Perustelut

Euroopan puolustusvirasto perustettiin vuonna 2004 edistämään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja erityisesti Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamista. Brysselissä sijaitsevan viraston toimialana on puolustusvoimavarojen kehittäminen, tutkimus ja hankinta sekä puolustusmateriaalit. Virasto tarjoaa puitteet jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle tarkoin määritellyllä erityisalalla. Viraston toimintaan voivat osallistua kaikki siihen halukkaat jäsenvaltiot vapaaehtoispohjalta. Tanskaa lukuun ottamatta kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat viraston jäseniä. Suomi on ollut viraston perustamisesta lähtien aktiivisesti mukana sen toiminnassa. Virastossa työskentelee noin 110 henkilöä, joista kolmesta kuuteen henkilöä on ollut Suomesta.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 12 päivänä heinäkuuta 2004 yhteisen toiminnan (2004/551/YUTP) Euroopan puolustusviraston perustamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan nojalla. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan unionista tehty sopimus ei enää sisällä määräyksiä yhteisestä kannasta eikä yhteisestä toiminnasta, vaan ne korvataan neuvoston päätöksillä. Tämän mukaisesti hyväksyttiin 12 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston päätös (2011/411/YUTP) Euroopan puolustusviraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista säännöistä sekä edellä mainitun yhteisen toiminnan kumoamisesta. Neuvoston päätöksen 6 artiklassa säädetään lisäksi jäsenvaltioiden velvollisuudesta varmistaa, että virastolla on kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukainen laajin mahdollinen oikeushenkilön oikeuskelpoisuus.

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista määrätään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (N:o 7) Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista (erioikeuspöytäkirja). Erioikeuspöytäkirjaa on sovellettu virastojen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön, jos heihin sovelletaan unionin virkamiesten henkilöstösääntöjä. Mainittuja sääntöjä ei ole sovellettu silloin, kun unioni on perustanut elimen, jonka toimintamenot, palkkaus ja eläkkeet mukaan lukien, ovat kokonaan jäsenvaltioiden rahoittamia. Koska puolustusviraston toimintamenoja ei rahoiteta unionin talousarviosta, vaan jäsenvaltioiden maksamista rahoitusosuuksista, ei viraston henkilöstöön sovelleta EU:n henkilöstösääntöjä eikä näin ollen myöskään mainittua erioikeuspöytäkirjaa.

Nyt hyväksyttäväksi ehdotettu Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien tekemä erioikeuspäätös sisältää tavanomaisia kansainvälisille elimille ja järjestöille sekä niiden työntekijöille myönnettäviä erioikeuksia ja vapauksia, jotka koskevat vain viraston virkamiehiä ja ovat tarpeen virkatehtävien hoitamiseen. Päätöksen sisältämiin erioikeuksiin ja vapauksiin kuuluvat muun muassa lainkäytöllinen koskemattomuus, vapautus etsinnästä, takavarikosta, menettämisseuraamuksesta ja muista pakkotoimenpiteistä, arkistojen loukkaamattomuus, tietyt verovapaudet sekä yhteydenpitoon liittyvät helpotukset ja vapaudet. Viraston henkilöstön tuloverotus viraston maksamien palkkojen ja palkkioiden osalta järjestetään siten, että henkilöt ovat verovelvollisia virastolle. Virastolle veroa maksavat henkilöt vapautetaan tuloverosta jäsenvaltioissa.

Hallituksen esitys sisältää ehdotuksen laiksi päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja päätöksen soveltamisesta. Voimaansaattamislailla on tarkoitus myös panna täytäntöön neuvoston päätökseen 2011/411/YUTP sisältyvä velvollisuus varmistaa, että virastolla on jäsenvaltioiden lainsäädännön mukainen laajin mahdollinen oikeushenkilön oikeustoimikelpoisuus. Virasto voisi hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä asianosaisena oikeudenkäynneissä. Virasto voisi myös tehdä sopimuksia yksityisten ja julkisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erioikeuspäätöksen julkistaloudelliset vaikutukset merkitsevät lähinnä verotulojen menetystä, mikä arvioidaan Suomen kannalta vähäiseksi.

Valiokunta kiinnittää asiantuntijakuulemisten perusteella huomiota erioikeuksia ja vapauksia koskevien sopimusten valmisteluun. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston tulisi kehittää ministeriöiden välistä koordinaatiota kansainvälisten sopimusten, eritoten erioikeuksia ja vapauksia koskevien sopimusten valmistelun osalta. Puolustusvaliokunnan mielestä luontevinta olisi vahvistaa ulkoasiainministeriön koordinoivaa roolia.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.