Ehdotus
Komissio ehdottaa rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen
tasoksi 1,05 prosenttia EU:n yhteenlasketusta BKTL:sta. Tämän
lisäksi komission ehdotukseen sisältyisi useita
rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisrahoitusvälineitä,
jolloin menojen kokonaistasoksi tosiasiallisesti tulisi 1,11 prosenttia
EU:n yhteenlasketusta BKTL:sta. Komission ehdotus rahoituskehyksen
tasoksi koko kaudelle 2014—2020 ilman rahoituskehyksen
ulkopuolisia erityisrahoitusvälineitä on maksusitoumusmäärärahoina
1 025 000 milj. euroa ja maksumäärärahoina
972 198 milj. euroa, joka vastaisi 1,00 prosenttia EU:n yhteenlasketusta
BKTL:sta. Erityisrahoitusvälineet mukaanlukien loppusumma
olisi maksusitoumusmäärärahoina 1 083
316 milj. euroa. Erityisrahoitusvälineiden yhteenlaskettu
määrä kehyskaudella 2014—2020
olisi 58,3 mrd. euroa.
Sivistysvaliokunnan toimialaan liittyvistä kokonaisuuksista
ehdotus sisältää ohjelmarakenteen yksinkertaistamiseksi
nykyisten Elinikäisen oppimisen ohjelman, EU:n ja kolmansien maiden
välisten korkeakoulujen yhteistyöohjelmien ja
Nuorisotoimintaohjelman yhdistämistä yhdeksi ohjelmaksi,
"Education Europe". Ehdotus ohjelman rahoitukseksi on 15,2 mrd.
euroa. Ohjelmassa korostuu liikkuvuuden merkitys osaamisen kehittämisessä ja
eurooppalaisten työmarkkinoiden rakentamisessa. Ohjelmasta
on tarkoitus tukea kolmenlaisia toimia: oppimiseen liittyvää liikkuvuutta
(tavoitteena 800 000 liikkujaa vuosittain), koulutuksen ja työelämätoimijoiden
yhteistyöhankkeita sekä eurooppalaista policy-tason
yhteistyötä. Perinteisten tukimuotojen lisäksi
komissio aikoo yhdessä Euroopan investointipankin kanssa
luoda uuden tukimekanismin liikkuville maisterivaiheen opiskelijoille,
jotka ovat komission mukaan olleet väliinputoajia nykyisissä rahoitusinstrumenteissa.
Saman sateenvarjon alla käynnistettäisiin
lisäksi urheilun alaohjelma. Unioni sai toimivallan urheilun
alalla Lissabonin sopimuksella. Komission mukaan ohjelmassa keskityttäisiin
rajat ylittävien urheilulle ominaisten uhkien torjuntaan.
Uhkia ovat muun muassa doping, väkivalta, rasismi ja suvaitsemattomuus
sekä kilpailujen ja urheilijoiden rehellisyyteen liittyvät
kysymykset. Ohjelmalla pyrittäisiin muun muassa eurooppalaisen
urheiluyhteistyön kehittämiseen ja ruohonjuuritason
urheilujärjestöjen tukemiseen. Komissio ei esitä tarkempia
tietoja ohjelman rahoitustarpeesta.
Tutkimus.
Komission ehdotus lisäisi merkittävästi
kilpailukykyvaroja. Koko otsakkeen (Älykäs ja
osallistava kasvu) varat kasvaisivat neljänneksellä kuluvaan
kauteen verrattuna 114,9 mrd. euroon. Suurin yksittäinen
panostus, 80 mrd. euroa, ehdotetaan seuraavaan tutkimuksen ja innovaatioiden
puiteohjelmaan ("Horizon 2020"), joka muodostaisi yhteisen strategiakehyksen
EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitukselle. Tavoitteena on supistaa
EU:n "innovaatiovajetta", kehittää kilpailukykyä ja
kannustaa kasvattamaan kansallisia investointeja tutkimukseen ja
kehittämiseen EU:n alueella. Komission mukaan Eurooppa
2020-strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa
investointia inhimilliseen pääomaan, koulutukseen
ja oppimiseen eri muodoissaan.
Yhteinen strategiakehys (Common Strategic Framework, CSF) kattaisi
nykyiset kolme EU:n rahoitusvälinettä eli tutkimuksen,
teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman ("seitsemäs
puiteohjelma"), kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovointiosion
(CIP) ja Euroopan innovaatio ja teknologiainstituutin (EIT). Komission
ehdotuksen mukaan yhteinen strategiakehys rakentuisi kolmen erillisen,
mutta toisiaan vahvistavan toimenpidekokonaisuuden ympärille
Eurooppa 2020 -strategian prioriteettien mukaisesti: tieteellisen
huippuosaamisen tukeminen, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen
sekä teollisuuden kilpailukyvyn ja johtoaseman parantaminen.
Lisäksi toimet kattaisivat innovaatiojakson eri vaiheet
perustutkimuksesta markkinoille saakka sekä vahvemman tuen
innovaatioille, mukaan lukien ei-teknologiset innovaatiot. Komissio
esittää myös niin sanottujen innovatiivisten
rahoitusvälineiden lisääntyvää käyttöä tutkimusrahoituksessa
ja sitä, että rakennerahastovaroista suunnataan
tutkimukseen ja innovointiin huomattavasti rahoitusta. Komissio
arvioi rahoituksen tasoksi noin 60 mrd. euroa, mikä vastaisi
rahoituskehyskauden 2007—2013 rahoitustasoa.
Kulttuuri.
Komissio esittää, että nykyiset Kulttuuri-,
Media- ja Media Mundus -ohjelmat koottaisiin Creative Europe -puiteohjelmaksi
siten, että ne säilyisivät edelleen itsenäisinä alaohjelmina.
Uuden puiteohjelman tarkoitus on vahvistaa luovuutta ja luovia aloja,
jotka ovat välttämättömiä Euroopan
taloudelliselle kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi Creative
Europe -ohjelma sisältäisi uuden rahoitusinstrumentin,
jonka turvin tuettaisiin kulttuurin ja luovien alojen toiminnan
rahoituspohjan laajentumista. Uusi rahoitusinstrumentti perustuu
nykyisen Media-ohjelman sisällä luodulle Media
Guarantee Fund
-lainantakausrahastomallille, jota
rahoittaa Euroopan investointipankki. Creative Europe -ohjelman
rahoittamiseen uudelle rahoituskehyskaudelle esitetään
1,6 mrd. euroa, missä olisi 37 prosentin lisäys
kuluvaan rahoituskehyskauteen verrattuna kulttuurille ja audiovisuaaliselle
tuotannolle. Käytettävissä olevien tietojen
perusteella rahoitus jakautuisi alaohjelmien kesken nykyisten ohjelmabudjettien
suhteessa.
Komissio esittää edelleen Kansalaisten Eurooppa
-ohjelman jatkamista. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla tuetaan
kansalaisten osallistumiseen ja eurooppalaiseen identiteettiin liittyviä kansainvälisiä
hankkeita
sekä tiedonvälitystä EU:hun liittyvistä kysymyksistä.
Komissio ehdottaa ohjelman määrärahoiksi
vuosiksi 2014—2020 203 miljoonaa euroa. Komissio aikoo
suunnata jatkossa ohjelmaa aiempaa voimakkaammin EU-instituutioita
palvelevaan tiedotukselliseen toimintaan. Ohjelman alkuperäinen
tarkoitus oli tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää hyvänä,
että komission ehdotusten myötä rahoituskehysneuvottelut
pääsevät käyntiin. Nämä ehdotukset
voivat toimia tulevien neuvottelujen pohjana. Valtioneuvosto katsoo,
että EU:n seuraavan rahoituskehyksen on heijastettava sekä julkisen
talouden vaikeaa tilannetta että tarvetta vahvistaa talouskasvun
ja työllisyyden edellytyksiä. Unionin budjetin
kokoa ei voida merkittävästi kasvattaa tilanteessa, jossa
jäsenvaltiot joutuvat sopeuttamaan kansallisia budjettejaan.
Nettomaksajana Suomi kannattaa kurinalaista rahoituskehyksen tasoa.
Älykästä ja osallistavaa kasvua
koskevissa kannanotoissa valtioneuvosto toteaa muun
muassa,
että EU:n seuraavan rahoituskehyksen tulee luoda edellytyksiä talouskasvun
ja työllisyyden vahvistamiseksi. Valtioneuvosto pitää hyvänä,
että EU 2020 -strategian painotukset näkyvät
komission ehdotuksessa, ja kannattaa talousarvion modernisoimispyrkimyksiä.
Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukemalla voidaan tukea
eurooppalaisen elinkeinorakenteen uudistamista, edistää yhteiseurooppalaista tutkimusta
ja innovaatiotoimintaa ja vahvistaa koko EU:n kilpailukykyä.
(10)
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen
lisätä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan
osuutta EU:n talousarviossa. Valtioneuvoston mielestä koulutus-,
tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen määrää on
arvioitava osana EU:n kokonaisrahoitusta ja sen rakennetta. (11)
Valtioneuvosto tukee rakennerahastovarojen suuntaamista enenevässä määrin
kilpailukykyä tukevaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
sekä innovaatioympäristöjen vahvistamiseen
koko Suomessa. (12)
Valtioneuvosto tukee lähtökohtaisesti EU:n tutkimus-
ja innovaatiorahoituksen kokoamista yhteiseen strategiakehykseen
toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi.
Valtioneuvoston mielestä myös jatkossa tutkimuksen
ja innovaatioiden puiteohjelmasta rahoitettavan toiminnan tulee
perustua korkeaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatuun. Tämän
rinnalla on painotettava toiminnan vaikuttavuutta Euroopan taloudelliseen
ja yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä eurooppalaisen lisäarvon
synnyttämistä. Tarkempi kannanmäärittely
voidaan tehdä vasta komission yksityiskohtaisten lainsäädäntöehdotusten
perusteella. Eurooppa 2020 -strategian mukaiset painotukset uudessa
rahoituskehyksessä vastaavat Suomen näkemyksiä.
(13)
Koulutusta koskevilta osin valtioneuvosto katsoo, että kansainvälisen
liikkuvuuden tukeminen on tärkeää, sillä liikkuvuuden
avulla voidaan edistää koulutuksen ja tutkimuksen
kansainvälistymistä ja tätä kautta
niiden laatua. Liikkuvuus edesauttaa uusien tietojen ja taitojen hankkimista
sekä kielellisiä ja kulttuurienvälisiä valmiuksia.
(26)
Valtioneuvosto kannattaa ajatusta pienempien koulutusalan
ohjelmien yhdistämisestä laajemmaksi ja tehokkaammaksi
kokonaisuudeksi. Sitä vastoin ehdotusta koulutus- ja nuoriso-ohjelmien
yhdistämisestä tulee tarkastella saavutettavan
lisäarvon ja synergian näkökulmasta. On
tärkeää, että nykyisen nuoriso-ohjelman
erityispiirteet ja keskeiset toiminnot säilytetään
ohjelmarakenteen yksinkertaistamisesta huolimatta. Samoin on tärkeää,
että koulutussektorin eri kohderyhmien tarpeet huomioidaan
uudessakin ohjelmassa. (27)
Kulttuuria koskevilta osin valtioneuvoston mielestä komission
ehdotus Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmien yhdistämisestä yhteiseksi
Creative Europe -ohjelmaksi on järkevä ja perusteltu.
Ehdotus tukee hyvin EU 2020 -strategian linjauksia ja lippulaiva-aloitteita,
joissa painopisteenä on EU:n kilpailukyvyn, luovuuden ja
työllisyyden edistäminen. (39)