Perustelut

Lapsilisäleikkaus on peruutettava

Ensimmäisten säästöpäätöstensä joukossa Kataisen hallitus jäädytti lapsilisien indeksit. Hallituksessa tehtiin arvovalinta. Osana valtiontalouden vakauttamista joudutaan tekemään vaikeita ja eri väestöryhmiin kielteisesti kohdistuvia ratkaisuja. Tehdään arvovalintoja.

Hallitus on esityksellään leikkaamassa lapsilisiä. Kaikista lapsilisistä leikataan 8—15 euroa kuukaudessa. Leikkaus kohdistuu jokaiseen lapseen, joka kuukausi. Tämä tuntuu pienituloisten perheiden kukkarossa. Emme hyväksy tätä leikkausta.

Lapsilisäleikkaus ollaan kompensoimassa epäoikeudenmukaisella ja sattumanvaraisesti perheisiin kohdistuvalla määräaikaisella verovähennysmallilla. Ratkaisun erikoisuutta kuvaa se, että pelkät tietojärjestelmien muutoskustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa. Sosiaalipoliittisesti periaatteellinen kysymys on se, että ensisijaisen etuuden leikkausta lähdetään kompensoimaan verovähennysten kautta.

Eduskunnan käymässä välikysymyskeskustelussa pääministerin viesti kaikkein pienituloisimmille lapsiperheille oli se, että lapsilisäleikkauksen kompensaatio heidän osaltaan toteutuu toimeentulotuen kautta. On sosiaalipoliittisesti erittäin arveluttavaa, että ensisijaisen etuuden leikkausta tehtäessä kehotetaan viime sijaisen edun — toimeentulotuen — käyttöön.

On olemassa vaihtoehto saada tuo 110 miljoonan euron leikkaussumma kasaan. Hallitus voisi luopua esimerkiksi kotihoidon tuen kiintiöinnistä. Vaihtoehtoisesti tupakkaveroa voidaan korottaa. Tällä vältettäisiin lapsilisäleikkaukset.

Kotihoidon tuen pakkokiintiöimisestä on luovuttava

Hallitus maksattaa epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa laskun lapsiperheillä tavoilla, jotka pohjautuvat arvovalintoihin. Hallitukselta on koko kautensa ajan puuttunut kokonaiskuva perhepolitiikasta. Sen kolmen vuoden aikana harjoittama perhepolitiikka on ollut sekavaa ja linjatonta. Näkemys ja tuntemus lapsiperheiden arjesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kuten palveluista ja tulonsiirroista, on hämärtynyt.

Kotihoidon tuen pakkokiintiöinnistä tulee luopua. Toteutuessaan ratkaisu vaikeuttaa perheiden arkea. Ehdotus on taloudellisilta ja työllisyysvaikutuksiltaan epärealistinen. Se ei tunnu luottavan perheiden omaan asiantuntemukseen elämänsä järjestämisessä. Lain valmistelu on vielä kesken, mutta käytössämme olevien tietojen perusteella jatkossa tukea ei enää saisi, jos lasta hoitaa kotona joku muu kuin vanhempi, esimerkiksi isovanhempi. Myös kauan odotettu varhaiskasvatuslaki odottaa hallituksen esityksen antamista.

Kotihoidon tuen pakkojakamisen seuraukset ovat hallitsemattomat. Kunnalliseen päivähoitoon on potentiaalisesti tulossa jopa noin 24 000 uutta hoidettavaa, joista noin 15 000 lasta on alle kolmevuotiaita. Lisäkustannus kunnille olisi tällöin 250—300 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen muuttaminen tarkoittaa painetta ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ja sopivien tilojen riittävyyteen. Jos kaikki lapset, joita hallituksen kaavailu koskettaa, siirtyisivät päivähoitoon, jouduttaisiin päiväkoteihin palkkaamaan yhteensä yli 5 000 uutta ammattilaista. Pelkästään alle kolmivuotiaiden ryhmiin tarvittaisiin lähes 4 000 uutta hoitajaa. Vaikka kaikki lapset, joita hallituksen kaavailema uudistus koskettaa, eivät siirtyisikään päivähoitoon, nousevat kuntien kustannukset joka tapauksessa erittäin korkeiksi. On selvää, että kotihoidon tukeen kajoaminen ei palvele millään tavalla hallituksen tavoitetta, jonka mukaan kuntien toimintamenoja pitäisi vähentää miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.

