Yleistä

Ehdotetulla suosituksella on tarkoitus kumota ja korvata Euroopan neuvoston vuonna 2011 antama suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista. Nyt käsiteltävänä oleva ehdotus on aiempaa laajempi sisältäen sekä perustaitoja että koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemistä koskevia EU:n tavoitteita. Päivitetyssä kehyksessä on esitetty politiikkatoimia, joissa on keskitytty aikaisempaa voimakkaammin ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty hyvinvoinnin tukemiseen ja inkluusion edistämiseen. 

Sivistysvaliokunta valtioneuvoston kantaan yhtyen pitää ehdotusta kannatettavana ja katsoo, että sillä vastataan ajankohtaisiin koulutuksellisiin haasteisiin. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota kyseisiin asioihin useissa eri yhteyksissä painottaen perustaitojen opettamisen ja oppimisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen tärkeyttä (SiVM 19/2021 vp — VNS 1/2021 vp ja SiVL 5/2021 vp — HE 241/2020 vp). 

Koulupudokkuuden ehkäisemisessä ja inkluusion vahvistamisessa on tärkeää luoda ja vahvistaa selkeät ja joustavat rakenteet, joilla varmistetaan riittävä ja oikea-aikainen tuki sitä tarvitseville. Pienryhmäopetusta tulee kouluissa toteuttaa oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Oleellista on kiinnittää huomiota hyvään johtamiseen. Lasten ja nuorten tukemisen onnistumisessa on tärkeää, että siihen sitoutuvat kaikki kouluyhteisön työntekijät sekä muut lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tahot. 

Sivistysvaliokunta aikaisempaan lausuntoonsa (SiVL 6/2021 vp — VNS 7/2020 vp) viitaten korostaa hyvin painokkaasti, että tulevaisuudessakin päätöksenteko koulutuspolitiikasta tulee pitää jäsenmaissa. Siten on hyvä, että ehdotuksessa on tuotu esille, että jäsenvaltiot voivat soveltaa ja yhdistää esitettyjä politiikkatoimia omien kansallisten olosuhteidensa ja tarpeidensa mukaisesti. 

Perustaidot ja yhdenvertaiset oppimisedellytykset

Valiokunta valtioneuvoston kantaan yhtyen pitää keskeisenä perustaitojen, luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen, vahvistamisen näkökulmaa. Kuten valtioneuvoston kannassa on todettu, niiden näkyvyys osana suositusta voisi olla esitettyä vahvempi. Perustaitojen hallitseminen luo ihmiselle edellytykset eri oppiaineiden oppimiselle sekä jatko-opinnoissa ja työelämässä menestymiselle sekä laajemminkin yhteiskunnassa toimimiselle.  

On tärkeää, että ehdotukseen sisältyvässä strategiassa on tuotu esille oppilaan sosioekonomisen taustan vaikutus oppimiseen ja suositeltu kehitettäväksi tai vahvistettavaksi kohdennettuja toimia oppijoille, joilla on oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeita. Myös koulutuksen eriytymiskehitykseen puuttuminen on keskeistä. Koulupudokkuus, oppijoiden alisuoriutuminen ja koulujen segregaatio liittyvät laajempaan yhteiskunnalliseen kysymykseen alueellisesta eriytymisestä erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Tähän haasteeseen tulee etsiä ratkaisuja hallinnonalojen yhteistyössä sekä kansallisella että paikallisella tasolla. 

Karvin arviointitulokset ovat osoittaneet, että suomalainen perusopetus on tasa-arvoista ja tasalaatuista. Perusopetuksessa oppilaiden osaaminen on kouluissa samaa tasoa eri puolilla maata. Oppilaan kielitausta, oppilaitoksen opetuskieli ja kuntaryhmä selittävät vain pienen osan osaamiseroista perusopetuksen alussa ja lopussa. Sen sijaan osaamiseroja on osoitettu olevan yksilöiden välillä. 

