Perustelut

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan kuuluvia asioita on komission raportissa käsitelty kohdassa 2.4.1. "Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen" sekä kohdassa 3.4. "Keskittyminen aktiivista ikääntymistä edistäviin uudistuksiin". Valtioneuvosto on omassa kirjelmässään edellämainittujen asiakohtien osalta ottanut kantaa aktiivisen ikääntymisen ja työvoiman tarjonnan edistämiseen sekä terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistamiseen.

Komission raportissa on esitelty aktiivisen ikääntymisen edistämiseen tähtääviä toimia erityisesti siitä näkökulmasta, että vältettäisiin työvoiman tarjonnan nopea pieneneminen ja edistettäisiin ikääntyneiden työntekijöiden pysymistä pidempään työelämässä. Valiokunta pitää hyvänä, että valtioneuvosto on omassa kannanotossaan korostanut työvoiman tarjonnan pysyvyyden kannalta olevan tärkeää huomioida eri väestöryhmät kuten ikääntyneet, naiset, nuoret, vammaiset ja maahanmuuttajat. Tästä syystä on tärkeää edistää koko väestön, ei ainoastaan työntekijöiden, työ- ja toimintakykyä ja terveyttä.

Komission raportissa esitetään avoimen koordinaation laajentamista terveydenhuoltosektorilla. Avoimen koordinaatiomenetelmän käyttö laajentuisi raportin perusteella sosiaalisen suojelun kentässä terveydenhuollon modernisointiin. Valtioneuvosto suhtautuu omassa kannanotossaan varauksellisesti avoimen koordinaation laajentamiseen terveydenhuoltosektorilla. Samalla valtioneuvosto myöntää tarpeen terveydenhuoltojärjestelmien keskinäisen yhteistyön edelleenkehittämiseen. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston varaukselliseen kantaan avoimen koordinaatiomenetelmän käyttöönottoon terveydenhuoltosektorilla.

Göteborgin kokouksen päätelmien mukaisesti laadittiin avointa koordinointimenetelmää noudattaen jo alustava selvitys terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alan suuntaviivoista kevään 2002 Barcelonan Eurooppa-neuvostolle. Nyt menetelmän käyttö laajenisi. Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu lähtökohtaisesti kansalliseen toimivaltaan ja toimivallan säilyttäminen kansallisella tasolla on valiokunnan näkemyksen mukaan edelleen välttämätöntä. Terveydenhuoltomenoilla on sinänsä väestön ikääntyessä kasvava merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta ja siitä näkökulmasta terveydenhuoltomenojen kokonaiskehityksen ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden seuranta on tarpeellista. Avoimen koordinaatiomenetelmän käytön laajuutta on kuitenkin tarkkaan harkittava eikä sen piirissä tule ottaa kantaa keinoihin, joilla eri jäsenmaissa terveydenhuollon yhteisiin tavoitteisiin tulisi pyrkiä. Terveyspalvelujärjestelmien organisointi ja palvelujen tuottaminen samoin kuin rahoituskeinot tulisi jättää avoimen koordinaation ulkopuolelle. Kun avoimen koordinaation oikeudellinen pohja perustamissopimuksen käsittelyn yhteydessä on vielä kiteytymättä, ei uusien politiikkalohkojen saattaminen avoimen koordinaation piiriin ainakaan tässä vaiheessa ole toivottavaa.

Komission raportissa on kohdassa "Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen" käsitelty Euroopan köyhyysongelmaa. Esityksestä ilmenee, ettei Eurooppa-neuvoston asettamassa tavoitteessa köyhyyden vähentämisestä vuoteen 2010 mennessä ole toivotusti edetty. Raportin mukaan köyhyyden lisääntyminen on todellinen vaara useissa jäsenmaissa. Köyhyysriskin alaisena on 15 prosenttia unionin kokonaisväestöstä ja riski on suurin Etelä-Euroopassa ja Irlannissa. Riski kytkeytyy tiiviisti työttömyyteen, mutta kohdistuu myös monilapsisiin perheisiin, yksin eläviin iäkkäisiin naisiin sekä yksinhuoltajaperheisiin. Valtioneuvosto ei omassa kannanotossaan ole puuttunut köyhyysongelmaan.

Unionissa on meneillään Nizzan Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti avoimeen koordinaatiomenetelmään perustuva oma prosessi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä. Siinä prosessissa jäsenmaat ovat velvollisia laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmiaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan on hyvä, että köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä käsitellään myös tämän raportin yhteydessä. Valiokunta korostaa, että köyhyysongelman paheneminen unionissa on todellisena uhkana unionin laajentuessa. Syrjäytymisen estämiseen tähtääviä toimia olisi pikaisesti tehostettava. Vuoteen 2010 tähtäävän 70 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisen kannalta on huolestuttava koulutustilastojen tieto, jonka mukaan 17 prosentilta 15-vuotiaista eurooppalaisnuorista puuttuu perustiedot lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa. Koska Lissabonin strategian keskeinen osa on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen, valiokunnan näkemyksen mukaan köyhyyden vähentämiseen tähtäävän tavoitteen edistymistä olisi tarpeen tarkastella myös valtioneuvoston kannanotossa.