Yksityiskohtaiset perustelut

3 §. Määritelmät.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että osa sopimustutkimukseen tai avoimeen tutkimukseen tarkoitetuista tutkimuksista luettaisiinkin kuuluvaksi 3 §:n 4 kohdan mukaisiksi muissa tilanteissa syntyneiksi keksinnöiksi. Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että lain soveltamisalaan tarkoitetun korkeakoulututkimuksen tulee pääsäännön mukaan kuulua joko avoimen tutkimuksen tai sopimustutkimuksen kategoriaan. Näin ollen säännöksen 4 kohta tulee sovellettavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa tutkimus ei kuulu varsinaisen korkeakoulututkimuksen piiriin. Avoimen tutkimuksen ja sopimustutkimuksen välisessä rajanvedossa lähtökohtana on ulkopuolisen rahoittajan tai muun korkeakoulun ulkopuolisen tahon osallistumisen lisäksi tutkimustulosten hyödyntämistä koskevista velvoitteista sopiminen. Sopimustutkimukselle on tyypillistä, että sopimusmääräykset koskevat tutkimuksen tulosten käyttämistä koskevia velvollisuuksia. Tämän rajanvedon tarkoituksena ei kuitenkaan ole poissulkea sopimustutkimuksen piiristä niitä tutkimuksia, joissa ulkopuolinen taho ei ole asettanut suoranaisia tutkimustulosten käyttämistä koskevia velvoitteita vaan muita, kuten tutkimuksen toteuttamistapaan liittyviä velvoitteita. Sen vuoksi 3 §:n 3 kohdan b alakohtaa tarkennetaan, jotta varmistetaan lain tarkoituksen toteutuminen. Lisäksi on huomattava, että sopimustutkimukseen voi liittyä myös tutkimuksen tulosten julkaisemista koskevia velvoitteita, mutta ei välttämättä. Jos taas mukana on ulkopuolinen taho rahoittajana ja tutkimukseen sisältyy ainoastaan tulosten julkaisemista koskevia velvoitteita, on kyse 3 §:n 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta avoimesta tutkimuksesta.

5 §. Keksintöilmoitus.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty keksintöilmoitusta koskevaan määräaikaan. Valiokunta huomauttaa, että vastailmoitukselle säädettävän määräajan tarkoituksena on nopeuttaa sen selvittämistä, kenelle oikeus keksintöön kuuluu. Tarvittava joustovara on huomioitu siten, että määräaika alkaa kulua vasta, kun korkeakoulu on saanut riittävät tiedot sisältävän keksintöilmoituksen.

8 §. Korkeakoulun oikeudet keksintöön muissa tilanteissa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan maininta korkeakoulun kannalta tarpeellisista keksinnöistä on verraten väljä ja säännöstä tulisi pyrkiä täsmentämään esimerkiksi tarpeen tai hyödyn astetta kuvaavilla ilmaisuilla. Perustuslakivaliokunta katsoo lisäksi, että lakiin tulisi lisätä säännös siitä, ettei korkeakoululla ole oikeutta ilman keksijän suostumusta siirtää 8 §:n 2 momentin nojalla saamaansa käyttöoikeutta kolmannelle.

Sivistysvaliokunta toteaa, että kyse on poikkeuksellisissa tilanteissa sovellettavasta säännöksestä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan korkeakoulu voisi saada lakisääteisesti vain käyttöoikeuden tällaiseen keksintöön ja tämänkin oikeuden vain silloin, kun keksintö olisi tarpeellinen ja hyödynnettävissä korkeakoulun omassa käytössä, esimerkiksi tutkimuslaboratorioissa. Jotta korkeakoulu voisi tällaisessa tapauksessa saada käyttöoikeuden, sillä tulisi aina olla välitön tarve ja käyttö keksinnölle.

Suostumusta koskevan säännöksen lisäämisestä sivistysvaliokunta toteaa, että sovellettavaksi tulee tältä osin patenttilain 43 §, jonka mukaan käyttöluvan saaja voi luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, jos siitä on sovittu, kun kyse on keksinnön ammattimaisesta käytöstä.

9 §. Korvaukset.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ennen keksinnön syntymistä laadittu sopimus, jolla keksijä luopuu korvauksesta, on mitätön vain tämän sopimusehdon osalta. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa muutosta 9 §:n 1 momenttiin.

10 §. Korvauksen sovittelu ja korvauksen vanhentuminen.

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että keksintöoikeuksien ottamista ja korvausten suuruutta koskevia päätöksiä voidaan korkeakouluissa tehdä paitsi sopimuksin myös yksipuolisin hallintopäätöksin. Hallintopäätökseen perustuvaa korvausta ei 10 §:n mukaan kuitenkaan voida tarkistaa muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Valiokunta kuitenkin pitää perusteltuna, että myös tällaisissa tapauksissa korvausta tulee voida tarkistaa. Sen vuoksi 10 §:n 1 momenttiin tehdään tätä koskeva muutos.

11 §. Tutkimustulosten julkistaminen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan säännöksessä käytetty ilmaisu muut välttämättömät syyt on varsin väljä, etenkin kun välttämättömyys ei säännöksen sanamuodon perusteella kytkeydy mihinkään tarkoitukseen. Sivistysvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että patentointi ei ole tutkimustulosten ainoa suojakeino, sillä tutkimuksen tilaaja saattaa tutkimuksen luonteeseen liittyen pitää salassapitosopimusta parempana vaihtoehtona.

Sivistysvaliokunta toteaa, että käytännössä tietojen salassapitovelvollisuus (tutkimukseen liittyvän luottamuksellisen aineiston ja tutkimustulosten salassapito) johtuu usein keksinnön suojaamiseen tai hyödyntämiseen liittyvästä salassapitosopimuksesta. Tämän lisäksi tietojen salassapitovelvollisuutta koskee se, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, erityisesti liike- tai ammattisalaisuutta taikka tutkimuksen perusaineistoa koskevien asiakirjojen osalta (24 §:n 20 ja 21 kohta), tai muissa korkeakouluja koskevissa laeissa erikseen säädetään.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan korkeakoulun tulee pitää salassa sille annetut keksintöön liittyvät tiedot, kunnes keksintö on ensinnäkin riittävällä tavalla suojattu ja toiseksi salassapidosta ei ole erikseen sovittu tai lailla säädetty. Näin ollen pykälän salassapitovelvollisuutta koskeva tarkoitus on asiakirjojen julkisuutta laajempi. Valiokunta ehdottaa 2 momenttia täsmennettäväksi niin, että myös muista salassapitovelvoitteista johtuvat syyt tulee huomioida. Korkeakoulujen salassapitovelvollisuus koskisi siten yleisesti sovellettavien salassapitosäännösten lisäksi korkeakoulun ja tutkimusyhteistyön osapuolen väliseen sopimukseen perustuvaa määräaikaista salassapitovelvoitetta.

Pykälän 1 momenttiin valiokunta on tehnyt teknisen korjauksen.

13 §. Riitojen ratkaisusta.

Pykälässä ehdotetaan, että Helsingin käräjäoikeus on yksinomainen tuomioistuin lain soveltamisalaan kuuluvissa riitaisuuksissa. Huomioitava on, että puhtaasti hallintomenettelylliset asiat eivät kuulu ehdotetun lain soveltamisalaan, jolloin niitä käsitellään normaalin hallinto-oikeudellisen muutoksenhakujärjestelmän mukaisesti.