Perustelut
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan kuuluvia asioita
on komission raportissa käsitelty kohdassa 2.4.1. "Sosiaalisen
yhteenkuuluvuuden vahvistaminen" sekä kohdassa 3.4. "Keskittyminen
aktiivista ikääntymistä edistäviin
uudistuksiin". Valtioneuvosto on omassa kirjelmässään
edellämainittujen asiakohtien osalta ottanut kantaa aktiivisen
ikääntymisen ja työvoiman tarjonnan edistämiseen
sekä terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistamiseen.
Komission raportissa on esitelty aktiivisen ikääntymisen
edistämiseen tähtääviä toimia
erityisesti siitä näkökulmasta, että vältettäisiin
työvoiman tarjonnan nopea pieneneminen ja edistettäisiin
ikääntyneiden työntekijöiden
pysymistä pidempään työelämässä.
Valiokunta pitää hyvänä, että valtioneuvosto
on omassa kannanotossaan korostanut työvoiman tarjonnan
pysyvyyden kannalta olevan tärkeää huomioida
eri väestöryhmät kuten ikääntyneet,
naiset, nuoret, vammaiset ja maahanmuuttajat. Tästä syystä on
tärkeää edistää koko
väestön, ei ainoastaan työntekijöiden,
työ- ja toimintakykyä ja terveyttä.
Komission raportissa esitetään avoimen koordinaation
laajentamista terveydenhuoltosektorilla. Avoimen koordinaatiomenetelmän
käyttö laajentuisi raportin perusteella sosiaalisen
suojelun kentässä terveydenhuollon modernisointiin. Valtioneuvosto
suhtautuu omassa kannanotossaan varauksellisesti avoimen koordinaation
laajentamiseen terveydenhuoltosektorilla. Samalla valtioneuvosto
myöntää tarpeen terveydenhuoltojärjestelmien
keskinäisen yhteistyön edelleenkehittämiseen.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston varaukselliseen kantaan avoimen
koordinaatiomenetelmän käyttöönottoon
terveydenhuoltosektorilla.
Göteborgin kokouksen päätelmien mukaisesti
laadittiin avointa koordinointimenetelmää noudattaen
jo alustava selvitys terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alan suuntaviivoista
kevään 2002 Barcelonan Eurooppa-neuvostolle. Nyt
menetelmän käyttö laajenisi. Terveydenhuollon
järjestäminen kuuluu lähtökohtaisesti kansalliseen
toimivaltaan ja toimivallan säilyttäminen kansallisella
tasolla on valiokunnan näkemyksen mukaan edelleen välttämätöntä.
Terveydenhuoltomenoilla on sinänsä väestön
ikääntyessä kasvava merkitys julkisen
talouden kestävyyden kannalta ja siitä näkökulmasta
terveydenhuoltomenojen kokonaiskehityksen ja terveydenhuoltojärjestelmien
kestävyyden seuranta on tarpeellista. Avoimen koordinaatiomenetelmän
käytön laajuutta on kuitenkin tarkkaan harkittava
eikä sen piirissä tule ottaa kantaa keinoihin,
joilla eri jäsenmaissa terveydenhuollon yhteisiin tavoitteisiin
tulisi pyrkiä. Terveyspalvelujärjestelmien organisointi
ja palvelujen tuottaminen samoin kuin rahoituskeinot tulisi jättää avoimen
koordinaation ulkopuolelle. Kun avoimen koordinaation oikeudellinen
pohja perustamissopimuksen käsittelyn yhteydessä on vielä kiteytymättä,
ei uusien politiikkalohkojen saattaminen avoimen koordinaation piiriin
ainakaan tässä vaiheessa ole toivottavaa.
Komission raportissa on kohdassa "Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden
vahvistaminen" käsitelty Euroopan köyhyysongelmaa.
Esityksestä ilmenee, ettei Eurooppa-neuvoston asettamassa tavoitteessa
köyhyyden vähentämisestä vuoteen 2010
mennessä ole toivotusti edetty. Raportin mukaan köyhyyden
lisääntyminen on todellinen vaara useissa jäsenmaissa.
Köyhyysriskin alaisena on 15 prosenttia unionin kokonaisväestöstä ja
riski on suurin Etelä-Euroopassa ja Irlannissa. Riski kytkeytyy
tiiviisti työttömyyteen, mutta kohdistuu myös
monilapsisiin perheisiin, yksin eläviin iäkkäisiin
naisiin sekä yksinhuoltajaperheisiin. Valtioneuvosto ei
omassa kannanotossaan ole puuttunut köyhyysongelmaan.
Unionissa on meneillään Nizzan Eurooppa-neuvoston
päätelmien mukaisesti avoimeen koordinaatiomenetelmään
perustuva oma prosessi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen
ehkäisemisestä. Siinä prosessissa jäsenmaat
ovat velvollisia laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmiaan. Valiokunnan
näkemyksen mukaan on hyvä, että köyhyyttä ja
sosiaalista syrjäytymistä käsitellään
myös tämän raportin yhteydessä.
Valiokunta korostaa, että köyhyysongelman paheneminen
unionissa on todellisena uhkana unionin laajentuessa. Syrjäytymisen
estämiseen tähtääviä toimia
olisi pikaisesti tehostettava. Vuoteen 2010 tähtäävän
70 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisen kannalta on
huolestuttava koulutustilastojen tieto, jonka mukaan 17 prosentilta
15-vuotiaista eurooppalaisnuorista puuttuu perustiedot lukemisessa,
kirjoittamisessa ja laskemisessa. Koska Lissabonin strategian keskeinen
osa on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen, valiokunnan
näkemyksen mukaan köyhyyden vähentämiseen
tähtäävän tavoitteen edistymistä olisi
tarpeen tarkastella myös valtioneuvoston kannanotossa.