Perustelut

Sivistysvaliokunta käsittelee tässä lausunnossa hallituksen esitystä omaa toimialaansa koskevilta osin.

Kunnat ovat panostaneet ennakoitua enemmän opetukseen, minkä vuoksi kustannustenjaon tarkistuksessa valtio joutuu maksamaan yhteensä 132 miljoonaa euroa. Tarkistus on osa nykyistä valtionosuusjärjestelmää, jossa todellisia menoja verrataan jälkikäteen valtionosuuden laskennallisiin rahoitusperusteisiin. Voimassa olevan lain mukaan koko tarkistus tulisi ottaa huomioon kokonaisuudessaan vuoden 2005 opetustoimen yksikköhinnoissa, mutta valtiontaloudellisista syistä hallitus esittää tarkistuksen jakamista neljälle vuodelle siten, että vuonna 2005 valtionosuus kasvaa 23 miljoonaa euroa, vuonna 2006 kasvu on 46 miljoonaa euroa, 69 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 132 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Perusopetuksen käyttökustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2002 vuoteen 2003 4,8 prosenttia. Yhtenä syynä kustannuskehitykseen on ollut erityisopetuksen lisääntyminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden aiheuttamat kustannukset vaihtelevat kuntien välillä suurestikin.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että opetuksen arvioidusta kustannustason muutoksesta otetaan huomioon 75 %, mikä on parempi taso kuin aiemmin. Tämä lisää perusopetuksen järjestäjien valtionosuuksia kunnille n. 29 miljoonaa euroa. Vajaa indeksitarkistus aiheuttaa kuitenkin ongelmia erityisesti sen vuoksi, että se kasvattaa kuntien rahoitusosuutta kumulatiivisesti.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan ensi vuodelle lisäystä 80 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien osuus tästä valtionosuuksien kasvusta on 63 miljoonaa euroa. Valtionosuuden lisäyksestä 30 miljoonaa euroa aiheutuu valtionosuuksien lisäyksestä aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä hallitusohjelmassa sovitun esiopetuksen kuljetusetuuden korvaamisesta kunnille. Ikäluokkien pienenemisen arvioidaan vähentävän valtionosuuksia 16,6 miljoonaa euroa.

Sivistysvaliokunta viittaa valtion talousarvioehdotuksesta antamaansa lausuntoon (SiVL 9/2004 vp — HE 151/2004 vp) ja painottaa, että aikaistamalla valtionosuuksien maksatusta sekä kohdentamalla hallitusohjelman mukaisesti ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt opetustoimen hyväksi voitaisiin korjata opetustoimen valtionosuuksien jälkeenjääneisyydestä syntyvää rahoitusvajetta.

Hallituksen esittämien toimenpiteiden johdosta kunnat joutuvat sopeuttamaan koulutuksen järjestämistä lähivuosina, vaikkakin valtionosuudet monessa kunnassa ovat suhteellisen pieni osa kunnan koulutukseen käyttämästä kokonaisrahoituksesta. Valiokunta korostaa sitä, että korkeatasoisen koulutuksen edellytyksenä on asianmukainen rahoitus niin yleissivistävän kuin ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä otetaan huomioon valtionosuusuudistusta tehtäessä ja toteutettaessa. Valiokunta pitää välttämättömänä myös valtionosuuden määräytymisen perustana olevien tietojen saamista huomattavasti nykyistä ajantasaisemmiksi.