Yleisperustelut

Hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi puolustusvoimista annettua lakia ja Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 13 ja 34 §:n muuttamista. Esityksessä ehdotetaan, että alueelliset sotilasläänit lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään operatiivisille sotilaslääneille ja eräille aluetoimistoille. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kiinteistöjen tilapäistä käyttöoikeutta koskevan sääntelyn täsmentämistä sekä uusia säännöksiä lakiin puolustusvoimista professorin ja sotilasprofessorin tehtävien osalta.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.

Alueelliset sotilasläänit

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 linjattiin, että alueellisten sotilasläänien esikunnat muutetaan aluetoimistoiksi vuoteen 2010 mennessä. Hallituksen esityksessä esitetään tämän tavoitteen mukaisesti, että alueelliset sotilasläänit ja niiden esikunnat lakkautetaan. Alueellisten sotilasläänien esikuntien tehtävät siirretään operatiivisten sotilasläänien esikunnille ja eräille aluetoimistoille. Alueellisten sotilasläänien poistumisen myötä voidaan operatiivisista sotilaslääneistä käyttää nimitystä sotilaslääni, koska jatkossa ei ole kuin yhdenlaisia sotilasläänejä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan selonteon määrittämiin alueellisten sotilasläänien lakkauttamista koskeviin muutoksiin on varauduttu puolustusvoimissa, mutta nopea muutosaikataulu on koettu henkilöstön kannalta haasteelliseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusvoimat noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa organisaatiomuutoksen kohteeksi joutuneiden henkilöiden kanssa.

Kiinteistöjen tilapäinen käyttöoikeus

Esityksessä ehdotetaan kiinteistöjen tilapäistä käyttöoikeutta koskevan sääntelyn tarkentamista. Laissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että kiinteistön käyttämisestä sovittaisiin suullisesti tai kirjallisesti kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, puolustusvoimien alue- tai paikallishallintoviranomainen tai harjoituksen johtaja voi päättää kiinteistön tilapäisestä käyttämisestä.

Saadun selvityksen mukaan sopiminen on tarkoitettu pääsäännöksi nykyisinkin, mutta asiasta on mainittu nykyisin vain puolustusvoimia koskevan lain 14 §:n perusteluissa. Puolustusvaliokunnan mietinnössä (PuVM 2/2006 vp) koskien lakia puolustusvoimista todettiin, että kansalaisten informoimisessa puolustusvoimien tilapäisten harjoitusalueiden ja -kiinteistöjen käytöstä on pääpaino laitettava kiinteistöjen ja maa-alueiden omistajien ja haltijoiden kanssa käytävälle vuoropuhelulle sekä harjoitusalueen asukkaiden kattavalle ja oikea-aikaiselle informoimiselle. Tätä taustaa vasten nyt lakiin kirjattava säännös siitä, että harjoitusalueiden käyttöönotosta sovitaan ensisijaisesti aina kirjallisesti tai suullisesti kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa, on valiokunnan mielestä tarpeellinen ja välttämätön täsmennys.

Hallituksen esityksessä esitetään lisäksi säädettäväksi, että jos puolustusvoimat tarvitsee samalla kertaa käyttöönsä laajan alueen, jolla on huomattava määrä kiinteistön omistajia tai haltijoita, voidaan käyttöönottopäätös antaa tiedoksi hallintolain mukaisella yleistiedoksiannolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällaisissa tapauksissa kyse olisi lähinnä puolustusvoimien pääsotaharjoituksista.

Kiinteistön tilapäistä käyttöä koskevaa päätöstä voitaisiin lakiehdotuksen mukaan noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus kiellä täytäntöönpanoa. Tämä on esityksen perustelujen mukaan tarpeen, jotta suuren sotilaallisen harjoituksen toteuttaminen ei estyisi esimerkiksi yhden valituksen vuoksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan isoissa sotaharjoituksissa käytettävällä maa-alueella voi olla jopa tuhansia omistajia ja haltijoita. Valiokunta pitää selvänä, että tällaisessa tapauksessa hallintolain mukaista yleistiedoksiantoa on pidettävä riittävänä. Valiokunta korostaa, että pääsääntönä pienemmissä harjoituksissa, joissa on rajattu määrä kiinteistön omistajia ja haltijoita, tulee olla 1. lakiehdotuksen 14 §:n 3 momentin mukainen kirjallinen tai suullinen sopimismenettely.

Yhteenvetona valiokunta toteaa, että kiinteistön tilapäistä käyttöoikeutta koskevat täsmennykset ovat tarpeellisia ja selkeyttävät nykytilaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusvoimilla ja maanomistajilla säilyy myös jatkossa hyvä ja toimiva keskusteluyhteys puolustusvoimien omien harjoitusalueiden ulkopuolella järjestettävien harjoitusten organisoinnista. Valiokunta toteaa, että yhteistyösuhteen tulee perustua ennakolta tapahtuvaan tiedottamiseen ja yhteydenpitoon sekä mahdolliseen jälkitarkastukseen, puolustusvoimien tekemiin harjoitusten jälkeisiin kunnostustöihin ja tarvittaessa myös rahalliseen korvaukseen, josta säädetään 1. lakiehdotuksen 14 §:n 5 momentissa.