Saadun selvityksen mukaan oppimistulosarviointien perusteella vaikuttaa siltä, että perusopetus ei välttämättä pysty kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta johtuvia osaamiseroja. Peruskoulusta toiselle asteelle siirtyy oppilaita, joilla on puutteita perustaidoissa ja koulun opetuskielen ymmärtämisessä. Tämä heijastuu koulutusjärjestelmässämme varsinkin ammatillisessa koulutuksessa, mutta myös lukiokoulutuksessa, lisääntyvään tuen tarpeeseen.  

Edellä esitetyn ongelman lisäksi on tarpeellista kiinnittää huomiota myös jatko-opintoihin hakeutumisen ja pääsemisen taustalla oleviin tekijöihin. Asiantuntijalausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että korkeasti koulutettujen huoltajien lapset hakevat useammin lukioon ja pääsevät ensisijaiseen hakukohteeseensa useammin kuin matalasti koulutettujen huoltajien lapset. Korkeasti koulutettujen huoltajien lapset pääsevät matalasti koulutettujen huoltajien lapsia useammin myös korkeakouluun, erityisesti yliopistoon. 

On erittäin tärkeää seurata digitalisaation ja digimenetelmien käytön vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Laitteiden käyttö kuuluu nykypäivään ja on koko ajan lisääntymässä myös koulumaailmassa. Niiden vaikutukset lasten kehitykseen ja oppimistuloksiin eivät kuitenkaan ole pelkästään myönteisiä. Valiokunta painottaa, että on tärkeää jatkaa digitalisaation ja digimenetelmien vaikutusten tutkimusta ja soveltaa tutkimustietoa opetukseen. 

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Valiokunta kannattaa esitettyjä politiikkatoimia, joissa keskitytään entistä voimakkaammin ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Oikea-aikaisella puuttumisella ja tukemisella voidaan vähentää ongelmien vaikeutumista ja kasautumista sekä useiden eri palvelujen tarvetta.  

Oleellista on luoda tehokkaat toimenpiteet, joilla voidaan tukea lasten ja nuorten kouluun kiinnittymistä ja ehkäistä turhia poissaoloja. Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että oppilaiden koulupoissaolot ovat lisääntyneet perusopetuksessa viime vuosina, mihin koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi. Runsaiden poissaolojen on todettu olevan yhteydessä moniin hyvinvointia heikentäviin ja syrjäytymistä aiheuttaviin tekijöihin, heikentyneisiin oppimistuloksiin ja koulupudokkuuteen.  

Suomessa on kansallisin toimin, esimerkiksi sitouttavan kouluyhteisötyön mallilla, pyritty vaikuttamaan kouluviihtyvyyden parantamiseen ja poissaolojen ehkäisemiseen suunnitelmallisesti. 

Valiokunta toteaa, että yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset edellyttävät oppilaiden ja heidän perheidensä tarpeiden ja turvallisuuden huomioimista myös varsinaisten koulupäivien ulkopuolella. Suomessa tähän tarpeeseen on vastattu eri keinoin, sivistysvaliokunnan hallinnonalalla esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koululaisten harrastamisen Suomen mallin mukaisilla toiminnoilla sekä nuorisotyöllä.  

Lopuksi

Ehdotuksessa suositellaan, että jäsenvaltiot kehittävät ja vahvistavat olemassa olevia kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä. Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että politiikan eri tasoilla on käytettävissä tietoja eri näkökohdista ja että kyseisiä tietoja hyödynnetään ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen toimenpiteitä luotaessa sekä laajemminkin toimintapolitiikkojen suunnittelussa, ohjauksessa, seurannassa ja arvioinnissa. 

Valiokunta valtioneuvoston kantaan yhtyen toteaa, että esitys on varsin laaja kokonaisuus, joka koskee useita oppilas- ja opiskelijaryhmiä erilaisine tarpeineen, minkä vuoksi ehdotuksen tavoitteita olisi tarpeellista kohdentaa. Ehdotuksen laajuuden vuoksi sen toteutumisen etenemistä on tarpeellista seurata myös kansallisesta näkökulmasta.