varten. Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa siinä määrin Suomen sopimuspolitiikkaan, että selvitys on ollut perusteltua lähettää myös suureen valiokuntaan.

Valtiosopimusselvitys on tietolähde ja eduskunnan valtioneuvostoon kohdistaman parlamentaarisen valvonnan apuväline. Eduskunnan kukin valiokunta voi — niin halutessaan — ottaa selvityksestä ilmenevien ja esimerkiksi vastinministeriöltään saamiensa tietojen perusteella tarkemman seurannan kohteeksi asianomaisen valiokunnan toimialaan kuuluvan yhden tai useamman sopimushankkeen. Tässä tarkoituksessa valiokunnalla on perustuslain 47 §:n 2 momentin perusteella oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys. Lisäksi valiokunta voi saamansa selvityksen johdosta antaa lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle.

Valtiosopimusselvityksen antaminen on selvityksestä ilmenevistä ymmärrettävistä syistä ajoittunut tällä kerralla vaalikauden loppuun. Ajoitus ei parhaalla mahdollisella tavalla edistä selvityksen pääasiallisen tarkoituksen toteutumista. Selvitys ei esimerkiksi ole sellainen perustuslain 49 §:n 3 momentissa tarkoitettu kansainvälinen asia, jonka käsittelyä olisi mahdollista jatkaa eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä. Perustuslakivaliokunta pitää eduskunnan seurantamahdollisuuksien aitouden kannalta tärkeänä, että vastaisuudessa eduskunta saa käsillä olevan kaltaisella selvityksellä tai muulla vastaavalla instrumentilla tietoja Suomen sopimuspolitiikasta jo vaalikauden alussa (ensimmäisillä valtiopäivillä).

Suomen kansainvälinen sopimuspolitiikka voi olla aiheellista saattaa aika ajoin valiokuntien lisäksi myös eduskunnan täysistunnossa keskusteltavaksi. Tämä on mahdollista myös nyt käytetyn selvitysmenettelyn puitteissa. Puhemiesneuvosto nimittäin voi perustuslain 97 §:n 1 momentin nojalla päättää momentissa tarkoitetun selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta. Perustuslakivaliokunnan mielestä ulkoasiainvaliokunnan on selvitysmenettelyä käytettäessä aiheellista harkita täysistuntokeskustelun tarvetta ja olla asiassa aloitteellinen. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tietoja Suomen valtiosopimuspolitiikasta myös esimerkiksi perustuslain 44 §:ssä tarkoitetulla selonteolla. Näin meneteltäessä selonteko tulee suoraan koko eduskunnan käsiteltäväksi.

Käsittely todettiin päättyneeksi.

Käsittely

Päätettiin, ettei asian johdosta ryhdytä toimenpiteisiin.

Ennakkokäsittely

Merkittiin saapuneeksi professori Martin Scheininin kirjallinen lausunto, asiakirja A 6 §.

Valiokunnassa olivat kuultavina:

• hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti , sosiaali- ja terveysministeriö
• assistentti Juha Lavapuro , asiakirja B 6 §.

Ilmoitettiin, että valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 15.9.2006 klo 9.30.