Perustelut

Yleisarvio Afganistanin tilanteesta

Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle käsitellään noin 100 hengen vahvuisen suomalaisjoukon lähettämistä turvaamaan Afganistanissa syksyllä (20.8.2009) järjestettäviä vaaleja 5—6 kuukauden määräajaksi. Maassa järjestetään tuolloin sekä presidentin- että maakuntaneuvostovaalit. Selonteon mukaan vaalien onnistumisella on tärkeä merkitys maan vakaudelle ja demokratiakehityksen jatkumiselle myös tulevaisuudessa. Puolustusvaliokunta yhtyy tähän näkemykseen.

Valiokunta näkee, että vaalien läpiviemisen välttämätön ennakkoedellytys on sellaisten olosuhteiden luominen, joissa äänestäminen on mahdollista. Äänestyspaikkojen, joita tulee olemaan noin 7 000, turvallisuudesta vastaa ensisijaisesti afgaanipoliisi ja lähialueiden suojaamisesta afgaaniarmeija. Afgaaniviranomaisten omat resurssit eivät selonteon mukaan kuitenkaan riitä vaalien menestykselliseen läpiviemiseen. Selonteon mukaan on odotettavissa, että Afganistanin hallitus esittää virallisen tukipyynnön Naton ISAF-joukoille, kun vaalipäivä on virallisesti vahvistettu. YK:n turvallisuusneuvosto korosti päätöslauselmassaan 1833 syyskuussa 2008 ISAFin tuen merkitystä afgaaniviranomaisille vaalien järjestämisessä.

Saadun selvityksen mukaan Naton nykyiset ISAF-joukot eivät määrällisesti riitä tukemaan afgaaniviranomaisia vaalien järjestämisessä. ISAF-operaation lisäjoukkojen tarve vaalien ajaksi on arvioitu olevan noin 7 000—10 000 sotilasta. Tämä vahvistus on väliaikainen, mutta ISAF-operaatiota on tarkoitus vahvistaa pysyvämmin merkittävillä joukkomäärillä varsin pikaisella aikataululla. Yhdysvallat päätti 17.2.2009 lähettää 17 000 sotilasta lisää Afganistaniin kesään 2009 mennessä. Yhdysvaltain uusi hallinto odottaa joukkolisäyksiä myös muilta Nato-mailta. Valiokunnan arvion mukaan ISAFista on entistä selkeämmin muodostunut operaatio, jonka onnistumiseen liittokunta on valmis satsaamaan merkittäviä panoksia.

Afganistanin tilanteeseen ei valiokunnan mielestä ole olemassa sotilaallista ratkaisua, vaan maassa tarvitaan poliittinen ratkaisu väkivallan kierteen katkaisemiseen. Tilanteen ratkaisu vaatii paitsi afgaaniosapuolien keskinäisiä neuvotteluja myös Pakistanin kytkemistä mukaan neuvotteluprosessiin sekä myös muiden alueellisten toimijoiden, kuten esimerkiksi Intian ja Iranin, yhteistyötä.

Valiokunta toteaa, että selonteko käsittelee varsin niukasti Afganistanin tilanteeseen vaikuttavia taustatekijöitä sekä kansainvälisen yhteisön toimia afgaaniyhteiskunnan jälleenrakentamisessa. Afgaaniyhteiskunnan kehittäminen ei ole mahdollista ilman vakaata turvallisuusympäristöä. Vakaan turvallisuusympäristön luomisessa Nato-johtoisilla ISAF-joukoilla on afgaaniarmeijan ja -poliisin lisäksi keskeinen rooli.

Valiokunta toteaa, että siviilikriisinhallintaan ja kehitysyhteistyöhön tulee Afganistanissa kohdentaa huomattavasti nykyistä enemmän resursseja. Erityisen tärkeää tämä on pohjoisella alueella, jossa on kuitenkin suhteellisen vakaa toimintaympäristö ja tätä kautta järkevät toiminnalliset edellytykset avun perille saattamisessa. Kansainvälisen yhteisön nykyistä selkeämmän työnjaon lisäksi myös afgaanien merkittävämpi rooli avun suunnittelussa, koordinaatiossa ja toteutuksessa voisi olla yksi keino aikaansaada nykyistä parempia tuloksia.

