Perustelut
Yleistä
Valiokunta toteaa, että puolustusministeriön hallinnonalalla
vuoden 2009 keskeinen tapahtuma oli turvallisuus- ja puolustuspoliittisen
selonteon valmistuminen. Valiokunta pitää Suomen
puolustuksen kehittämistä noin 8 vuoden aikajänteellä linjaavia
selontekoja välttämättöminä myös
jatkossa. Puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen
vaatii pitkäjänteisyyttä. Mittavien materiaalihankkeiden
suunnittelu-, hankinta- ja elinkaaripäivitykset vievät
useita kymmeniä vuosia, mikä korostaa hallituskausien
yli vaadittavaa sitoutumista puolustuskyvyn ylläpitämiseen.
Selontekoprosessiin liittyen puolustushallinnolle on annettu
lukuisia selvitystehtäviä, joista valtaosa valmistuu
loppuvuodesta 2010. Yksi selvitystehtävistä koskee
unionin avunantovelvoitteen ja yhteisvastuulausekkeen vaikutuksia puolustushallinnon
alalla. Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa puolustushallinnon
valmiudet velvoitteiden toteuttamiseen sekä avun antamisen
että vastaanottamisen näkökulmasta. Toimenpidekertomuksessa
todetaan, että tämä selvitystyö valmistuisi
toukokuussa 2010. Valiokunta edellyttää, että eduskuntaa
informoidaan välittömästi selvitystyön
tuloksista niiden valmistuttua.
Valiokunta toteaa, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittinen
yhteistyö on Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä tuomassa
myös muita uusia merkittäviä yhteistyömuotoja. Suomen
kannalta keskeinen uusi yhteistyömuoto on pysyvä rakenteellinen
yhteistyö, jossa halukkaat ja kyvykkäät
unionimaat voivat syventää yhteistyötään
puolustuspolitiikan alalla. Myös tämän
hankkeen etenemisen osalta eduskunnan oikea-aikainen informointi
on tärkeää.
Kotimaan puolustuksen keskeiset haasteet vuonna 2009
Varusmiespalvelukseen astui vuonna 2009 noin 28 000 miestä.
Varusmiespalveluksen loppuun saakka suoritti noin 23 000 miestä,
eli noin 17 % miehistä keskeytti palveluksen eri
syistä. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että keskeyttämisprosenttia saadaan oleellisesti
laskettua nykyisestä. Tähän päämäärään
pääsemiseksi on erilaisia keinoja. Ennakkoterveystarkastuksia
tulee edelleen kehittää, jotta turhilta palveluskeskeyttämisiltä vältyttäisiin.
Keskeinen keino varusmiesten palvelusmotivaation ylläpitämiseen — toimenpidekertomuksen
mukaan varusmiehistä 2/3 pitää saamaansa koulutusta
tärkeänä — on kuitenkin asevelvollisuuden
kehittäminen. Valiokunta toteaa, että asevelvollisuuden
kehittämisestä käydään
laajaa kansalaiskeskustelua ja myös puolustushallinnon
asettamat työryhmät tutkivat asiaa. Valiokunta
näkee, että seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa
selonteossa on välttämätöntä konkretisoida
niitä keinoja, joilla varusmiespalvelusta voidaan kehittää.
Kertausharjoituksissa koulutettiin vuonna 2009 noin 25 800
reserviläistä ja puolustusvoimien vapaaehtoisten
harjoitusten kautta 7 700 reserviläistä.
Puolustusvoimat tilasi lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä sotilaallisia
kursseja, joihin osallistui noin 8 000 reserviläistä.
Valiokunta toteaa, että reserviläiskoulutus on
näillä koulutusmäärillä kestävällä tasolla. Tämä taso
tulee säilyttää myös jatkossa.
Eduskunnan lausumat
Puolustusvaliokunta katsoo, että toimenpidekertomuksessa
olevat valiokunnan aloitteesta hyväksytyt lausumat ovat
edelleen tarpeellisia ja ne tulee säilyttää:
Eduskunta edellytti lausumassaan koskien puolustusvoimien toimintaa
työnantajana, että puolustusvoimat toimii jatkossakin
hyvän työnantajan tavoin ja suhtautuu palvelussuhteen
jatkoa koskeviin pyyntöihin lähtökohtaisesti
myönteisesti painottaen erityisesti alle 60 prosentin eläkekertymän
merkitystä jatkoaikaa harkittaessa. Valiokunta toteaa,
että lausuman tavoitteena oli joustavoittaa puolustusvoimien
virkamiesten eroamisikää, jotta Pääesikunta
voisi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että virkamies
voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen
määräajan, kuitenkin enintään
siihen saakka, kun virkamies täyttää 68 vuotta,
ja sotilasvirassa oleva virkamies siihen saakka, kun hän
täyttää 55 vuotta. Eläkekertymä ei
anna virkamiehelle subjektiivista oikeutta jatkaa eroamisiän
jälkeen palveluaan, jos jatkomahdollisuuksien myöntäminen
ei ole puolustusvoimien kannalta toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.
Valiokunta toteaa, että lausuman piiriin kuuluvia henkilöitä on
vuosittain merkittävä määrä,
mikä puoltaa lausuman säilyttämistä.
Valiokunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa
vuoden 2010 loppuun mennessä selvityksen lausuman toteutumisen
tämänhetkisestä tilanteesta.
Asevelvollisten taloudellisten etuuksien osalta eduskunta edellytti,
että hallitus ryhtyy toimiin varusmiespalvelusajan ottamiseksi
huomioon eläkkeen määräytymisessä sekä kotiuttamisrahan
maksamiseksi palveluksesta kotiutuville. Eduskunta edellytti lisäksi,
että asevelvollisille kuuluvia taloudellisia etuuksia kehitetään edelleen.
Valiokunta toteaa, että tämän lausuman
säilyttäminen on tarpeen jo senkin takia, että asevelvollisuuden
kehittämisessä varusmiesten taloudellis-sosiaaliset
etuudet ovat tärkeässä roolissa. Valiokunta
näkee tarpeen saada syksyn 2010 kuluessa puolustusministeriöltä selvitys
varusmiesten taloudellis-sosiaalisten etuuksien kehittymisestä.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 käsittelyn
yhteydessä eduskunta hyväksyi ulkoasianvaliokunnan
mietinnön mukaisen kannanoton siitä, että seuraavaan
selontekoon sisällytetään seikkaperäinen
arvio siitä, miten puolustusvoimien rakenteita kehitetään tulevilla
selontekokausilla. Toinen puolustushallinnolle annettu selvitystehtävä koski
pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön syventämistä ja
eduskunnan informointia tähän yhteistyöhön
liittyvien mahdollisten uusien hankkeiden osalta.
Ensimmäisen selvitystehtävän osalta
toimenpidekertomuksessa todetaan, että arviointityön määräaika
on syyskuun loppu 2010. Puolustusvaliokunta edellyttää,
että puolustusvoimat esittelee tämän
selvitystyön tuloksia vielä tämän vaalikauden
aikana. Toisen selvitystyön osalta puolustusvaliokunta
katsoo, että sen on tarpeen saada kokonaisvaltainen selvitys
pohjoismaisen puolustuspoliittisen NORDEFCO-yhteistyön nykytilasta
syysistuntokauden alussa.