Yleistä

Selonteon tarkoituksena on antaa eduskunnalle katsaus Afganistanin tilanteeseen ja Suomen tukeen Afganistanille sekä kuulla eduskuntaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Valiokunta toteaa, että selonteossa on kattavasti ja hyvin kuvattu niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat Afganistanin kehitykseen. Selonteko toteaa Afganistanin turvallisuustilanteesta seuraavaa: ”Afganistan on edelleen hauras valtio. Turvallisuustilanne on viime vuosina heikentynyt, mikä uhkaa viimeisen viidentoista vuoden aikana saavutettua kehitystä. Poliittinen tilanne on epävarma, ja maassa ja sen lähialueilla toimii yli 20 kansainvälistä terroristiryhmää. Mikäli Afganistanin vakauttamispyrkimykset eivät onnistu ja turvallisuustilanne heikkenee edelleen, jättää se tilaa terrorismin ja ääriliikkeiden vahvistumiselle. Epävakauden kasvu uhkaisi johtaa myös hallitsemattoman muuttoliikkeen lisääntymiseen.” 

Puolustusvaliokunta keskittyy tässä lausunnossaan arvioimaan selonteon ehdotusta Suomen osallistumisen vahvistamisesta Nato-johtoisessa Resolute Support -operaatiossa. 

Resolute Support -operaation nykytilanne

Valiokunta toteaa, että Resolute Support -operaatiota edeltänyt ISAF-operaatio alkoi vuonna 2001 ja päättyi vuonna 2014, jolloin turvallisuusvastuu siirrettiin Afganistanin omille turvallisuusviranomaisille. RS-operaation tavoitteena on ollut tukea ja kehittää edelleen paikallisia turvallisuusjoukkoja, jotta ne pystyisivät toimimaan koko maassa. 

Selonteossa todetaan, että RS-operaation oli määrä loppua vuoden 2016 loppuun mennessä, mutta Afganistanin turvallisuustilanne ei mahdollistanut kansainvälisten joukkojen kotiuttamista. Varsovan Nato-huippukokouksessa heinäkuussa 2016 operaatiota päätetiin jatkaa ehtoperusteisesti ilman määriteltyä kestoa. Operaation kokonaisvahvuus on tällä hetkellä noin 14 600 sotilasta, joista 10 000 Yhdysvalloista. Loppuvuonna 2017 Naton puolustusministerikokouksessa linjattiin, että operaatiota vahvistetaan siten, että uusi tavoitevahvuus olisi 16 000 sotilasta. Kevään 2018 aikana myös Suomea on lähestytty pyynnöllä lähettää lisäjoukkoja Afganistaniin.  

Suomen uusi joukkokokoonpano

Suomella on tällä hetkellä Afganistanissa 30 sotilasta, 20 Kabulissa ja 10 henkeä Saksan johtamalla pohjoisella komentoalueella. Nykymandaatti mahdollistaa 40 hengen sotilaan lähettämisen. Nyt selonteossa esitetään, että suomalaisjoukkojen kokonaisvahvuus nostetaan 60 henkeen, ja joukot keskitetään Mazar-e-Sharifiin. Kabuliin jäisi muutama suomalainen esikuntaupseeri. Joukot koostuisivat jääkärijoukkueesta, neuvonantajista ja kouluttajista sekä esikuntahenkilöstöstä. Selonteon mukaan kustannusarvio osallistumisesta 60 sotilaalla vuonna 2019 on yhteensä 16,2 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta joukkojen keskittäminen pohjoiseen on perusteltua. Valiokunta toteaa, että keskittämistä puoltaa myös se, että suomalaiset tuntevat alueen vanhastaan hyvin, ja myös Saksan kanssa on aiempaa kokemusta hyvin sujuneesta yhteistyöstä Pohjois-Afganistanissa. 

Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä, että ammattisotilaiden ja reserviläisten fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin kiinnitetään riittävää huomiota. Puolustusvaliokunta nostaa tässä yhteydessä esiin myös kattavan vakuutusturvan merkityksen ja selkeät korvauskäytännöt. Valiokunta toteaa, että sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuva ammattihenkilöstö on pois kotimaan tehtävistä. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön jaksamisesta huolehditaan sekä kriisinhallintaoperaatioiden osallistuvien ammattisotilaiden että kotimaassa töitä tekevän kantahenkilökunnan osalta. Riittävästä sijaisten palkkaamisesta on huolehdittava. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan mitään uusia sotilaallisia hyötyjä RS-operaatiosta ei enää ole saatavissa puolustusvoimille, vaan aiemmilta vuosilta saadut kokemukset ja opit on jo hyödynnetty kotimaassa. Selonteossa todetaan sotilaallisia hyötyjä arvioitaessa, että kokemuksia saataisiin muun muassa operoinnista vaativassa kriisinhallinnassa ja vaativissa neuvonantotehtävissä.  

Selonteossa tuodaan esiin, että vaikka päävastuu Afganistanin turvallisuudesta on maan omilla turvallisuusjoukoilla, on kansainvälinen tuki Afganistanin vakaudelle ja turvallisuusviranomaisille yhä merkittävässä roolissa. RS-operaatiolla on merkittävä rooli niin Afganistanin sisäisen kuin alueellisenkin vakauden näkökulmasta. Kriisinhallinnan ja Afganistanin turvallisuussektorin tukemisella vaikutetaan myös alueelliseen vakauteen sekä kansainvälisiin pyrkimyksiin terrorismin torjumiseksi. Puolustusvaliokunta yhtyy tähän kokonaisarvioon. 

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan Afganistanin RS-operaatio on käynnissä olevista sotilaallisista kriisinhallintaoperaatioista vaativin. Afganistanin operaatioon ei lähetetä ensikertalaisia, vaan suomalaissotilailla on oltava aiempaa kriisinhallintakokemusta, esimerkiksi Libanonista. Puolustusvaliokunta pitää järkevänä ja operaatioturvallisuutta parantavana toimintamallina sitä, että palveluun RS-operaatiossa pätevöittää, Afganistaniin annettavan operaatiokohtaisen kriisinhallintakoulutuksen lisäksi, erityisesti muista operaatioista saatava kriisinhallintaosaaminen.  

Valiokunta on aiemmissa Afganistanin sotilaallisesta kriisinhallintaoperaatiosta antamissaan lausunnoissa (esim. PuVL 12/2014 vp) kiinnittänyt joukkojen omasuojaan liittyviin kysymyksiin erityistä huomiota. Myös nyt toiminnallisen painopistealueen muuttuessa pohjoiseen on varmistettava, että suomalaisjoukoilla on paras mahdollinen suojavarustus ja että esimerkiksi lääkintäevakuointiin liittyvät asiat on asianmukaisesti ratkaistu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näin asianlaita onkin. 

RS-operaation jatkonäkymät

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi on omalla panoksellaan mukana tukemassa Afganistania painottaen tarvetta tuen kokonaisvaltaiseen koordinointiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan eri välineet, kehitysyhteistyö, sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta on sovitettava yhteen tavalla, jolla varmistetaan suurin toiminnallinen hyöty. Selonteossa todetaan, että Afganistanin vakauttaminen on yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kehityspolitiikan keskeisiä prioriteetteja. Afganistan on muun muassa Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sotilaallisesti Afganistanissa ollaan ajauduttu pattitilanteeseen, jossa sen paremmin hallituksen joukot kuin talibankaan eivät aseellisin toimin saavuta ratkaisevaa menestystä. Afgaaniturvallisuusviranomaisten parantunut toimintakyky näkyy siinä, että talibanit ovat viime aikoina joutuneet turvautumaan terrori-iskuihin sen sijasta, että afgaaniasevoimien joukkoja avoimesti haastettaisiin taistelutoimiin. 

Selonteossa tuodaan esiin, että kansainvälisten joukkojen tukea afgaaniviranomaisille tarvitaan vielä vuosia. Yhdysvaltojen tavoitteena on heinäkuun 2018 Nato-huippukokouksesta hakea RS-operaatiolle jatkomandaattia aina vuoteen 2024. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansainvälisen yhteisön mittavien tukitoimien jatkumisen rinnalla Afganistanissa haetaan entistä voimakkaammin poliittisen ratkaisun löytämistä. Tätä taustaa vasten presidentti Ghanin 7.6.2018 tekemä ilmoitus vajaan kahden viikon mittaisesta tulitauosta Talibanin kanssa on askel oikeaan suuntaan.