Kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajan allekirjoittamassa lakialoitteessa LA 84/2018 vp ehdotetaan sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista ja kaikkien kansanedustajien saattamista sopeutumisrahajärjestelmän piiriin. Sopeutumiseläke ehdotetaan lakkautettavaksi myös kaikilta sopeutumiseläkettä tällä hetkellä saavilta entisiltä kansanedustajilta heti lain tullessa voimaan. 

Lakialoitteessa ehdotetaan siirtymäajan järjestelynä, että sopeutumiseläkettä parhaillaan saavalla henkilöllä on oikeus sopeutumisrahaan kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta alkaen. Muilla sopeutumiseläkkeeseen oikeutetuilla entisillä kansanedustajilla olisi oikeus saada sopeutumisrahaa kaksi tai kolme vuotta riippuen siitä, kuinka pitkä edustajantoimi heillä on ollut.  

Sopeutumiseläkkeen lakkauttaminen

Perustuslakivaliokunta on katsonut, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (PeVL 36/2018 vp). Valiokunta on lausunnossaan arvioinut sopeutumiseläkettä perustuslain 15 §:n omaisuudensuojan ja siihen kiinnittyvän perusteltujen odotusten suojan kannalta. Valiokunnan mukaan erilaisia odotusoikeuksia, jotka eivät ole vielä konkretisoituneet, ei voida pitää perustuslain omaisuudensuojasäännöksen näkökulmasta turvattuna omaisuutena. Valiokunta katsoo, että voimassa oleva lainsäädäntö, joka turvaa sopeutumiseläkkeen kansanedustajina ennen 1.3.2011 ja edelleen toimiville kansanedustajille, ei vielä muodosta näille kansanedustajille perusteltua odotusta sen suhteen, että heillä säilyisi oikeus sopeutumiseläkkeeseen myös tulevaisuudessa. Lakiehdotukseen sisältyvien sopeutumiseläkeoikeuden menettävien edustajien oikeusasemaa siirtymävaiheessa turvaavien järjestelyjen (sopeutumiseläkkeen korvautuminen sopeutumisrahalla, vanhuuseläkeikää lähestyvien sopeutumisrahakauden pidentäminen ja kansliatoimikunnan mahdollisuus myöntää ylimääräistä sopeutumisrahaa) vuoksi perustuslakivaliokunta katsoo, että sopeutumiseläkkeen lakkauttaminen ei loukkaa sopeutumiseläkkeeseen oikeutettujen eikä myöskään sitä jo nauttivien kansanedustajien omaisuudensuojaa. Valiokunta korostaa, että arvio perustuu kansanedustajien sopeutumiseläkkeen erityiseen oikeudelliseen, työttömyysturvan kaltaiseksikin mainittuun luonteeseen verrattuna muihin eläke-etuuksiin. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna, että kaikki kansanedustajat ovat samanlaisen etuusjärjestelmän piirissä edustajakautensa jälkeen. Tällä hetkellä ennen vuotta 2011 edustajiksi tulleet ovat sopeutumiseläkejärjestelmän ja vuoden 2011 jälkeen valitut edustajat sopeutumisrahajärjestelmän piirissä. Molempien etuuksien suuruus määräytyy yhtäläisin perustein, mutta sopeutumisrahaa, toisin kuin sopeutumiseläkettä, voi saada vain määräajan. 

Valiokunta toteaa, että työeläkelakeihin tehdyillä uudistuksilla on johdonmukaisesti pyritty vähentämään mahdollisuuksia varhaiseen eläköitymiseen ja luotu kannusteita jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Tästä syystä on asianmukaista, että eläkejärjestelmän yleisten tavoitteiden mukaisesti myöskään entisillä kansanedustajilla ei ole etuusjärjestelmään liittyviä kannusteita jäädä varhain pois työelämästä.  

Sopeutumisrahan katsottiin vuonna 2011 hyväksytyssä uudistuksessa olevan sopeutumiseläkettä parempi etuus turvaamaan toimeentuloa työttömyysetuuden kaltaisesti edustajan työn päätyttyä ja samalla tarjoamaan kohtuullisen ajan työmarkkinoille hakeutumiseen. Kuten lakialoitteen perusteluissa tuodaan esiin, sopeutumiseläkkeenkin alkuperäinen tarkoitus oli antaa turvaa erikoislaatuista sosiaalista riskitilannetta varten ja auttaa sopeutumaan edustajakauden jälkeiseen tilanteeseen. Kyse on ollut turvan antamisesta erityisesti sellaisille edustajille, jotka ovat olleet pitkähkön aikaa edustajantoimessa mutta jotka edustajantoimen päättymisen jälkeen eivät vielä ole täyttäneet laissa säädettyä eläkeikää. Kun edustajat tuohon aikaan olivat keskimäärin iältään nykyisiä edustajia vanhempia, etuuden ei ajateltu kestävän kymmenien vuosien ajan. 

Sopeutumisraha puolestaan on sopeutumiseläkettä selkeämmin työttömyysetuuteen rinnastuva, koska sen kesto ja määrä työttömyysetuuden tavoin määräytyvät edeltävän "työuran" eli edustajana toimittujen vuosien ja ansioiden perusteella. Valiokunta pitääkin tarkoituksenmukaisena, että sopeutumisrahaa muutetaan aiempaa enemmän vastaamaan ansioihin perustuvaa työttömyysturvaa. Tästä syystä on tarpeen, että oikeus sopeutumisrahaan syntyy jo yhden vuoden edustajantoimen perusteella ja että sen taso alusta lähtien vastaa paremmin ansioperusteista työttömyysetuutta. Sopeutumisraha on jatkossakin tulovähenteinen eli sitä maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen lisäksi myös pääomatulot. Sopeutumisrahaa ei makseta 65 vuotta täyttäneelle. Jos henkilö on sopeutumisrahaa saadessaan täyttänyt 59 vuotta, hänen sopeutumisrahansa voi jatkua vanhuuseläkeikään eli 65-vuotiaaksi asti. Valiokunta toteaa, että mahdollisten kohtuuttomien tilanteiden varalta lakialoitteessa ehdotetaan eduskunnan kansliatoimikunnalle mahdollisuutta myöntää kansanedustajana toimineille henkilöille terveydellisestä, taloudellisista, sosiaalisista tai muista erityisistä syistä harkinnanvaraista sopeutumisrahaa kerrallaan enintään 12 kuukauden ajaksi. Valiokunta korostaa, että harkinnanvaraista sopeutumisrahaa ei voi saada, jos henkilöllä on yhä oikeus saada sopeutumisrahaa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentin perusteella.  

Työttömyysturva

Valiokunta pitää asianmukaisena, että lakialoitteessa ehdotetaan työttömyysturvalakiin tehtäväksi muutoksia, jotka turvaavat lyhyehkön aikaa kansanedustajana toimineen mahdollisuuden säilyttää oikeus saada ansio- tai peruspäivärahaa aiemman palkkatyön tai yrittäjätoiminnan perusteella. Työttömyysturvalakiin ehdotetuilla muutoksilla työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennetään ajalla, jona henkilö on hoitanut kansanedustajan tai ministerin tehtävää (5 luvun 3 ja 7 §). Edustaja- tai ministerikauden päätyttyä henkilö voi valita, hakeeko hän sopeutumisrahaa vai työttömyysetuutta. Käytännössä tämä mahdollisuus koskee lähinnä niitä kansanedustajia ja ministereitä, joiden kohdalla kausien määrä on enintään kaksi, koska tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.  

Kansanedustajana tai ministerinä toimiminen ei edelleenkään olisi palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävää työtä, eikä ansiopäivärahan määrä voi perustua näistä tehtävistä saatavaan palkkioon. Palkkioista ei myöskään edelleenkään peritä työttömyysvakuutusmaksua. Jotta ansiopäivärahaoikeus voi pidennetyn tarkastelujakson perusteella syntyä, edellyttää se, että työttömyyskassan jäsenyys on ollut voimassa yhdenjaksoisesti paitsi työssäoloehtoa kerryttävän työskentelyn aikana myös ajan, jolla tarkastelujaksoa pidennetään. 

Muut etuudet

Edustajien sopeutumisrahajärjestelmä luotiin vuonna 2011, jolloin sopeutumiseläkkeen piiriin jäivät vielä ennen ko. vuotta valitut kansanedustajat. Valiokunta totesi tuolloin antamassaan lausunnossa, että erikseen on selvitettävä, miten uusi etuus, sopeutumisraha, otetaan huomioon muita sosiaalietuuksia myönnettäessä samoin kuin sopeutumisrahan vaikutus muun muassa eläkkeen määräytymiseen.  

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi, että sopeutumisraha kartuttaa edustajaeläkettä vastaavalla laskentatavalla kuin työttömyysetuudet kartuttavat työeläkettä. Eläkettä voi kertyä sopeutumisrahan perusteella enintään kolmen vuoden ajalta. 

Voimassa olevan lainsäädännön perusteella sopeutumisrahaa ei oteta huomioon sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuutta laskettaessa. Jos henkilö on saanut ennen päivärahaetuusoikeuden syntymistä vain sopeutumisrahaa, sairausvakuutuslain mukainen päiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Eduskunnassa hyväksytyn hallituksen esitykseen HE 296/2018 vp sisältyvän sairausvakuutuslain muutoksen perusteella sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus määräytyy 1.1.2020 alkaen hakijan vuositulon perusteella. Vuosituloon lasketaan mukaan myös sopeutumisraha eli sopeutumisraha vaikuttaa jatkossa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahan määrään. Sopeutumisraha on edelleen sairauspäivärahaan nähden niin sanottu estävä etuus eli henkilöllä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan, jos hän saa sopeutumisrahaa. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin tilanteet, joissa henkilö on sopeutumisrahalla ollessaan ollut työssä ja tulee työkyvyttömäksi tähän työhön. 

Sopeutumisrahalla ei ole voimassa olevan lainsäädännön perusteella vaikutusta vanhempainpäivärahan maksamiseen. Eduskunnassa hyväksytyn hallituksen esitykseen HE 296/2018 vp sisältyvän sairausvakuutuslain muutoksen perusteella vanhempainpäiväraha maksetaan 1.1.2020 alkaen vähimmäismääräisenä ajalta, jolta henkilö saa sopeutumisrahaa, koska sopeutumisraha otetaan jatkossa huomioon päivärahan perusteeksi tulevassa vuositulossa eikä ole perusteltua maksaa samalta ajalta täysimääräisesti kahta eri ansiomenetystä korvaavaa etuutta. Vanhempainpäiväraha maksetaan vastaavasti vähimmäismääräisenä myös esimerkiksi eläkettä saavalle tai työssäkäyvälle vanhemmalle. 

Sopeutumisrahan hakeminen

Lakiehdotuksen (6 §:n 2 mom.) mukaan sopeutumisrahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden lopusta, jonka aikana edustajantoimi on päättynyt. Sopeutumisrahaa koskevaan hakemukseen merkitään haluttu alkamispäivä, joka voi olla aikaisintaan edustajantoimen päättymistä seuraava päivä. Tämän jälkeen sopeutumisrahaa voi hakea alkamaan kalenterikuukauden alusta. Sopeutumisraha voi siten alkaa joustavasti kuuden kuukauden hakuajan aikana. Sopeutumisraha voidaan myös myöntää takautuvasti, kuitenkin aikaisintaan edustajantoimen päättymisestä lukien.  

Sopeutumisrahakauden (1—3 vuotta) laskeminen alkaa sopeutumisrahan myöntämisestä, eli se riippuu siitä, mistä lukien sopeutumisrahaa on haettu. Edustajantoimen päättymisestä alkavan sopeutumisrahakauden laskenta alkaa seuraavan täyden kuun alusta, eli vuonna 2019 1.5.2019 alkaen. Lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin mukaan myös se aika, jona sopeutumisrahan maksaminen on keskeytettynä esimerkiksi ansiotyöhön siirtymisen vuoksi, kuluttaa sopeutumisrahan maksamisaikaa ja keskeytyksen jälkeen sopeutumisrahaa maksetaan vain se aika, joka sopeutumisrahan maksamisajasta on jäljellä.  

Niille henkilöille, joille on myönnetty sopeutumiseläke, Keva toimittaa ilman uutta hakemusta päätöksen 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännösten mukaisesti myönnetystä sopeutumisrahasta. Voimaantulosäännöksen 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, joissa sopeutumiseläke on lain tullessa voimaan keskeytettynä, Keva keskeyttää automaattisesti myös myönnetyn sopeutumisrahan maksun, jollei eläkkeensaaja toisin ilmoita. Niillä henkilöillä, joilla on oikeus sopeutumiseläkkeeseen mutta jotka eivät sitä ole hakeneet, on kuusi kuukautta lain voimaantulosta aikaa hakea sopeutumisrahaa. 

Voimaantulo

Aloitteen mukaan lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2019. Eduskuntakäsittelyn ja lain vahvistamisen vaatiman ajan vuoksi valiokunta ehdottaa, että laki tulee voimaan 1.4.2019 alkaen.  

Lakialoite

Valiokunta on hyväksynyt lakialoitteen LA 84/2018 vp mukaisena lain kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta sekä lain kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta, joiden perusteella kansanedustajien sopeutumiseläke lakkautetaan ja kaikki kansanedustajat tulevat sopeutumisrahajärjestelmän piiriin. Näin ollen lakialoitteessa LA 18/2016 vp ehdotettu sääntelytarve on poistunut ja lakialoite LA 18/2016 vp ehdotetaan hylättäväksi.  

Kansalaisaloite

Edellä mainituista syistä myös kansalaisaloite KAA 1/2018 vp ehdotetaan hylättäväksi.