Pitkään jatkunut vaikea taloudellinen tilanne ei vieläkään tunnu hellittävän. Hallituksen vaatimattomat satsaukset työllisyyteen ja talouden kasvuun sekä ihmisten ostovoimaa heikentävät leikkaukset ja kiristykset näkyvät taloudessa. Tämä näkyy vahvasti myös kuntataloudessa ja ihmisille tärkeiden arkisten peruspalveluiden saatavuudessa ja laadussa. Hallitus esittää valtionosuuden alentamista tähän vuoteen verrattuna 0,38 prosenttiyksikköä. Osana kuntatalouden säästöohjelmaa hallitus on vähentänyt kunnilta tehtäviä ja velvoitteita. Tämä näkyy eri kunnissa eri tavoin. Kuten valiokunnan lausunnossa todetaan, on säästöjen löytäminen kansalaisten perusoikeudet turvaavalla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisen haasteellista.
Hallitus tavoittelee säästöjä mm. vanhustenhuollosta. Vanhustenhuollon laatusuositusta aiotaan muuttaa siten, että kehyskaudella saavutetaan julkiseen talouteen 70 miljoonan euron säästö. Pidämme järkevänä sitä, että hallitus luopui hallitusohjelman liitteeseen 6 kirjaamastaan tavoitteesta heikentää ympärivuorokautisen vanhustenhoidon mitoitusta 0,4 hoitajaan vanhusta kohden. Tämä olisi useiden asiantuntija-arvioiden mielestä ollut epäinhimillistä ja täysin kohtuutonta. Hallitus aikoo saavuttaa säästötavoitteen jatkossa sisällyttämällä hoitoon osallistuvan henkilöstön, kuten virkistystoiminnan ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävän henkilöstön, hoiva-avustajat, alan opiskelijat ja oppisopimuskoulutettavat, nykyistä joustavammin henkilöstömitoitukseen yhdenmukaistamalla tehostetun palveluasumisen yksiköiltä edellytettäviä henkilöstömitoitusvaatimuksia, poistamalla tukipalveluhenkilöstön erillisen mitoitusvaatimuksen sekä hyödyntämällä teknologian antamia mahdollisuuksia mitoituksen laskennassa.
Jo aiemmin hallitus on esittänyt (HE 218/2016 vp), että vanhustenhuollossa käytettävää osaamista voidaan heikentää siten, että vanhuspalvelulaista poistetaan vanhustyön ammatillista osaamista koskeva ammattialalistaus, ja siten, että laista poistetaan myös vanhusten oikeus vastuutyöntekijään. Vastustamme näitä vanhuspalvelulain heikennyksiä emmekä hyväksy myöskään laatusuositukseen suunniteltuja muutoksia sikäli, kun ne tulevat heikentämään vanhusten palveluiden laatua.
Vanhustyön osaamisen ja asiantuntemuksen heikentäminen eivät ole vastauksia vanhustyön haasteisiin. Päinvastoin osaamisen tarve on kasvava väestön ikääntyessä ja ikääntyneiden eläessä yhä pidempään. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sitoutuu työhön sekä on laadukkaan ja eettisesti kestävän sosiaalihuollon tae. Sosiaalityön kuormitusta voidaan vähentää kehittämällä työntekijöiden psyykkisiä resursseja sekä organisatorisilla ratkaisuilla, kuten johtamisella, työn tekemisen järjestelyillä, työilmapiirillä ja työyhteisön tuella. Positiivisia muutoksia on saavutettavissa konkreettisilla teoilla, kuten ottamalla käyttöön henkilöstömitoitukset, varmistamalla ammatillinen tuki, johtaminen ja konsultaatiomahdollisuudet sekä vahvistamalla työnohjausta ja täydennyskoulutusta.
On väärin laskea vanhustyön osaamisen tasoa, kun tiedämme, että hyvä osaaminen on edellytys paitsi hyvälle hoidolle ja riittävän monipuoliselle palvelutarpeen arvioinnille myös hyvälle johtamiselle ja palveluiden kehittämiselle — mitkä taas mahdollistavat vaikuttavan, kustannustehokkaan toiminnan. Hallituksen tulisi kehittää vanhustyötä asiantuntijoiden ohjeistuksen mukaan. Vain näin voidaan saavuttaa kestäviä muutoksia palvelutuotannossa ja säästöjä pidemmällä aikavälillä.