Perustelut

Esityksen mukaan puolustusvoimien vastuu terveydenhuollon järjestämisestä asevelvollisille, vapaaehtoisessa asepalveluksessa oleville sekä sotilasvirkaan koulutettaville opiskelijoille säilyy nykyisellään. Perusterveydenhuollon palvelut tuotettaisiin edelleen pääsääntöisesti varuskunnissa puolustusvoimien omana toimintana. Puolustusvoimat luopuu itse tuotetusta erikoissairaanhoidosta ja hankkii tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut yleisen terveydenhuollon organisaatioilta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että puolustusvoimat ja erityisesti Sotilaslääketieteen keskus pyrkivät turvaamaan sotilaslääketieteellisen osaamisen säilymisen ja kehittämisen yhteistyössä julkisen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Asepalvelukseen liittyvän erityisen fyysisen ja psyykkisen rasituksen aiheuttamien terveysriskien arviointi ja palvelusturvallisuuden säilyttäminen korostavat yhteistyön ja osaamisen merkitystä.

Ehdotetun kansanterveyslain 24 §:n ja erikoissairaanhoitolain 15 §:n perusteella kunnat ja kuntayhtymät voivat tehdä sopimuksia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien henkilöiden hoitamisesta. Sopimusten mukaiset tutkimukset ja hoidot voitaisiin antaa eri perustein ja nopeammin kuin jäsenkuntien asukkaille. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 1/2006 vp) todennut, että puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle voimassa olevan lain mukaan kuuluvien henkilöiden palveluskelpoisuuden turvaaminen on hyväksyttävä peruste erityiskohtelua merkitsevälle sääntelylle etenkin, kun otetaan huomioon palveluksen yhteys perustuslaissa säädettyyn maanpuolustusvelvollisuuteen ja palveluksen luonteesta johtuvat erityiset terveysriskit. Perustuslakivaliokunta on pitänyt lähtökohtaisesti ongelmallisena jonkin potilasryhmän asettamista terveydenhuoltopalvelujen saamisen nopeuden osalta etusijalle muihin potilaisiin verrattuna, mutta ongelmaa lieventävänä sitä, että sopimusten tekeminen on kunnille ja kuntayhtymille vapaaehtoista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia on syytä täsmentää sen turvaamiseksi, ettei sopimusten mukaisten palvelujen antamisella vaaranneta kuntien ja kuntayhtymien lakisääteisten tehtävien hoitamista. Tällaisia ovat muun muassa kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa säädetty oikeus tutkimukseen ja hoitoon pääsystä määräajassa.

Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista ei ole suoritettu korvauksia kunnille ja kuntayhtymille. Kansanterveyslain muutosten voimaantulosäännöksen mukaan palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen korvaus maksettaisiin vuoden 2008 alusta lukien. Terveyskeskuslääkärin osallistumisesta kutsuntatarkastuksiin ei ehdoteta maksettavaksi korvausta kunnille ja kuntayhtymille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kutsuntoihin osallistuminen merkitsee kausiluonteisesti huomattavaa rasitusta sellaisten pienten kuntien terveyskeskuksille, joiden alueella on suuri varuskunta. Valiokunta esittää, että puolustusvaliokunta harkitsee mahdollisuuksia korvausten aikaistamiseen ja ulottamiseen myös terveyskeskuslääkäreiden kutsuntatilaisuuksiin osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin.