Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain muuttamista muun muassa siten, että pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun niin sanotun D-viisumin käyttöä laajennetaan uusiin henkilöryhmiin. Pitkäaikainen viisumi voidaan ehdotuksen mukaan myöntää esimerkiksi opiskelijoille ja tutkijoille, joille on myönnetty opiskelijan tai tutkijan oleskelulupa. Ehdotetut lainmuutokset tukevat osaltaan hallituksen tavoitteita edistää koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa ja sujuvoittaa maahantulomenettelyjä. Sivistysvaliokunta kannattaa toimenpiteitä, joilla opiskelijoiden ja tutkijoiden maahantuloa sujuvoitetaan ja mahdollistetaan.
D-viisumia koskeva sääntely on lisätty ulkomaalaislakiin 1.6.2022 voimaan tulleella lain muutoksella. Ensi vaiheessa uusi kansallinen viisumi otettiin käyttöön erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Pitkäaikaisia viisumeita on haettu elokuun loppuun mennessä noin 200 kappaletta, joten käytännön kokemus uusien säännösten soveltamisesta on vielä vähäistä. Asiakaspalaute on saadun selvityksen mukaan ollut kuitenkin pääosin myönteistä. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että pitkäaikaisen viisumin käyttöönoton vaikutusten riittävästä seurannasta ja arvioinnista huolehditaan hakemusmäärien kasvaessa.
Esitystä laadittaessa on päädytty etenemään ensimmäisessä vaiheessa valitun sääntelymallin pohjalta, joten pitkäaikaisen viisumin myöntämistä koskevaan menettelyyn ei ehdoteta muutosta. Pitkäaikaisen viisumin myöntäminen edellyttää, että kolmannen maan kansalaiselle on myönnetty oleskelulupa. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia oleskeluluvan hakemiseen, oleskeluluvan myöntämisen perusteisiin tai ulkomaalaislaissa säädettyihin maahantulon edellytyksiin. Maahanmuuttovirasto myöntää viisumin hakemuksesta oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä.
Käsittelymaksut
Oleskelulupahakemusten käsittelymaksuista säädetään sisäministeriön asetuksella Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta (1175/2021). Tällä hetkellä opiskelijoilta peritään ensimmäisestä oleskelulupahakemuksesta 350 euroa, kun kyseessä on sähköinen hakemus, ja 450 euroa paperisesta hakemuksesta. Tutkijan tehtävissä toimivan osalta vastaavat käsittelymaksut ovat 380 euroa ja 480 euroa.
Koska oleskelulupaa ja pitkäaikaista viisumia koskevat hakemukset ovat kaksi erillistä prosessia, niistä peritään myös kaksi erillistä käsittelymaksua. Voimassa olevan sisäministeriön maksuasetuksen mukaan Maahanmuuttovirasto perii pitkäaikaista viisumia koskevasta hakemuksesta omakustannusarvoa vastaavan kiinteän käsittelymaksun, joka on paperihakemuksen osalta 120 euroa ja sähköisestä hakemuksesta 95 euroa. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että käsittelymaksut tulevat todennäköisesti olemaan samat niiden henkilöryhmien osalta, joihin pitkäaikaisen viisumin käyttöä ehdotetaan nyt laajennettavaksi.
Käsittelymaksujen lisäksi kustannuksia syntyy myös edustustoon tai ulkoisen palveluntarjoajan luo matkustamisesta sekä mahdollisista ulkoisen palveluntarjoajan palvelumaksusta. Sivistysvaliokunta toteaa, että opiskelijoiden lisäksi myös julkisella sektorilla ja apurahoilla työskentelevät tutkijat maksavat oleskelulupahakemuksen ja muut maahantuloon liittyvät hallinnolliset kustannukset pääsääntöisesti itse.
Pitkäaikainen viisumi on käytännössä maksullinen lisäpalvelu, jonka opiskelija tai tutkija voi halutessaan valita maahantulon nopeuttamiseksi. Uusi käsittelymaksu ei oletettavasti lisää Suomen houkuttelevuutta ja myönteistä mielikuvaa Suomen maahanmuuttoprosessista, vaan voi olla merkittäväkin kynnys maahantulolle ja opintojen aloittamiselle. Tämä näkökulma on syytä ottaa huomioon mm. opiskelijoiden pitkäaikaisen viisumin käsittelymaksujen suuruutta harkittaessa. Valiokunta toteaa myös, että valtion maksuperustelaki (150/1992) mahdollistaa maksun perimisen suoritteen omakustannusarvoa alempana samoin kuin kokonaan perimättä jättämisen mm. koulutustoimintaan liittyvistä tai tähän verrattavista syistä. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei nopeamman maahantulon mahdollistava menettely osoittaudu käytännössä merkityksettömäksi korkeaksi koettujen käsittelymaksujen johdosta.
Sivistysvaliokunta katsoo, etteivät käsittelymaksut saa muodostua maahantulon tosiasialliseksi esteeksi.
Maahantulon sujuvoittaminen
Pitkäaikaisen viisumin on arvioitu nopeuttavan maahantuloa 7—14 vuorokaudella, kun henkilön ei tarvitse odottaa oleskelulupakortin toimitusta ulkomailla. Tämä edistää opintojen ja tutkimustyön aloittamista ajallaan ja voi myös vahvistaa Suomen vetovoimaa. Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esille tuotuihin näkemyksiin siitä, että edustuston tai ulkoisen palveluntarjoajan käyntiaikoja tulee olla tarjolla riittävästi ja nopealla aikataululla, jotta käytännön haasteet eivät vesitä tavoitetta nopeasta maahantuloprosessista.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että hakuprosessi on hakijoiden kannalta kaikilta osin mahdollisimman yksinkertainen ja että oleskeluluvan hakijoita informoidaan pitkäaikaisen viisumin hakumahdollisuudesta selkeästi.
Pitkäaikainen viisumi mahdollistaa Suomeen tulemisen lähes välittömästi oleskeluluvan myöntämisen jälkeen. Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa esitystä on pidetty tarpeellisena mutta riittämättömänä, ja useat tahot ovatkin korostaneet varsinaisen oleskelulupaprosessin nopeuttamisen tärkeyttä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupaprosessit ovat voineet venyä jopa niin pitkiksi, että opintojen aloitus on viivästynyt. Pitkä oleskelulupaprosessi voi saada kansainvälisen osaajan myös lopulta hakeutumaan toiseen maahan.
Maahantuloon liittyviä menettelyitä on tärkeää pyrkiä edelleen nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan, jotta asettautuminen Suomeen olisi nykyistä sujuvampaa. Yhtenä vaihtoehtona asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille malli, jossa D-viisumi myönnettäisiin jo ennen oleskeluluvan saamista ja varsinaisen oleskeluluvan hakeminen ja myöntäminen tapahtuisi Suomessa. Lisäksi on esitetty, että tutkijoiden tulisi voida hakea suomalaista verokorttia, Suomen sosiaaliturvaan kuulumista sekä henkilötietojen väestötietorekisteriin rekisteröinnin ohella kotikunnan rekisteröintiä jo ennen Suomeen saapumistaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan eri vaihtoehtojen selvittämistä ja maahantuloprosessien kehittämistä on tärkeää jatkaa osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi.