Perustelut

Yleistä

Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esityksen sisältämää ehdotusta ylimääräisestä urheilijaeläkkeestä erittäin hyvänä ja kannatettavana. Valiokunta toteaa, että urheilijaeläkkeestä on keskustelu jo lähes 20 vuotta. Nyt käsittelyssä oleva urheilijaeläke kohdistuu 60 vuotta täyttäneisiin, pääsääntöisesti olympiavoittajiin ja harkinnanvaraisesti muihin menestyjiin, joiden eläke on pitkästä urheilu-urasta ja tästä johtuneesta ansiotulojen vähäisyydestä johtuen jäänyt toimeentulon kannalta hyvin pieneksi. Urheilijaeläkejärjestelmä osaltaan lisää urheilun arvostusta tärkeänä kulttuurin muotona, ja saajalleen urheilijaeläke on tunnustus merkittävästä urheilu-urasta.

Sivistysvaliokunta korostaa, että esityksestä aiheutuvat taloudelliset kustannukset valtiolle ovat marginaaliset suhteessa esityksen inhimillisiin ulottuvuuksiin. Monet ikääntyneet suomalaiset olympiavoittajat ovat saavuttaneet maallemme urheilumenestystä aikana, jolloin ei ollut eläketurvajärjestelyjä tai merkittäviä taloudellisia palkintoja. Sen vuoksi on valiokunnan arvion mukaan perusteltua, että valtio on tukemassa heidän vanhuuden aikaista toimeentuloaan.

Eläkkeen myöntäminen

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan elossa olevia suomalaisia olympiavoittajia on tällä hetkellä yhteensä 51, joista 21 on 60 vuotta täyttäneitä. Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että erityisestä syystä eläke voitaisiin myöntää myös muusta merkittävästä kansainvälisestä urheilu-urasta. Valiokunta muistuttaa, että kaikki urheilulajit eivät ole olympialajeja.

Esitys on asiantuntijalausunnon mukaan erityisen tärkeä urheilulajeille, joissa urheilijat eivät koskaan, edes menestyessään urheilullisesti, ansaitse rahaa urheilu-urallaan. Eri urheilulajien kesken on myös suuria eroja esimerkiksi siinä, mistä urheiluun liittyvistä kustannuksista urheilijat itse joutuvat vastaamaan ja miten sosiaaliturva kertyy. Sivistysvaliokunta muistuttaa pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelman linjanvedosta, jossa painottettiin toimenpiteitä urheilijoiden sosiaalituvan kehittämiseksi.

Sivistysvaliokunta korostaa erityisesti hallituksen esityksen perustelujen kirjausta siitä, että lakia sovelletaan myös vammaisurheiluun. Valiokunta ehdottaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se mietinnössään korostaisi vammaisurheilun ja yksittäisen urheilijan uran nauttimaa suurta arvostusta ja esim. paralympialaisissa saavutetun kultamitalin merkittävyyttä myös harkittaessa urheilueläkkeen myöntämistä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu eläkejärjestelmä sisältää lukuisia harkinnanvaraisia tekijöitä, tärkeimpänä urheilu-uran merkittävyyden arviointi, kun hakijalla ei ole olympiavoittoa. Urheilijaeläkejärjestelmän arvostus tulee jatkossa riippumaan eläkkeen myöntämistä koskeviin päätöksiin liittyvien periaateratkaisujen tasapuolisuudesta ja yleisestä hyväksyttävyydestä. Asian jatkovalmisteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Eläkkeiden rahoitus

Vuoden 2015 valtion talousarvioesityksen momentilla 29.90.50. (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen) on varattu mm. 300 000 euron määräraha Pro Urheilu -tunnustuspalkintoihin sekä olympiavoittajien eläkkeisiin. Tästä määrärahasta arvioidaan eläkkeiden osuuden olevan 220 000 euroa.

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että urheilijoiden eläke rahoitettaisiin valtion tulo- ja      menoarviosta, kuten taiteilijaeläkkeet ja niihin liittyvät perhe-eläkkeet sekä sanomalehtimieseläkkeet, joihin urheilijaeläkkeitä voi hyvin verrata. Urheilijaeläke asettunee samalle tasolle kuin taiteilijaeläke eli enimmillään noin 1 300 euroon. Valtion tulo- ja menoarviosta tuleva rahoitus varmistaisi eläkejärjestelmän jatkuvuuden. Näin rahoitettuna urheilijaeläkejärjestelmä ei myöskään vähentäisi muuhun liikunnan tai laajemmin kulttuurin ylläpitoon ja kehittämiseen jaettavien veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen määrää.

Urheilijan kaksoisura

Asiantuntijalausunnoissa on korostettu, että aktiivinen urheilu-ura kestää yleensä vain rajatun ajan ja urheilu-uran ajalta ansiotyöstä poissaolon sekä epäsäännöllisten tulojen vuoksi urheilijoiden sosiaaliturvan taso on pääsääntöisesti heikompi ja eläkekertymät usein hyvin alhaiset muihin työssäkäyviin verrattuna. Urheilijoiden kaksoisuraan liittyvät toimenpiteet on lausunnon mukaan nostettu paitsi Suomessa myös kansainvälisesti liikuntapolitiikan keskiöön.

Tällä hetkellä urheilijan vanhuudenturva järjestetään vakuutuksella, josta voidaan maksaa etuutena vanhuuseläkettä, kun urheilija on täyttänyt 65 vuotta. Vakuutus on pakollinen alle 43-vuotiaalle joukkueurheilijalle, joka saa Suomessa harjoitetusta urheilemisesta veronalaista palkka vuodessa vähintään 10 690 euroa (vuonna 2013). Yksilöurheilijan vastaava vakuutus on vapaaehtoinen.

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että urheilijoiden tietoisuutta uran jälkeisen eläketurvan merkityksestä vahvistetaan kaikissa yhteyksissä. Sivistysvaliokunta pitää myös tärkeänä edistää kaikkia toimenpiteitä, jotka vahvistavat urheilijoiden mahdollisuutta opiskella urheilu-uransa aikana. Erilaiset koulutusväylät, mm. urheiluakatemian tai toisen asteen (ml. urheilulukiot) suorittaminen, avaavat mahdollisuudet jatko-opiskeluihin ja siten varmempaan työllistymiseen urheilu-uran jälkeen ja tätä kautta parempiin toimeentulomahdollisuuksiin eläkeiässä.