Hallituksen esityksessä ehdotettu indeksin jäädytys on yksi sopeuttamistoimista, joita toteutetaan valtiontalouden tasapainottamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Esitys perustuu valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2018—2021.
Pysyvän lainsäädännön mukaan kansaneläkeindeksiin sidottuja eläkkeitä ja muita etuuksia pitäisi vuonna 2018 korottaa valiokuntakäsittelyn aikana tarkentuneen laskelman mukaan 0,68 prosenttia. Ehdotuksen arvioidaan vähentävän pysyvän lainsäädännön mukaiseen korotukseen verrattuna vuonna 2018 eläke- ja muita etuusmenoja yhteensä 40 miljoonaa euroa. Indeksin jäädytyksen nettomääräinen vaikutus julkiseen talouteen on kuitenkin tätä suurempi, koska indeksin jäädytys vaikuttaa myös eläkkeiden verotukseen. Sekä valtion- että kunnallisverotuksen eläketulovähennysten täydet määrät on sidottu kansaneläkkeen määrään. Tuloraja, jonka ylittämisen jälkeen eläkeläinen joutuu maksamaan tuloveroa, siirtyy näin alemmaksi. Kokonaisuutena arvioiden verotulot kasvavat esityksen johdosta yli 30 miljoonalla eurolla. Ehdotuksen mukaisella indeksin jäädytyksellä on pysyvä vaikutus etuuksien tasoon sekä saavutettavaan valtiontaloudelliseen säästöön, sillä jäädytetty indeksi tulee olemaan myös vuoden 2019 kansaneläkeindeksin laskennan pohjana.
Ehdotettu indeksin jäädytys koskee myös toimeentulotuen perusosaa. Kaikkein pienimpien tulojen varassa elävien kannalta on kuitenkin hyvä, että hallitus esittää laissa säädettyä toimeentulotuen perusosaa korotettavaksi. Perusosan korotus toteutuu näin ollen tosiasiallisesti täysimääräisesti myös vuonna 2018, mikä lieventää indeksijäädytyksen vaikutusta kaikkein pienituloisimmissa kotitalouksissa.
Hallitus on samanaikaisesti antanut erillisiä esityksiä, joilla lievennetään indeksijäädytyksen vaikutusta eräissä etuuksissa. Hallitus esittää takuueläkkeen ja eläkkeensaajan alimman hoitotuen korottamista pienituloisten eläkeläisen tilanteen helpottamiseksi (HE 123/2017 vp). Lisäksi hallitus esittää vähimmäismääräisten päivärahojen korottamista niin, että niiden nettomäärä pysyy vähintään toimentulotuen tasoisena (HE 141/2017 vp). Yksinhuoltajien tilanteen helpottamiseksi myös lapsilisän yksinhuoltajalisää ehdotetaan korotettavaksi (HE 163/2017 vp).
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksen vaikutus tuloeroihin ja pienituloisuusasteeseen on hyvin maltillinen. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan nyt ehdotettu kansaneläkeindeksin jäädytys ei kokonaisuutenakaan arvioiden heikennä niin olennaisesti perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustoimeentulon turvaa, että sääntelyä olisi pidettävä perustuslain vastaisena. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan valtioneuvoston tulee kuitenkin huolehtia siitä, että perusoikeuksien tasoon ehdotettujen muutosten ja tulevien muiden uudistusten yhteisvaikutus ei muodostu kohtuuttomaksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy siihen perustuslakivaliokunnan huomautukseen, että samaan asiakokonaisuuteen liittyvät samanaikaiset uudistukset tulisi pyrkiä kokoamaan yhteen hallituksen esitykseen tai arvioimaan tällaisten samoihin perusoikeuksiin liittyvien uudistusten vaikutuksia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Näin esitysten yhteisvaikutukset tulisivat paremmin arvioiduiksi.
Kansaneläkeindeksin soveltamatta jättäminen vuosina 2017—2019 saa useita eri etuuksia saaville henkilöille ja kotitalouksille aikaan kumuloituvia vaikutuksia. Etuuksien rahamääriin vaikuttavien muutosten lisäksi merkityksellisiä ovat esimerkiksi asumismenojen, lääkekorvausten ja asiakasmaksujen sekä verotuksen muutokset. Osa peräkkäisinä vuosina tehdyistä indeksin jäädytyksistä kohdistuu pahimmin tuen pitkäaikaisiin saajiin, joiden tulotaso uhkaa jäädä jälkeen ja kulutusmahdollisuudet pienentyä muuhun väestöön ja hintakehitykseen nähden. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan tavoin selvänä, että valtioneuvoston on tarkoin seurattava indeksin jäädytyksen vaikutuksia.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyy ehdotetun indeksijäädytyksen, mutta pitää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta ongelmallisena, jos syyperusteisen perusturvan taso tarveharkintaiseen toimeentulotukeen nähden jatkuvasti heikentyy. Perusturvan ja asumistuen toistuvat indeksijäädytykset osaltaan vahvistavat pienituloisten toimeentulotukiriippuvuutta samoin kuin sosiaaliturvan painopisteen siirtymistä pidemmällä aikavälillä viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitetun toimeentulotuen suuntaan. Syyperusteisen turvan paikkaaminen tarveharkintaisella toimeentulotuella helposti syventää kannustinloukkuja ja estää työllistymistä. Perustuslakivaliokunta huomauttaa, ettei perustoimeentuloa turvaava järjestelmä voi muodostua viimesijaisesta turvasta, ja pitää huolestuttavana etuudensaajien ohjautumista viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen saajiksi.
Hallituksen esityksessä on tarkasteltu Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan sosiaalisten oikeuksien komitean vuonna 2016 antamaa ratkaisua, jonka mukaan eräät Suomen perusturvaetuudet ovat riittämättömiä ja rikkovat siten peruskirjan 13 artiklaa. Perustuslakivaliokunta suhtautuu erittäin vakavasti sosiaalisen peruskirjan valvontakäytännössä esitettyihin huomioihin ja katsoo, että valtioneuvoston olisi syytä ryhtyä pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin niiden johdosta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä ja välttämättömänä, että hallitus on aloittanut sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Valiokunta korostaa, että huomiota tulee kiinnittää erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvaan.