Yleisperustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa kansainvälisten määräaikaisten työntekijöiden lasten mahdollisuuksia saada asianmukaista koulutusta Suomessa ja edesauttaa lasten mahdollista paluuta takaisin kansallisiin koulutusjärjestelmiin tai siirtymistä Eurooppa-kouluihin. Koulu tarjoaisi laadukasta monikielistä ja monikulttuurista koulutusta ensisijaisesti Euroopan kemikaaliviraston mutta myös muun kansainvälisen henkilöstön lasten tarpeisiin. Helsingin eurooppalaisen koulun perustamisella toteutetaan osaltaan myös hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta vahvistaa suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä edistää pääkaupunkiseudun monikulttuurisuutta. Samoin esityksellä parannetaan mahdollisuuksia vastata entistä paremmin maahanmuuttajien erityisiin koulutustarpeisiin. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Näin ollen valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä.

Valiokunta toteaa, että Helsingin eurooppalainen koulu perustetaan erityiseen tarkoitukseen eli Suomeen sijoitetun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten koulutusta varten. Koulun tehtävänä on tarjota ensi sijassa näille lapsille Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa koulutusta, joka poikkeaa perusopetuslain mukaisista opetuksessa noudatettavista valtakunnallisesti yhtenäisistä perusteista. Koulun opetus jakaantuu kieliosastoihin. Koulun opetuskielinä on tarkoitus käyttää muita kieliä kuin perusopetuslain 10 §:n 1 momentissa mainittuja opetuskieliä. Eurooppa-koulujen rakenne, opetusjärjestelyt ja hallinto on määritelty Eurooppa-kouluja koskevassa yleissopimuksessa. Eurooppa-koulujen tehtävänä on tarjota yhteistä opetusta Euroopan yhteisöjen henkilöstön lapsille (Eurooppa-koulun perussäännön määrittelevä yleissopimus, 1 artikla, Asetus 798/2004). Tämä on myös akkreditoitujen koulujen toiminnan perusta.

Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, ettei se, että eurooppalaiseen kouluun voidaan ottaa Suomessa oppivelvollisia oppilaita maksulliseen opetukseen, merkitse tällaisessa erityisessä sääntely-yhteydessä puuttumista oikeuteen saada maksutonta perusopetusta. Sivistysvaliokunta painottaa, että Suomessa perusopetuksen maksuttomuus on perustuslaissa turvattu oikeus eikä tällä esityksellä heikennetä Suomessa oppivelvollisten lasten oikeutta saada maksutonta perusopetusta.

Sivistysvaliokunta huomauttaa, että lukukausimaksuja voidaan jo nykyisin periä vieraskielisessä koulutuksessa perusopetuslain 44 §:n ja lukiolain 36 §:n nojalla tehtyjen ratkaisujen mukaisesti. Maksujen perimisestä säätäminen ei siten ole uutta koulutusta koskevassa lainsäädännössä. Helsingin eurooppalaisen koulun maksujen perimistä koskevat säännökset on opetusministeriön mukaan valmisteltu Eurooppa-kouluissa noudatetun käytännön mukaisesti.

Lakiehdotuksen 6 luvun säännökset oppimisen tukemisesta koskevat koulun kaikkia oppilaita esikoulusta yläkouluun asti. Ne on valmisteltu ottaen huomioon perusopetuslain ja lukiolain vastaavat säännökset sekä Eurooppa-kouluissa noudatettu käytäntö. Esityksen mukaiset oppilaiden tukemisen palvelut ovat Eurooppa-kouluissa tarjottaviin palveluihin verrattuna monipuolisemmat. Valiokunta pitää näitä säännöksiä tärkeinä. Oppilaanohjaus ja oppilashuollon tarjoamat mahdollisuudet tukemiseen voivat merkittävästi auttaa ulkomailta muuttaneen lapsen ja nuoren sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja tukea heitä opiskelussa.

Kaiken kaikkiaan koulua koskevat säännökset ovat erityissääntelyä. Opetuksen sisältö ja opetusmenetelmät määräytyvät osin Eurooppa-koulujen ja osin kansallisten perusteiden mukaisesti. Sen vuoksi ei koulua voi myöskään suoraan verrata kansalliseen koulutusjärjestelmäämme. Koulun kustannukset eivät saa vähentää valtion rahoitusta muilta valtion kouluilta eikä kuntien järjestämältä koulutukselta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus neuvottelee komission kanssa siitä, että Euroopan unioni jatkossa osallistuu koulun toiminnan rahoitukseen.