Hallituksen päätös on verhottu tasa-arvoa edistäväksi toimeksi ja rakennettu uskon varaan. Hallituksen kustannusarvio perustuu paljolti sen varaan, että jatkossa isät jäisivät nykyistä enemmän kotiin hoitamaan lasta. Oletuksena on, että 10 %:ssa tilanteista, joissa äidin enimmäiskuukaudet kotona tulevat täyteen, isä jäisi kotiin. On kuitenkin täysin epävarmaa, miten äidit toimivat kotihoidon tuen päättyessä, jos heillä ei ole työpaikkaa, johon palata. Laskelmien mukaan työttömyysturvan piiriin siirtyisi noin 5 400 äitiä, mikä lisäisi työttömyysturvamenoja 45 miljoonalla eurolla vuositasolla. Pakko ei motivoi isiä jäämään kotiin, jos kyseessä on perheen toimeentulon turvaaminen palkkatyössä. Aito valinta ansiotyön ja lastenhoidon välillä on mahdollista vain, jos vanhemmilla on samansuuruiset palkkatulot.

Takuueläkkeen tasoa nostettava

Eläkkeiden indeksien muutos vuonna 2015 on 0,4 %-yksikköä. Korottamatta jäävän indeksin osuus ollaan kompensoimassa verotuksen kautta.

Valtiovarainministeriö esitti omassa budjettiesityksessään, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten — takuueläkkeellä olevien — kohdalla kompensaatio indeksimuutokselle olisi tehty takuueläkkeen 10 euron kuukausikorotuksen kautta. Stubbin hallitus ei tätä korotusta kuitenkaan esitä. On kyse arvovalinnasta.

Indeksien jäädyttäminen on kompensoitava myös kaikkein pienituloisimmille eläkkeensaajille. Esitämme 13 miljoonan euron lisäystä talousarvioon takuueläkkeen korottamiseksi.

Kuntien palvelutuotanto

Kataisen-Stubbin hallitukset leikkaavat vaalikaudella kuntien valtionosuuksia yhteensä 3,8 miljardia euroa vuoden 2011 tasoon verrattuna. Hallitus on heikentänyt koko vaalikauden ajan merkittävällä tavalla kuntien mahdollisuuksia ihmisille tärkeiden terveys- ja muiden peruspalveluiden tuottamiseen. Valtio on vetäytymässä vastuustaan. Samanaikaisesti kun valtionosuus kuntapalveluista laskee ennätyksellisen alhaiseksi, on hallituksen lupaama kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsintatyö jäämässä keskeneräiseksi. On kannatettavaa, että perustuslakivaliokunta tutkii tulevan tilanteen perustuslainmukaisuuden. Niin suuret kaupungit kuin pienet kunnatkin pakotetaan tekemään ikävät palvelutason heikennykset ja palvelujen leikkauspäätökset sekä tasaveroluonteinen kunnallisveron nostaminen eli se työ, johon hallitus on kykenemätön.

Kunnat ovat saamassa koko vaalikaudella yhteensä 145 miljoonaa euroa uusien sosiaali- ja terveyspalvelujen lakisääteisten palvelujen kehittämiseen. Tällä summalla on tarkoitus hoitaa vastoin lupauksia tapahtuva kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen mm. vanhuspalvelulaki, lastensuojelun laatukriteerien voimaan saattaminen sekä yksi koko vaalikauden mittavimmista uudistuksista, sosiaalihuoltolain uudistaminen. Samojen eurojen tulisi riittää luvattuihin parannuksiin vammaispalveluissa, palvelurakenteiden kehittämistyöhön ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen sekä oppilashuollon parantamiseen ja lapsiperheiden kotipalveluihin. Rahamäärä on täysin riittämätön todelliseen tarpeeseen ja varsinkin annettuihin lupauksiin nähden. Ristiriita käytettävissä olevien resurssien ja voimassa olevan velvoittavan lainsäädännön välillä on käymässä kestämättömäksi.