Professorin ja sotilasprofessorin virat Maanpuolustuskorkeakoulussa

Puolustusvaliokunta on aiemmin pitänyt epäkohtana (PuVM 5/2008 vp), etteivät nykysäännökset mahdollista upseerin jäämistä suoraan sotilaseläkkeelle Maanpuolustuskorkeakoulun professorin tehtävästä. Saadakseen sotilaseläkkeen upseerin tulee nykyään olla vähintään kolme kalenterivuotta sotilasvirassa ennen eläkeiän saavuttamista.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan professorin virantäyttömenettelyä koskevan sääntelyn ajanmukaistamista Maanpuolustuskorkeakoulussa siten, että puolustusvoimista annettuun lakiin esitetään lisättäväksi professoria ja sotilasprofessoria koskeva uusi sääntely. Maanpuolustuskorkeakoulusta annettuun lakiin lisättäisiin johtosääntöä koskevat toimivaltuussäännökset ja tarvittavat viittaussäännöt puolustusvoimista annettuun lakiin.

Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimissa on tällä hetkellä 7 professorin virkaa, yksi professorin määräaikainen virka (Venäjän turvallisuuspolitiikka) ja yksi fysiologian yhteisprofessuuri Jyväskylän yliopiston kanssa. Professorin virat on sijoitettu Maanpuolustuskorkeakouluun, joka on puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu. Sotilasprofessorin virka olisi upseerin virka, ja se olisi tarkoitus perustaa operaatiotaidon ja taktiikan sekä myös sotilasjohtamisen tehtäväaloille.

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 38 a §:n 1 momentin mukaan professorin ja sotilasprofessorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lakiehdotuksen 47 §:ssä esitetään säädettäväksi, että sotilasprofessorin eroamisikä olisi 60 vuotta. Eroamisikä olisi näin ollen sama kuin puolustusvoimien ylimmillä upseereilla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ei ole mitään erityisiä perusteita sille, ettei sotilasprofessorien eroamisikä voisi olla esitettyä 60 vuoden ikärajaa korkeampikin. Maanpuolustuskorkeakoululaista antamassaan mietinnössä (PuVM 5/2008 vp) puolustusvaliokunta totesi muun muassa, että nykyinen järjestelmä ja esimerkiksi 60 vuoden pakollinen eroamisikä estää kahden peräkkäisen professuurijakson hoitamista. Maanpuolustuskorkeakoulu toi kuulemisissa esiin, että korkeakoulun tavoitteena on mahdollistaa professorien tehtävien hoitaminen mahdollisimman pitkäjänteisesti.

Maanpuolustuskorkeakoulu suomalaisessa yliopistokentässä

Valiokunta toteaa, että uuden yliopistolain myötä siviiliyliopistoissa tullaan siirtymään professorin viroista työsuhteisiin professorin tehtäviin. Maanpuolustuskorkeakoulu tulee olemaan ainoa korkeakoulu, jossa on edelleen professorin virkoja. Saadun selvityksen mukaan hallituksen esitys ei sen vuoksi mahdollista esimerkiksi ulkomaalaisten henkilöiden määräämistä hoitamaan professorin tehtävää. Puolustusministeriön mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun erityisluonne puoltaa virkasuhteisten professoritehtävien säilyttämistä. Viranhoito edellyttää Suomen kansalaisuutta.

Valiokunta näkee tarpeelliseksi, että puolustusministeriö selvittää mahdollisuudet työsuhteisten professorin tehtävien perustamiseen myöhemmässä vaiheessa huolimatta siitä, että Maanpuolustuskorkeakoulussa voi jo nykyisin olla myös työsuhteessa olevaa henkilöstöä.

Valiokunta arvioi, että siviiliyliopistojen lailla myös Maanpuolustuskorkeakoulu hyötyisi korkeatasoisten ulkomaalaisten rekrytoinnista hoitamaan tiettyjä tehtäviä. Puolustushallinnon alan kansainväliset yhteydet etenkin EU-tasolla ja Pohjoismaiden kesken ovat viimeisten vuosien ajan koko ajan syventyneet. Tämä kehityskulku tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Valiokunta huomauttaa, että mahdollisuus professori-nimikkeen käyttämiseen todennäköisesti nostaisi Maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelyä kohtaan tunnettua mielenkiintoa. Työsuhteisten professorin tehtävien perustamista puoltaisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös se seikka, että se mahdollistaisi ulkopuolisen rahoituksen joustavamman käytön tilanteessa, jossa Maanpuolustuskorkeakouluun olisi lahjoitusvaroin mahdollista perustaa professuuri.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan tieteellinen ja opetuksellinen autonomia ei välttämättä ole ristiriidassa sotilasprofessorin upseeriaseman kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös sotilasprofessoreilla on tutkimuksen ja opetuksen vapaus. Valiokunta korostaa lisäksi, että korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen kannalta on keskeisen tärkeää varmistaa, että myös sotilasprofessorit täyttävät professorin kelpoisuusvaatimukset 38 a §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla.