Yleistä

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuoden 2018 alusta lukien. Esityksen tavoitteena on luoda maahanmuuttajien luku-ja kirjoitustaidon koulutukseen koulutusmalli, joka hyödyntää vapaan sivistystyön koulutuksen joustavuutta ja monimuotoisuutta ja eri oppilaitosmuotojen ominaispiirteitä. Uuden koulutusmallin tarkoituksena on monipuolistaa luku- ja kirjoitustaidon opiskelumahdollisuuksia ja osaltaan nopeuttaa maahanmuuttajien polkuja koulutukseen ja työelämään. Valiokunta pitää esityksen tarkoittamaa uutta koulutus- ja rahoitusmallia erittäin kannatettavana. Ehdotus vahvistaa merkittävästi vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen roolia maahanmuuttajien kotouttamisessa. 

Koulutuksen kohderyhmänä ovat erityisesti henkilöt, jotka tarvitsevat joustavia tai osa-aikaisia koulutusmahdollisuuksia, kuten kotivanhemmat ja henkilöt, joiden arvioidaan tarvitsevan erityisesti toiminnallista opiskelua, mutta myös muut henkilöt, joiden tarpeita muu koulutustarjonta ei tällä hetkellä vastaa. Osa-aikainen koulutus soveltuu myös työssäkäyville, ja opiskelua voidaan yhdistää tarvittaessa toiminnallisuuteen ja liikuntaan. Opintoja joustavoittamalla ja yksilöllistämällä voidaan nopeuttaa siirtymistä jatko-opintoihin. 

Valtio rahoittaa esityksessä tarkoitetun koulutuksen kokonaan. Koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, kun se sisältyy maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan. Täysimääräinen rahoitus ehdotetaan liitettäväksi osaksi vapaan sivistystyön nykyistä rahoitusjärjestelmää. Uudistus lisää näin koulutuksen rahoituksen ennakoitavuutta, mikä luo paremmat mahdollisuudet koulutuksen kehittämiselle. Valiokunta korostaa, että uudistuksen toteuttaminen ja koulutuksen kehittäminen tavoitteita vastaavasti vaativat kaikilta koulutuksen järjestäjiltä ja kotoutumissuunnitelmien laatijatahoilta hyvää yhteistyötä ja joustavuutta. Valiokunta muistuttaa, että vapaan sivistystyön toimijoilla ja aikuisopettajilla on jo valmiina maahanmuuttajakoulutukseen tarvittava tieto ja osaaminen. 

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat jossain määrin jo aiemmin toteuttaneet maahanmuuttajille omaehtoista koulutusta, joka on hyväksytty maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan. Kun koulutus on perustunut osittaiselle valtionosuudelle, sen toteutuminen on riippunut ylläpitäjän mahdollisuudesta suunnata koulutukseen muuta rahoitusta. Valiokunta korostaa, että sadan prosentin valtionosuus kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän koulutuksen järjestämiseen luo yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille vastata tähän koulutustarpeeseen. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että kansanopistolle, jolla on oppilaitoksen ylläpitämisluvan mukaisena pääasiallisena koulutustehtävänä vaikeasti vammaisten koulutus, valtionosuutta voidaan myöntää enemmän kuin nykyinen 57 prosenttia kustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämä korkeampi valtionosuusprosentti voi esityksen mukaan olla enintään 80 prosenttia. Korkeampi valtionosuus mahdollistaa esityksen mukaan sen, että opiskelijamaksuina kerättävä euromäärä on vammaista opiskelijaa kohden vastaavalla tasolla kuin muussa kansanopistokoulutuksessa. Sivistysvaliokunta korostaa vaikeasti vammaisten henkilöiden oikeutta tasavertaisiin koulutusmahdollisuuksiin muiden henkilöiden kanssa ja pitää lisärahoituksen mahdollistamista esityksessä tarkoitetuille kahdelle kansanopistolle erittäin kannatettavana. Opistojen erityistarpeita on rahoitettu osin vuosittaisilla valtion talousarvioon sisällytetyillä lisämäärärahoilla, ja ehdotettu uudistus merkitsee nyt pysyvää kokonaisratkaisua rahoitusongelmiin. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä erittäin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Tarve opintoseteliavustuksille

Saadun asiantuntijalausunnon mukaan uudella mallilla ei kuitenkaan vielä ratkaista maahanmuuttajien kielenopetuksen ja suomalaiseen yhteiskuntaan orientoivan koulutuksen järjestämistä niiden maahanmuuttajien osalta, jotka eivät ole eri syistä (esim. lasten hoitaminen kotona) enää oikeutettuja kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin. Sivistysvaliokunta toteaa, että muiden kuin esityksessä tarkoitettujen, kotoutumissuunnitelman pohjalta opiskelevien osallistumista koulutukseen voidaan edelleen edistää opintoseteliavustuksin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että näiden uudistuksen ulkopuolisten maahanmuuttajaryhmien koulutustarpeita varten on käytettävissä riittävä määrä vapaan sivistystyön opintoseteliavustuksia. 

Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu

Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että silloin, kun koulutus täyttää vammaispalvelulain (380/1987) henkilökohtaista apua koskevassa säännöksessä (8 c §) tarkoitetun opiskelun kriteerit, tulisi opiskelun määritelmää laajentaa vammaisopiskelijoiden tasa-arvon parantamiseksi myös kansanopiston pitkäkestoiseen koulutukseen. Saadun selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja ministeriö ovat yhteisesti neuvotellen pyrkineet selkeyttämään erityiskansanopistossa opiskelevien vaikeasti vammaisten opiskelijoiden oikeutta saada vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua oppilaitoksessa opiskelun ja muun siellä oleskelun aikana. 

Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että opiskelijoiden yhdenvertaisuuden vuoksi jatkossa varmistetaan vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntäminen myös kansanopistojen vapaan sivistystyön pitkäkestoisissa koulutuksissa, jotka ovat verrattavissa ammatillisen peruskoulutuksen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen. Hallituksen esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi on tarkoitus antaa vuonna 2018, ja laki on suunniteltu tulemaan voimaan 1.1.2020. 

Kielikoulutus molemmilla kansalliskielillä

Asiantuntijakuulemisessa on lisäksi kiinnitetty huomiota maahanmuuttajien tarpeeseen kaksikielisillä paikkakunnilla saada kielikoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä. Tällä on erityinen merkitys henkilön mahdollisuuksiin saada työtä alueella, jolla aktiivisesti käytetään molempia kansalliskieliä. 

Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 11 §:ssä määritellään kotoutumissuunnitelma. Se on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Pykälän maininta suomen tai ruotsin kielestä on paikoin tulkittu siten, että kotoutumissuunnitelman mukainen kielikoulutus voidaan antaa vain toisella kansalliskielellä. Tulkinta on kuitenkin vaihdellut paikoin. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että jatkossa selkeästi mahdollistetaan hallituksen esityksessä tarkoitetun valtion kokonaan kustantaman kielikoulutuksen antaminen molemmilla kansalliskielillä tilanteissa, joissa tällä on osoitettavissa olevaa merkitystä kotoutuksen onnistumiselle kotoutettavan asuinkunnassa. 

Jatkotoimet

Asiantuntijalausunnoissa korostetaan, että koulutuksen kokonaisuuden ja kotoutumisen vaikuttavuuden kannalta tärkeää on sisällyttää uuden kielenopetuksen mallin mukaiseen koulutukseen myös muuta maahanmuuttajien kotoutumista edistävää koulutusta, mm. oppimaan oppimisen valmiuksia, kotoutumista tukevaa kulttuurituntemusta sekä aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhteiskuntataitoja edistävää koulutusta, joka edesauttaa toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti eri tilanteissa ja yhteisöissä. 

Työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle vuoden 2018 alusta siirtyvä kieli- ja muu koulutus liittyy osaksi uudistettua oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole peruskoulun oppimäärän mukaista osaamista. Riittävät peruskouluopinnot ja ammatillisia ja korkeakouluopintoja suorittaneiden osalta latinalaisen kirjaimiston vahvistaminen on tarkoitus integroida kotoutumiskoulutukseen ja, mikäli henkilö etenee suoraan ammatilliseen tai korkeakouluopintoihin, näihin opintoihin. 

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että myös muu kotoutumiskoulutus on jatkossa kiinteä osa ammatillista valmentavaa koulutusta, jotta reitti työelämään koulutuksen kautta voi nopeutua. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä oppilaitosten kiinteää yhteistyötä TE-toimistojen, kuntien ja muiden maahanmuuttajien koulutukseen liittyvien tahojen kanssa koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.