Vanhuspalvelulain täytäntöönpano, koko sosiaalihuoltolain uudistaminen, perhehoitolaki, lastensuojelun ja perheiden palvelujen edellyttämät panostukset eivät toteudu tavoitelluilla tavoilla. Monista Kataisen hallituksen lupaamista uudistuksista on luovuttu räikeimpänä esimerkkinä omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistäminen. Hallitus sysää omaa vastuutaan ja antamiensa lupauksien toteuttamisen seuraavalle hallitukselle.

Omaishoidon tuki

Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus, jonka yhtenä olennaisena osana on omaishoitajuuden ja omaishoidon tukijärjestelmän kehittäminen.

Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Laissa omaishoidon tuesta määritellään omaishoitajaksi henkilö, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä omaishoidosta kunnan kanssa. Omaishoidon tukipäätöksen saa Suomessa noin 40 000 omaishoitajaa.

Omaishoito on monella tapaa mielekäs ja inhimillinen tapa hoitaa läheistä ja olennainen osa ikäihmisten hoivaa ja hoitoa. Omaishoidolla säästetään yhteiskunnan varoja noin kaksi miljardia euroa. Usein omaishoitaja on itsekin ikääntynyt. Onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia omaishoitajan jaksamisesta.

Edellytämme, että omaishoidon tuen maksatuksen siirto Kelan vastattavaksi tehdään viipymättä. Vain näin voidaan taata yhdenmukaiset kriteerit koko maahan. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen omaishoitaja saa hänelle kuuluvan tuen kotikunnasta riippumatta. Kansallisesti asettamamme tavoite laitoshoidon vähentämiseksi ei onnistu ilman riittäviä resursseja ja tarvittavia päätöksiä. Omaishoitoa kehittämällä ja lisäämällä on mahdollista vastata myös laitoshoidon vähentämisestä johtuvaan ja kasvavaan muun hoidon tarpeeseen.

Esitämme talousarvioon 30 miljoonan euron lisämäärärahaa omaishoidon tuen Kelaan siirtämisen toteuttamiseksi 1.7.2015 lähtien.

Lastensuojelun tilanteen parantaminen edellyttää tekoja

Lastensuojelun laatukriteerit on saatava voimaan välittömästi. Osaaminen lapsi- ja perhetyössä on turvattava. Riittävästä osaajien koulutuksesta on huolehdittava. Työkäytäntöjä on kehitettävä. Selvityshenkilö Aulikki Kananojan työryhmän 54 toimenpide-ehdotusta on saatava toimeenpantaviksi kiireellisinä.

Lasten ja lapsiperheiden pahoinvointiin on kyettävä puuttumaan. Ennakoivaan työhön panostaminen on välttämätöntä. Lapsiperheiden kotipalvelut on palautettava. Tähän esitämme varattavaksi 20 miljoonan euron lisämäärärahan.

Sektoritutkimuksen määrärahojen leikkaus johtaa irtisanomisiin

Päätöksenteon tulee pohjautua riittävään asiantuntemukseen ja huolelliseen valmisteluun. Sektoritutkimuslaitosten tutkimustyö sekä tuki päätöksenteolle on merkittävällä tavalla vaarantumassa. Valiokunnan lausunnonkin mukaan eri laitoksille määritellyt viranomaistehtävät ovat vaarantumassa pysyvällä tavalla. Vaikutukset ulkopuolisen rahoituksen saatavuuteen lisäävät irtisanottavien määrää.

Raha-automaattiyhdistyksen tuoton siirto vaarantaa arpajaislain toteutumisen ja kolmannen sektorin järjestöjen tulevaisuuden. Vuoden 2015 budjetissa RAY:n tuotoista on tarkoitus osoittaa 30 miljoonaa euroa budjetin yleiskatteiselle momentille.

RAY:n pelitoiminnan tuoton käyttäminen muuhun kuin arpajaislaissa nimenomaisesti säädettyyn toimintaan on suuri riski rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmän kannalta. Keskusta pitää hallituksen linjausta avata RAY:n tuottojen käyttö budjetin katteeksi kestämättömänä eikä hyväksy sitä.

Rakenteelliset uudistukset:

1) Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseen vauhtia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskevalla uudella lainsäädännöllä on kiire. Puolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen pohjalta parlamentaarisessa valmistelussa oleva järjestämislaki tulee saada päätöksentekoon sovitulla aikataululla. Vielä tämän eduskunnan tulee saada laki hyväksyttyä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä odottaa ja vaatii uudistamista. Laajapohjaisesti parlamentaarisesti valmistelussa olevat tulevaisuuden rahoitusmallivaihtoehdot tulee saada tehtyä parlamentaariselle valmistelulle annetussa määräajassa 28.2.2015 mennessä.

Keskusta kannattaa periaatetta, jonka mukaan ihmisille luodaan edellytykset nykyistä paremmin valita palvelujen tuottaja. Sen, että raha seuraa asiakasta, tulee olla mahdollista hoitoketjun eri vaiheissa. Jotta tämä olisi mahdollista, pitää tietojärjestelmien olla kunnossa. Meillä pitää olla nykyistä enemmän tietoa niin palvelujen sisällöistä, laadusta kuin kustannuksistakin. Kyse on kokonaisuudistuksesta, joka tulee kyetä riittävällä tavalla linkittämään hallinnossa tehtäviin ratkaisuihin. Rahoituksessa on siirryttävä monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä yksikanavaiseen malliin, joka on nykytilannetta yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi. Julkinen raha tulee koota tuleville sotealueille. Tarvittaessa on edettävä kokeilujen kautta kohti valtakunnallista ratkaisua.

2) Parempi työkyky, pidemmät työurat

Työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun tulevien vuosikymmenien eläkeratkaisusta. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että sopimuksen vaatimasta lainsäädännöstä huolehditaan viivytyksettä.

Työurien pidentämiseksi eräs kiireellisistä toimista on kuntoutuksen kokonaisuudistus. Keskusta näkee, että kuntoutusjärjestelmiä uudistamalla ennaltaehkäistään työkyvyttömyyttä. Osatyökykyisten voimavarat on otettava nykyistä paremmin käyttöön.

Työurien pidentämisen välttämättömyydestä on laaja yksituumaisuus. Nopeampi pääsy työelämään, työssä jaksaminen sekä eläkepoliittiset ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, jonka osalta on edettävä.

Tarvitaan välttämättömiä lainsäädäntöuudistuksia osatyökykyisten sijoittumiseksi nykyistä paremmin työmarkkinoille. Vähintä on, että valmistelu käynnistettäisiin pikaisesti. Sosiaaliturvan ja palkan sekä verotuksen yhteensovittamistyö vaatii uuden otteen. Tavoitteena on oltava kannustava ja yksinkertainen sosiaaliturva. Etenemiseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Kannatamme kokeilujen kautta etenemistä esimerkiksi perustulon kehittämistyön eteenpäinviemiseksi.

Työelämän joustomahdollisuuksia tulee kehittää: lyhennetyt työviikot ja työpäivät voivat olla toimiva ratkaisu niille, jotka haluavat panostaa lastensa tai omien iäkkäiden vanhempiensa hoitamiseen.

Keskustan tavoitteena on työntekoon kannustava ja yksinkertainen sosiaaliturva. Työnteon on kaikissa tapauksissa lisättävä käteen jäävien tulojen määrää. Tämä tarkoittaa paikoin tukien maksamista työhön hakeutumisesta huolimatta. Uudistustyö on välttämätöntä tilanteessa, jossa perusturvan tason riittävyys ja väliinputoamistilanteiden välttäminen edellyttävät toimenpiteitä.

3) Kuntien tehtävien karsinta

Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat omia rakennepoliittisia ratkaisuja valmistellessaan luvanneet karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 miljardin euron verran. Tämä valmistelu on jäämässä pahasti kesken. On olemassa esitykset noin 350 miljoonan euron edestä. Tavoitteeseen pääsyyn liittyen ollaan pikavauhtia valmistelemassa ns. menosääntöä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen hillitsemiseksi.

Omilla päätöksillään, linjauksillaan ja valmistelullaan hallitus myöntää epäonnistumisensa tehtävien karsinnassa. Menosääntö on periaatteessa kannatettava asia. Lopullisen ratkaisun pitää olla perustuslainmukainen niin, että ihmisten tarvitsemat palvelut ovat saatavilla niissä tilanteissa, missä palveluja tarvitaan.