Suomalaisen sotilasjoukon nykykokoonpano ja toiminta-alue

Suomi on osallistunut ISAF-operaatioon vuodesta 2003 lähtien. Suomi toimii Saksan johtamalla pohjoisella komentoalueella Mazar-i-Sharifin ympäristössä muun muassa Ruotsin ja Norjan kanssa. Puolustusvaliokunta pitää suomalaisjoukkojen keskittämistä Pohjois-Afganistaniin oikeana ratkaisuna turvallisuusnäkökohtien sekä toiminnallisten ja huollollisten edellytysten vuoksi. Saksa, Ruotsi ja Norja ovat Suomelle hyviä kumppaneita, ja näiden maiden kanssa toiminnasta on saatu eri operaatioista hyviä kokemuksia.

Suomalaisjoukon nykyinen vahvuus on noin 110 sotilasta, joista 100 toimii Ruotsin johtamassa jälleenrakennusjoukossa (Provincial Reconstruction Team, PRT) ja 10 henkeä operatiivisissa ohjaus- ja yhteydenpitoryhmissä (Operational Mentor and Liaison Team, OMLT). Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen valiokunta hyväksyi lokakuussa 2008 linjauksen OMLT-kouluttajien määrän asteittaisesta lisäämisestä 20 henkeen. Tästä on maininta myös nyt käsittelyssä olevassa selonteossa.

Valiokunta toteaa, että operatiiviset ohjaus- ja yhteydenpitoryhmät ovat Afganistanin kansallisen armeijan kouluttamisessa tärkeä väline. OMLT-konsepti on joustava ja mahdollistaa erityyppisen osallistumisen afgaaniarmeijan tukemiseen ja kouluttamiseen eri tasoilla. Suomi on keskittynyt OMLT-toiminnassa erityisesti kenttätykistökoulutukseen prikaati- ja esikuntatasolla eduskunnan syksyllä 2007 tekemien linjausten mukaisesti.

Suomalaisjoukon vahventaminen vaalien ajaksi

Nato odottaa ilmoituksia lisäjoukoista Afganistaniin Krakovan puolustusministerikokouksen jälkeen (19.2.—20.2.2009). Toistaiseksi lisäjoukoista ovat alustavasti ilmoittaneet Nato- ja kumppanimaista Saksa, Ruotsi, Suomi ja Turkki. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen mahdollisia lisäjoukkoja haarukoitaessa on käyty keskusteluja erityisesti Saksan kanssa, joka on esittänyt Suomelle listauksen joukoista, joilla vaalien järjestämistä voidaan tukea.

Selonteon mukaan Suomen tilapäinen vahvennus koostuu noin 100 hengen joukosta. Vahvennuksen kustannukset nousevat maksimissaan 9,5 miljoonaan euroon, joista puolustusministeriön pääluokkaan kuuluu noin 5,6 miljoonaa euroa. Suomalaisjoukko koostuu siviili—sotilas-yhteistoimintaryhmistä (CIMIC), noin 40 hengen suojausjoukkueesta sekä kansallisesta johto/tukiosasta. Joukot kootaan Porin Prikaatista ja Utin Jääkärirykmentistä. Valiokunta toteaa, että kantahenkilökunnan ja sopimussotilaiden osuus joukosta on poikkeuksellisen korkea ollen noin 60 % joukon kokonaisvahvuudesta.

Vaalien valvontaan liittyy valiokunnan arvion mukaan merkittäviä turvallisuusriskejä ja on ennakoitavissa taleban-sissien pyrkivän häiritsemään vaalien järjestämistä ja heikentämään tätä kautta keskus- ja aluehallinnon legitimiteettiä. Suomalaisjoukon turvallisuuden kannalta on tärkeää, että suomalaisjoukot toimivat vain pohjoisella alueella. Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että vaativaan toimintaympäristöön lähetettävät suomalaisjoukot varustetaan kaikissa tapauksissa ensiluokkaisella välineistöllä. Näin tullaan toimimaan myös tässä tapauksessa, sillä valiokunnan saaman selvityksen mukaan joukon omasuojaa parannetaan muun muassa uusilla panssaroiduilla miehistönkuljetusvaunuilla (XA-203).

Yhteenvetona valiokunta toteaa, että tehtävään suunniteltu suomalaisjoukko on kokonaisuutena erittäin ammattitaitoinen ja hyvin koulutettu ja pystyy suoriutumaan sille asetetuista tehtävistä. Valiokunta huomauttaa, että nyt lähetettävän suomalaisen sotilasosaston voimankäyttövaltuudet eivät poikkea paikalla jo olevien suomalaissotilaiden voimankäyttövaltuuksista. Valiokunta korostaa suomalaisen ISAF-vahvennusosaston väliaikaista luonnetta. Joukot on kotiutettava suunnitellusti vaalien pitämisen jälkeen.