Perustelut
Lapsilisäleikkaus on peruutettava
Ensimmäisten säästöpäätöstensä joukossa
Kataisen hallitus jäädytti lapsilisien indeksit.
Hallituksessa tehtiin arvovalinta. Osana valtiontalouden vakauttamista
joudutaan tekemään vaikeita ja eri väestöryhmiin
kielteisesti kohdistuvia ratkaisuja. Tehdään arvovalintoja.
Hallitus on esityksellään leikkaamassa lapsilisiä.
Kaikista lapsilisistä leikataan 8—15 euroa kuukaudessa.
Leikkaus kohdistuu jokaiseen lapseen, joka kuukausi. Tämä tuntuu
pienituloisten perheiden kukkarossa. Emme hyväksy tätä leikkausta.
Lapsilisäleikkaus ollaan kompensoimassa epäoikeudenmukaisella
ja sattumanvaraisesti perheisiin kohdistuvalla määräaikaisella
verovähennysmallilla. Ratkaisun erikoisuutta
kuvaa se, että pelkät tietojärjestelmien
muutoskustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa. Sosiaalipoliittisesti
periaatteellinen kysymys on se, että ensisijaisen etuuden
leikkausta lähdetään kompensoimaan verovähennysten
kautta.
Eduskunnan käymässä välikysymyskeskustelussa
pääministerin viesti kaikkein pienituloisimmille
lapsiperheille oli se, että lapsilisäleikkauksen
kompensaatio heidän osaltaan toteutuu toimeentulotuen kautta.
On sosiaalipoliittisesti erittäin arveluttavaa, että ensisijaisen
etuuden leikkausta tehtäessä kehotetaan viime
sijaisen edun — toimeentulotuen — käyttöön.
On olemassa vaihtoehto saada tuo 110 miljoonan euron leikkaussumma
kasaan. Hallitus voisi luopua esimerkiksi kotihoidon tuen kiintiöinnistä.
Vaihtoehtoisesti tupakkaveroa voidaan korottaa. Tällä vältettäisiin
lapsilisäleikkaukset.
Kotihoidon tuen pakkokiintiöimisestä on luovuttava
Hallitus maksattaa epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa
laskun lapsiperheillä tavoilla, jotka pohjautuvat
arvovalintoihin. Hallitukselta on koko kautensa ajan puuttunut kokonaiskuva
perhepolitiikasta. Sen kolmen vuoden aikana harjoittama perhepolitiikka
on ollut sekavaa ja linjatonta. Näkemys ja tuntemus
lapsiperheiden arjesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä,
kuten palveluista ja tulonsiirroista, on hämärtynyt.
Kotihoidon tuen pakkokiintiöinnistä tulee luopua.
Toteutuessaan ratkaisu vaikeuttaa perheiden arkea. Ehdotus on taloudellisilta
ja työllisyysvaikutuksiltaan epärealistinen. Se
ei tunnu luottavan perheiden omaan asiantuntemukseen elämänsä järjestämisessä.
Lain valmistelu on vielä kesken, mutta käytössämme
olevien tietojen perusteella jatkossa tukea ei enää saisi,
jos lasta hoitaa kotona joku muu kuin vanhempi, esimerkiksi isovanhempi.
Myös kauan odotettu varhaiskasvatuslaki odottaa hallituksen
esityksen antamista.
Kotihoidon tuen pakkojakamisen seuraukset ovat hallitsemattomat.
Kunnalliseen päivähoitoon on potentiaalisesti
tulossa jopa noin 24 000 uutta hoidettavaa, joista noin
15 000 lasta on alle kolmevuotiaita. Lisäkustannus
kunnille olisi tällöin 250—300 miljoonaa
euroa. Kotihoidon tuen muuttaminen tarkoittaa painetta ammattitaitoisen
työvoiman saatavuuteen ja sopivien tilojen riittävyyteen.
Jos kaikki lapset, joita hallituksen kaavailu koskettaa, siirtyisivät
päivähoitoon, jouduttaisiin päiväkoteihin
palkkaamaan yhteensä yli 5 000 uutta ammattilaista.
Pelkästään alle kolmivuotiaiden ryhmiin
tarvittaisiin lähes 4 000 uutta hoitajaa. Vaikka
kaikki lapset, joita hallituksen kaavailema uudistus koskettaa,
eivät siirtyisikään päivähoitoon,
nousevat kuntien kustannukset joka tapauksessa erittäin
korkeiksi. On selvää, että kotihoidon
tukeen kajoaminen ei palvele millään tavalla hallituksen
tavoitetta, jonka mukaan kuntien toimintamenoja pitäisi
vähentää miljardilla eurolla vuoteen
2017 mennessä.
Hallituksen päätös on verhottu tasa-arvoa edistäväksi
toimeksi ja rakennettu uskon varaan. Hallituksen kustannusarvio
perustuu paljolti sen varaan, että jatkossa isät
jäisivät nykyistä enemmän kotiin
hoitamaan lasta. Oletuksena on, että 10 %:ssa
tilanteista, joissa äidin enimmäiskuukaudet
kotona tulevat täyteen, isä jäisi kotiin.
On kuitenkin täysin epävarmaa, miten äidit
toimivat kotihoidon tuen päättyessä,
jos heillä ei ole työpaikkaa, johon palata. Laskelmien
mukaan työttömyysturvan piiriin siirtyisi noin
5 400 äitiä, mikä lisäisi
työttömyysturvamenoja 45 miljoonalla eurolla vuositasolla.
Pakko ei motivoi isiä jäämään
kotiin, jos kyseessä on perheen toimeentulon turvaaminen
palkkatyössä. Aito valinta ansiotyön
ja lastenhoidon välillä on mahdollista vain, jos
vanhemmilla on samansuuruiset palkkatulot.
Takuueläkkeen tasoa nostettava
Eläkkeiden indeksien muutos vuonna 2015 on 0,4 %-yksikköä.
Korottamatta jäävän indeksin osuus ollaan
kompensoimassa verotuksen kautta.
Valtiovarainministeriö esitti omassa budjettiesityksessään,
että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten — takuueläkkeellä olevien — kohdalla
kompensaatio indeksimuutokselle olisi tehty takuueläkkeen
10 euron kuukausikorotuksen kautta. Stubbin hallitus ei tätä korotusta
kuitenkaan esitä. On kyse arvovalinnasta.
Indeksien jäädyttäminen on kompensoitava myös
kaikkein pienituloisimmille eläkkeensaajille.
Esitämme 13 miljoonan euron lisäystä talousarvioon
takuueläkkeen korottamiseksi.
Kuntien palvelutuotanto
Kataisen-Stubbin hallitukset leikkaavat vaalikaudella kuntien
valtionosuuksia yhteensä 3,8 miljardia euroa vuoden 2011
tasoon verrattuna. Hallitus on heikentänyt koko vaalikauden
ajan merkittävällä tavalla kuntien mahdollisuuksia ihmisille
tärkeiden terveys- ja muiden peruspalveluiden tuottamiseen.
Valtio on vetäytymässä vastuustaan. Samanaikaisesti
kun valtionosuus kuntapalveluista laskee ennätyksellisen
alhaiseksi, on hallituksen lupaama kuntien tehtävien ja
velvoitteiden karsintatyö jäämässä keskeneräiseksi.
On kannatettavaa, että perustuslakivaliokunta
tutkii tulevan tilanteen perustuslainmukaisuuden. Niin suuret kaupungit
kuin pienet kunnatkin pakotetaan tekemään ikävät
palvelutason heikennykset ja palvelujen leikkauspäätökset
sekä tasaveroluonteinen kunnallisveron nostaminen eli se
työ, johon hallitus on kykenemätön.
Kunnat ovat saamassa koko vaalikaudella yhteensä 145
miljoonaa euroa uusien sosiaali- ja terveyspalvelujen lakisääteisten
palvelujen kehittämiseen. Tällä summalla
on tarkoitus hoitaa vastoin lupauksia tapahtuva kuntien tehtävien
ja velvoitteiden lisääminen mm. vanhuspalvelulaki,
lastensuojelun laatukriteerien voimaan saattaminen sekä yksi
koko vaalikauden mittavimmista uudistuksista, sosiaalihuoltolain uudistaminen.
Samojen eurojen tulisi riittää luvattuihin
parannuksiin vammaispalveluissa, palvelurakenteiden kehittämistyöhön
ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen sekä oppilashuollon
parantamiseen ja lapsiperheiden kotipalveluihin. Rahamäärä on
täysin riittämätön todelliseen
tarpeeseen ja varsinkin annettuihin lupauksiin nähden.
Ristiriita käytettävissä olevien resurssien
ja voimassa olevan velvoittavan lainsäädännön
välillä on käymässä kestämättömäksi.
Vanhuspalvelulain täytäntöönpano,
koko sosiaalihuoltolain uudistaminen, perhehoitolaki,
lastensuojelun ja perheiden palvelujen edellyttämät
panostukset eivät toteudu tavoitelluilla tavoilla. Monista
Kataisen hallituksen lupaamista uudistuksista on luovuttu räikeimpänä esimerkkinä
omaishoidon
tuen kriteerien yhtenäistäminen. Hallitus sysää omaa
vastuutaan ja antamiensa lupauksien toteuttamisen seuraavalle hallitukselle.
Omaishoidon tuki
Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus, jonka yhtenä olennaisena
osana on omaishoitajuuden ja omaishoidon tukijärjestelmän
kehittäminen.
Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti
läheistään. Suomessa arvioidaan
olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000
on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista
on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä.
Laissa omaishoidon tuesta määritellään
omaishoitajaksi henkilö, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen
läheisensä omaishoidosta kunnan kanssa. Omaishoidon
tukipäätöksen saa Suomessa noin 40 000
omaishoitajaa.
Omaishoito on monella tapaa mielekäs ja inhimillinen
tapa hoitaa läheistä ja olennainen osa ikäihmisten
hoivaa ja hoitoa. Omaishoidolla säästetään
yhteiskunnan varoja noin kaksi miljardia euroa. Usein omaishoitaja
on itsekin ikääntynyt. Onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia
omaishoitajan jaksamisesta.
Edellytämme, että omaishoidon tuen maksatuksen
siirto Kelan vastattavaksi tehdään viipymättä.
Vain näin voidaan taata yhdenmukaiset kriteerit koko maahan.
Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen omaishoitaja
saa hänelle kuuluvan tuen kotikunnasta riippumatta. Kansallisesti
asettamamme tavoite laitoshoidon vähentämiseksi
ei onnistu ilman riittäviä resursseja ja tarvittavia
päätöksiä. Omaishoitoa kehittämällä ja
lisäämällä on mahdollista vastata myös
laitoshoidon vähentämisestä johtuvaan
ja kasvavaan muun hoidon tarpeeseen.
Esitämme talousarvioon 30 miljoonan euron lisämäärärahaa
omaishoidon tuen Kelaan siirtämisen toteuttamiseksi 1.7.2015
lähtien.
Lastensuojelun tilanteen parantaminen edellyttää tekoja
Lastensuojelun laatukriteerit on saatava voimaan välittömästi.
Osaaminen lapsi- ja perhetyössä on turvattava.
Riittävästä osaajien koulutuksesta on
huolehdittava. Työkäytäntöjä on kehitettävä.
Selvityshenkilö Aulikki Kananojan työryhmän
54 toimenpide-ehdotusta on saatava toimeenpantaviksi kiireellisinä.
Lasten ja lapsiperheiden pahoinvointiin on kyettävä puuttumaan.
Ennakoivaan työhön panostaminen on välttämätöntä.
Lapsiperheiden kotipalvelut on palautettava. Tähän
esitämme varattavaksi 20 miljoonan euron lisämäärärahan.
Sektoritutkimuksen määrärahojen
leikkaus johtaa irtisanomisiin
Päätöksenteon tulee pohjautua riittävään
asiantuntemukseen ja huolelliseen valmisteluun. Sektoritutkimuslaitosten
tutkimustyö sekä tuki päätöksenteolle
on merkittävällä tavalla vaarantumassa.
Valiokunnan lausunnonkin mukaan eri laitoksille määritellyt
viranomaistehtävät ovat vaarantumassa pysyvällä tavalla.
Vaikutukset ulkopuolisen rahoituksen saatavuuteen lisäävät irtisanottavien
määrää.
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton siirto vaarantaa arpajaislain
toteutumisen ja kolmannen sektorin järjestöjen
tulevaisuuden. Vuoden 2015 budjetissa RAY:n tuotoista on tarkoitus osoittaa
30 miljoonaa euroa budjetin yleiskatteiselle momentille.
RAY:n pelitoiminnan tuoton käyttäminen muuhun
kuin arpajaislaissa nimenomaisesti säädettyyn
toimintaan on suuri riski rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmän
kannalta. Keskusta pitää hallituksen linjausta
avata RAY:n tuottojen käyttö budjetin katteeksi
kestämättömänä eikä hyväksy
sitä.
Rakenteelliset uudistukset:
1) Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseen
vauhtia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta
koskevalla uudella lainsäädännöllä on kiire.
Puolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen
pohjalta parlamentaarisessa valmistelussa oleva järjestämislaki
tulee saada päätöksentekoon sovitulla
aikataululla. Vielä tämän eduskunnan
tulee saada laki hyväksyttyä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä odottaa
ja vaatii uudistamista. Laajapohjaisesti parlamentaarisesti valmistelussa
olevat tulevaisuuden rahoitusmallivaihtoehdot tulee saada tehtyä parlamentaariselle
valmistelulle annetussa määräajassa 28.2.2015
mennessä.
Keskusta kannattaa periaatetta, jonka mukaan ihmisille luodaan
edellytykset nykyistä paremmin valita palvelujen tuottaja.
Sen, että raha seuraa asiakasta, tulee olla mahdollista
hoitoketjun eri vaiheissa. Jotta tämä olisi mahdollista,
pitää tietojärjestelmien olla kunnossa.
Meillä pitää olla nykyistä enemmän
tietoa niin palvelujen sisällöistä, laadusta
kuin kustannuksistakin. Kyse on kokonaisuudistuksesta, joka tulee
kyetä riittävällä tavalla linkittämään
hallinnossa tehtäviin ratkaisuihin. Rahoituksessa on siirryttävä monikanavaisesta
rahoitusjärjestelmästä yksikanavaiseen
malliin, joka on nykytilannetta yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi.
Julkinen raha tulee koota tuleville sotealueille. Tarvittaessa on edettävä kokeilujen
kautta kohti valtakunnallista ratkaisua.
2) Parempi työkyky, pidemmät työurat
Työmarkkinajärjestöt ovat päässeet
sopuun tulevien vuosikymmenien eläkeratkaisusta. Hallituksen
tulee huolehtia siitä, että sopimuksen vaatimasta
lainsäädännöstä huolehditaan
viivytyksettä.
Työurien pidentämiseksi eräs kiireellisistä toimista
on kuntoutuksen kokonaisuudistus. Keskusta näkee, että kuntoutusjärjestelmiä uudistamalla
ennaltaehkäistään työkyvyttömyyttä. Osatyökykyisten
voimavarat on otettava nykyistä paremmin käyttöön.
Työurien pidentämisen välttämättömyydestä on
laaja yksituumaisuus. Nopeampi pääsy työelämään,
työssä jaksaminen sekä eläkepoliittiset
ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, jonka osalta on edettävä.
Tarvitaan välttämättömiä lainsäädäntöuudistuksia
osatyökykyisten sijoittumiseksi nykyistä paremmin
työmarkkinoille. Vähintä on, että valmistelu
käynnistettäisiin pikaisesti. Sosiaaliturvan ja
palkan sekä verotuksen yhteensovittamistyö vaatii
uuden otteen. Tavoitteena on oltava kannustava ja yksinkertainen
sosiaaliturva. Etenemiseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Kannatamme
kokeilujen kautta etenemistä esimerkiksi perustulon kehittämistyön
eteenpäinviemiseksi.
Työelämän joustomahdollisuuksia tulee
kehittää: lyhennetyt työviikot ja työpäivät
voivat olla toimiva ratkaisu niille, jotka haluavat panostaa
lastensa tai omien iäkkäiden vanhempiensa hoitamiseen.
Keskustan tavoitteena on työntekoon kannustava ja yksinkertainen
sosiaaliturva. Työnteon on kaikissa tapauksissa lisättävä käteen
jäävien tulojen määrää.
Tämä tarkoittaa paikoin tukien maksamista työhön
hakeutumisesta huolimatta. Uudistustyö on välttämätöntä tilanteessa,
jossa perusturvan tason riittävyys ja väliinputoamistilanteiden
välttäminen edellyttävät toimenpiteitä.
3) Kuntien tehtävien karsinta
Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat omia rakennepoliittisia
ratkaisuja valmistellessaan luvanneet karsia kuntien tehtäviä ja
velvoitteita 1 miljardin euron verran. Tämä valmistelu
on jäämässä pahasti kesken.
On olemassa esitykset noin 350 miljoonan euron edestä.
Tavoitteeseen pääsyyn liittyen ollaan pikavauhtia
valmistelemassa ns. menosääntöä sosiaali-
ja terveydenhuollon menojen hillitsemiseksi.
Omilla päätöksillään,
linjauksillaan ja valmistelullaan hallitus myöntää epäonnistumisensa
tehtävien karsinnassa. Menosääntö on
periaatteessa kannatettava asia. Lopullisen ratkaisun pitää olla
perustuslainmukainen niin, että ihmisten tarvitsemat palvelut
ovat saatavilla niissä tilanteissa, missä palveluja
tarvitaan.
Kuntien talouden vakauttamiseksi on linjattu, että ikääntyvän
väestön palveluja muutetaan laitospainotteisuudesta
kotona tapahtuvaan arjessa suoriutumiseen. Periaate on kannatettava.
Tämä ei kuitenkaan tapahdu ilman toimenpiteitä,
esimerkiksi omaishoidon tukijärjestelmän samanaikaista
kehittämistä.