Työn verotuksen keventämisen rahoittamiseksi hallitus päätti elokuun budjettiriihessä korottaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla. Alkoholiveron korotusesityksen tavoitteena onkin hallituksen esityksen perustelujen mukaan lisätä valtion verotuloja. Esitys myös toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman tavoitetta siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.  

Esityksen tavoitteena on verotulojen kasvattamisen lisäksi alkoholin kokonaiskulutuksen ja sitä kautta alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Esityksessä on pyritty ottamaan huomioon alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen vaikutukset alkoholijuomien saatavuuteen ja kokonaiskulutukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää kansanterveydellisiä vaikutuksia keskeisinä veronkorotuksen perusteina. 

Vuosien 2010 ja 2016 välillä hinnat ovat yleisesti nousseet noin yhdeksän prosenttia. Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat ovat samana aikana reaalisesti nousseet noin kaksi prosenttia. Keskimääräistä vähemmän ovat nousseet siidereiden, oluen ja mietojen viinien hinnat. Oluen hinta on vuodesta 2010 noussut reaalisesti vajaan puoli prosenttia, mietojen viinien reaalihinta vajaan prosentin ja siidereiden hinnat ovat reaalisesti laskeneet noin puoli prosenttia. Vuoden 2014 jälkeen oluen ja siidereiden hinnat ovat keskimäärin laskeneet. Valiokunta pitää jo hintakehityksen vuoksi tärkeänä, että alkoholiveroa korotetaan ja että korotus lievästi painottuu muihin kuin väkeviin alkoholijuomiin.  

Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousevat keskimäärin noin viisi prosenttia. Keskioluen vähittäismyyntihinta nousee keskimäärin runsaat kuusi prosenttia, mikä merkitsee vähittäismyynnissä halvimpien oluiden hinnan korotusta noin 7 sentillä (0,33 l). Alkoholin tilastoidun kulutuksen arvioidaan veronkorotuksen vuoksi vähenevän noin kaksi prosenttia. Osan tilastoidusta kulutuksesta arvioidaan voivan korvautua matkustajatuonnilla, joka on viimeisen vuoden kuluessa vähentynyt merkittävästi. Saadun selvityksen mukaan lokakuun matkustajatuonti on laskenut 7 miljoonaan litraan (100 %:isena alkoholina), mikä on pienin määrä vuoden 2007 jälkeen.  

Esityksessä (s. 21) todetaan, ettei ehdotetun veronkorotuksen vaikutusta matkustajatuontiin ole pystytty luotettavasti selvittämään. Vaikka vuosien 2008—2014 alkoholiveron korotukset eivät saadun selvityksen mukaan ole merkittävästi lisänneet alkoholin matkustajatuontia, on kehitystä jatkossakin huolellisesti seurattava. Saadun selvityksen mukaan Tullin alkoholivalvontaan kohdistetusta tehostetusta valvonnasta on jouduttu luopumaan ja Tullin henkilömäärää on vähennetty. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Tullin voimavarojen riittävyys alkoholin maahantuonnin valvonnassa turvataan. 

Valtaosa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista arvioi alkoholilain kokonaisuudistuksessa ehdotettujen muutosten lisäävän alkoholin kulutusta selvästi enemmän kuin veronkorotus sitä vähentää. Ehdotettu veronkorotus ei siten riitä kattamaan esitetyn alkoholilain uudistuksen seurauksena syntyvää kokonaiskulutuksen kasvua ja sen aiheuttamia kansanterveydellisiä ja taloudellisia menetyksiä. Jos alkoholilaki toteutetaan nykyisellä 4,7 prosentilla, sosiaali- ja terveysministeriö arvioi muiden lainmuutosten nostavan kulutusta suunnilleen yhtä paljon kuin esitetty veronkorotus sitä laskisi, eli tällä kombinaatiolla olisi neutraali vaikutus kokonaiskulutukseen 

Valiokunta toistaa jo aiempien alkoholiveron korotusten yhteydessä todetun käsityksensä siitä, että maltillisten veronkorotusten jatkaminen on perusteltua, koska näin toteutettuna korotukset johtavat alkoholin kokonaiskulutuksen laskuun ja alkoholin aiheuttamien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähenemiseen. Valiokunta pitää esityksen kansanterveydellisten tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeänä, että esitetty veronkorotus toteutetaan.