Kuntien talouden vakauttamiseksi on linjattu, että ikääntyvän väestön palveluja muutetaan laitospainotteisuudesta kotona tapahtuvaan arjessa suoriutumiseen. Periaate on kannatettava. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ilman toimenpiteitä, esimerkiksi omaishoidon tukijärjestelmän samanaikaista kehittämistä.

Perustelut

Valtion talouden tilanne on perussuomalaisten mielestä erittäin huolestuttava. Tasapainottamistoimia on tehtävä. Hallituksen säästötoimet ja säästöihin ottama linja kurittaa kuitenkin kaikista pahiten pieni- ja keskituloisia, joilla on jo nyt suuria vaikeuksia selviytyä päivittäisestä toimeentulosta. STM:n hallinnonalalle kohdistetuista päätöksistä osa murentaa enemmän ostovoimaa kuin tuo julkiselle taloudelle säästöjä ja osa puolestaan tuo julkiselle taloudelle säästöjä, mutta heikentää vakavasti kansalaisten hyvinvointia sekä lisää polarisaatiota. Perussuomalaiset eivät voi hallituksen linjaa hyväksyä. Katsomme, että vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa tärkeintä olisi huolehtia perusrakenteiden ja -asioiden saattamisesta kuntoon ja vahvistamisesta, jotta myös tulevaisuuden rakentamiselle kaikissa ikäryhmissä olisi hyvä ja vahva pohja.

Siksi esitämmekin seuraavaa:

Peruspalveluiden alasajon loputtava ja haja-asutusalueilla asuvien palvelunsaanti turvattava

Kuntien tehtävät ja palveluihin käytettävissä olevat rahat eivät ole tasapainossa. Valtiovalta aikoo taas vähentää kuntien saamaa rahoitusta, vaikka kunnat ovat jo nyt vaikeuksissa. Esimerkiksi kuntien rahoitusosuutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta aiotaan lisätä. On sanomattakin selvää, että valtiontaloudesta säästäminen kuntatalouden kustannuksella aiheuttaa kansalaisten palvelujen heikentämistä. Peruspalvelujen valtionosuuksien jatkuvan leikkaamisen sijaan kuntien resursseja on lisättävä, jotta kansalaiset saavat tarvitsemiaan julkisia palveluita. Lisäksi kuntien tehtävärakenteita tulisi perussuomalaisten mielestä ryhtyä vahvasti tarkastelemaan ja purkamaan.

Palveluiden saanti kaikkialla Suomessa, myös haja-asutusalueilla on turvattava. Hallitus on kuitenkin taas kerran korottamassa matkakorvausten omavastuuta. Kuten tiedämme, tämä säästötoimenpide osuu kipeimmin syrjäseudulla asuviin ja iäkkäisiin, jotka käyttävät paljon kuljetuspalveluita. Suuntana tuntuu olevan erilaisista korvauksista luopuminen ja samalla palveluiden keskittäminen. Perussuomalaiset edellyttävät, että lähipalvelut turvataan tasa-arvoisesti kaikille Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaansaattamista pidämme tärkeänä. Mikäli sen myötä lähipalveluja ei kyettäisi riittävän vahvasti tulevaisuudessa turvaamaan, katsomme, että lähipalvelulain valmisteluun ja toteuttamiseen olisi syytä ryhtyä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei tule leikata

Hallitukselta uupuu edelleen pitkäjänteinen ja vastuullinen perhepolitiikka. Emme hyväksy lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikkaamista. Perussuomalaiset ovat syvästi huolissaan siitä piittaamattomuudesta, jolla hallitus tekee päätöksiä lasten, nuorten ja perheiden kohdalla.

Lapsilisäleikkaus on vain yksi esimerkki siitä, kuinka hallituksella ei ole kokonaiskuvaa päätöksistään ja niiden vaikutuksista. Leikkauksen vaikutus pienituloisten ihmisten arkeen on merkittävä, vaikka kuinka sitä vähätellään. Pienellä, marginaalisella näennäissäästöllä ei Suomea pelasteta, mutta huomio saatiin pois hallituksen kyvyttömyydestä tehdä suuria rakenteellisia päätöksiä. Lapsilisäleikkausta kompensoiva veromalli ei auta perheitä arjessa selviämisessä, jossa euroja tarvitaan joka ikinen arkipäivä. Lisäksi malli ei hyödytä kaikista heikoimmassa asemassa olevia perheitä laisinkaan. Hallitus hakikin kylmästi kaikista heikoimmilla olevilta lapsiperheiltä säästöjä, ja samalla rikottiin lapsilisäjärjestelmän periaatteet. Uuden järjestelmän suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito maksavat nekin, ja huomioitavaa on myös se, että kyseessä on vain määräaikainen muutos.

Lapsilisä on yksi tärkeimmistä lapsiperheiden tulonsiirroista, joka on tarkoitettu nimenomaan lapsen elämisen kustannuksiin. Lapsilisien reaaliarvon on eduskunnan sisäisen tietopalvelun toimesta arvioitu olevan vuonna 2015 ensimmäisen lapsen osalta lähes 30 % pienempi ja toisen lapsen osalta jo lähes 40 % pienempi vuoden 1994 tasoon verrattuna. Tällä hallituskaudella lapsilisien reaaliarvo on painettu alemmas kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Lapsilisien reaaliarvon alentuminen ja nyt leikkaaminen koskettaa kipeimmin pienituloisia lapsiperheitä ja heikentää lasten mahdollisuuksia terveeseen ja hyvään elämään. Lapsiperheköyhyys on todellisuutta, johon tulisi kaikin keinoin puuttua. Perussuomalaiset eivät hyväksy lapsilisiin kohdentuvaa leikkausta.

Perussuomalaiset pitävät tärkeänä myös panostaa vahvasti lasten ja nuorten palveluihin. Kokonaisvaltainen lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen ohjelma kuitenkin edelleen puuttuu, mikä näkyy heikkona panostuksena lasten ja nuorten hyvinvointiin. Yhteistyö yli sektorirajojen ei toimi, ja monissa kunnissa lasten ja nuorten palvelut ovat vakavasti retuperällä. Erityisen huolissaan perussuomalaiset ovat lasten ja nuorten mielenterveystyön tilanteesta sekä syrjäytymisen lisääntymisestä ja sen myötä syntyvistä vakavista monimuotoisista ongelmista, jotka ovat paitsi yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti myös inhimillisesti tarkastellen todella huolestuttavia. Hallitus on varannut sosiaalihuoltolain uudistukseen ja siihen liittyvään lastensuojelulain muutokseen 16 miljoonaa euroa, mutta pelkästään äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten järjestämän opiskeluterveydenhuollon valtakunnallisten vähimmäistavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi THL:n arvion mukaan ainakin 60 miljoonan euron lisärahoitusta. Panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin maksavat itsensä moninkertaisina takaisin. Silti hallitukselta ei löydy rohkeutta panostaa näihin palveluihin.

Laitoshoitoa vähennettäessä on omaishoitoon ja kotipalveluihin panostettava enemmän

Laitoshoidon paikkoja vähennettäessä on todennäköistä, että kotona hoidetaan jatkossa entistä huonokuntoisempia ihmisiä. Näin ollen omaishoidon tukipalvelujen ja kotipalveluiden merkitys tulee kasvamaan. THL:n kyselyn mukaan lähes 50 % yli 63-vuotiaista omaishoidon tukipalveluita tarvinneista arvioi, ettei ole saanut riittävästi tukea. Omaishoidossa tukea tarvitaan paitsi hoitamiseen liittyvissä asioissa myös hoitajan oman jaksamisen ylläpitämiseksi. Aina omaistaan hoitavalla ei ole edes energiaa tuen vaatimiseen, joten on tärkeää, että omaishoidon tukipalvelut tehdään mahdollisimman helposti saatavilla oleviksi. Omaishoitajat ja hoidettavat ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa asuinkunnasta riippuen, sillä omaishoidon tukea tarjotaan kunnissa vaihtelevasti. Omaishoidon hoitopalkkion siirtäminen Kelan vastuulle edistäisi oikeudenmukaisuutta ja toisi useammat omaistaan hoitavat tuen piiriin. Omaishoidon hoitopalkkioita on myös syytä korottaa. Myös kotipalveluihin on panostettava jatkossa enemmän. Kotona hoidettavien ihmisarvosta on huolehdittava, jotta heistä ei tule kapistuksia, joita säilytetään neljän seinän sisällä vailla mahdollisuutta inhimilliseen elämään. Myös muihin ikäihmisten palveluihin kohdennettavia resursseja on perussuomalaisten mielestä varauduttava korottamaan, mikäli syksyllä tapahtuva palvelujen seuranta osoittaa, että ikäihmisten palvelut ovat yhä puutteellisia.

Eläkeindeksien korotusten alentaminen leikkaa enemmän ostovoimaa kuin tuo säästöjä

Kansaneläke- ja työeläkeindeksien korottaminen vain 0,4:llä 1,1 prosentin sijaan heikentää monien kansalaisten ostovoimaa. Eläkkeiden lisäksi indeksikorotusten alentaminen heikentää myös monia muita näihin indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa sekä rintamalisiä. Julkinen sektori säästää indeksikorotuksia heikentämällä noin 125 miljoonaa euroa, mutta kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta 230 miljoonaa euroa. Kansalaisten ostovoima siis heikkenee enemmän kuin julkiselle taloudelle koituu säästöjä. Tämä säästötoimi ei helpota talouden elpymistä, vaan vie monien pienituloisten kukkaroista elintärkeitä euroja. Indeksikorotusten alentaminen on vastuutonta politiikkaa, jossa hallitus maksattaa virheet yhteiskunnan heikompiosaisten kustannuksella. Tämän päätöksen vastuuttomuutta kuvastaa myös se, että indeksikorotusten alentamista ei ole suunniteltu korvattavan myöhemminkään, vaan vaikutus on tarkoitettu pysyväksi. Eläkkeensaajien osalta hallitus aikoo keventää verotusta korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä. Kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät tästä kuitenkaan juuri hyödy.

Kotihoidon tuen puolittaminen lisää päivähoitokustannuksia ja rajoittaa perheiden valinnanvapautta

Kotihoidon tuen puolittamista on perusteltu tarpeella lisätä naisten työllisyyttä ja kannustaa miehiä jäämään kotiin hoitamaan lasta. Tutkijat ovat kuitenkin arvioineet, että merkittävä osa yli kaksivuotiaan lapsen kanssa kotona olleista äideistä joutuu työttömiksi, eikä isien kotiin jäämistä ole pidetty kovinkaan todennäköisenä. Lisäksi perheiden mahdollisuuksiin hoitaa pienet lapset kotona vaikuttavat voimakkaasti taloudelliset mahdollisuudet. Vaikka hallituksen toive naisten työllisyydestä ja miesten kotiin jäämisestä toteutuisikin, ei kokonaistyöllisyysaste kuitenkaan nousisi. Lisäksi kotihoidon tuen puolittaminen vanhempien kesken rajoittaa perheiden vapautta valita omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva lastenhoitoratkaisu. Muutos lisää voimakkaasti tarvetta päivähoitopaikoille ja nostaa osaltaan työttömyyskuluja. Näitä kustannuksia hallitus pyrkii tasaamaan rajoittamalla subjektiivista päivähoitoa ja leikkaamalla lapsilisiä. Perussuomalaiset vaativat kotihoidon tuen puolittamispäätöksen perumista ja haluavat antaa jatkossakin perheiden itse päättää, kuinka ne oman elämäntilanteensa mukaan lasten hoitamisen järjestävät.

Tutkimuslaitosten toiminnasta säästäminen kostautuu huonoina päätöksinä

STM:n hallinnonalalle kohdennetaan taas sektoritutkimussäästöjä. Huomautamme, että tutkimuslaitosten toiminnasta suuri osa on asiantuntijatoimintaa, viranomaistoimintaa ja rekistereiden sekä tietovarantojen ylläpitoa. Tutkimustoiminta puolestaan on välttämätöntä asiantuntija- ja viranomaistoiminnalle. Hallituksen päätöksentekoa sivusta katsellessa vaikuttaa siltä, että tutkimustietoa ei osata hyödyntää, eikä tätä taustaa vasten ole mikään ihme, että tutkimuslaitosten toiminnasta katsotaan vielä voitavan säästää. Tässä taloudellisessa tilanteessa tärkeintä on järkevien ja pitkänäköisten päätösten tekeminen, ja ministeriöissä pitäisi aiempaa paremmin hyödyntää tutkimuslaitosten tietovarantoja. Tämä ei kuitenkaan onnistu sektoritutkimuksen toimintamahdollisuudet romuttamalla.

Perustelut

Pääministeri Kataisen johtaman kuuden puolueen hallituksen ohjelmassa "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi" vuodelta 2011 todettiin, että "eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään". Lisäksi ohjelman hyvinvointiosassa linjattiin, että "hallitus toimii voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan".

Pääministeri Kataisen johtaman viiden puolueen hallituksen kevään 2014 kehysriihen päätökset sekä Stubbin hallituksen esitys vuoden 2015 valtion talousarvioksi merkitsevät selkeätä suunnanmuutosta näihin sosiaalipoliittisiin lähtökohtiin. Hallituksen talousarvio ensi vuodelle nimenomaan lisää köyhyyttä ja kansalaisten eriarvoisuutta.

Nyt hallituksen esitykset leikata lapsilisiä 110 miljoonalla eurolla ja palauttaa leikkauksen vaikutus osalle perheistä verovähennyksillä sekä työttömyysturvan ja muiden sosiaalietuuksien indeksien leikkaus 91 miljoonalla eurolla heikentävät merkittävästi vähätuloisten ja erityisesti monilapsisten perheiden arjesta selviytymistä. Ratkaisu lisää erituloisten perheiden välisiä eroja ja vähätuloisten mahdollisuuksia tarjota lapsilleen turvallinen ja virikkeellinen ympäristö.

Kysymystä lapsilisien leikkauspäätöksen merkityksestä tulee arvioida osana hallituksen jo ennestään tekemiä ja nyt valtion talousarviossa lapsiperheisiin kohdistuvia menoja lisääviä ja tuloja vähentäviä päätöksiä. Hallituksen päättämistä leikkauksista huomattava osa kohdistuu lapsiin ja lapsiperheisiin. Tällaisia muita ratkaisuja ovat muun muassa joukkoliikenteen hintoihin ja oman auton käyttökuluihin vaikuttava polttoaineveron korotus, päätökset työmatkakuluvähennyksen leikkaamisesta ja asumiskustannusten nousuun vaikuttavat päätökset muun muassa tuloveroa kiristävän asuntolainavähennyksen pienentämisen sekä kiinteistöveron korotuksen kautta.

Lisäksi hallituksen linjaus kuntien valtionosuuksien leikkaamiseksi tulee kasvattamaan kuntasektorin säästöpaineita, millä on laajasti kielteisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon koko maassa, mutta eniten vaikutukset kohdistuvat taloudellisissa vaikeuksissa oleviin Itä- ja Pohjois-Suomen kuntiin.

Sosiaali- ja terveysalan ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset vaarantavat alan kehitystä sekä pitkän tähtäimen taloudellisia säästöjä.

Valtion talouskehys vuodelle 2016 romuttaa kevään 2011 hallitusohjelmalinjauksen, jonka mukaan lääkekorvausjärjestelmä uudistetaan niin, että paljon sairastavien ja pienituloisten asema paranee ja satunnaissairaiden vastaavasti hieman heikkenee. 26 miljoonan euron lisäleikkaus jo valmiiksi tingittyyn järjestelmäuudistukseen on täysin kestämätöntä. Jotta aidosti oikeudenmukaisia rakenteellisia säästöjä voitaisiin lääkekorvausjärjestelmästä saavuttaa, pitäisi välittömästi alkaa panostaa lääkkeiden tarkoituksenmukaisempaan käyttöön ja halvempiin, mutta yhtä tehokkaisiin rinnakkaisvalmisteisiin.Hallituksen yleinen talouspoliittinen linja ja lähes kolmen miljardin euron sopeutukset vaikuttavat suhdannetaantumassa, jossa yksityisen sektorin kasvu on olematonta ja jossa yritysten sekä kotitalouksien luottamus talouteen on alamaissa, mikä on erittäin tuhoisaa sosiaaliselle kehitykselle. Nämä sopeutukset johtavat talouskasvun merkittävään hidastumiseen ja työttömyyden kasvun voimistumiseen, minkä seurauksena kansalaisten eriarvoisuus entisestään lisääntyy.