Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä asianmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa, joissa valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että päivärahojen määräytymisperusteista säädetään pysyvällä lainsäädännöllä. Kuten valiokunta on aiemminkin todennut, järjestelmän läpinäkyvyyden vuoksi poikkeussäännöksistä tulisi luopua. Pysyvään järjestelmään siirtyminen vastaisi sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamis- ja selkiyttämistavoitetta.

Väliaikaisella lainsäädännöllä vuodesta 1993 lukien vuosittain säädetty vähennys työtulosta tai etuudesta merkitsee kaikkien päivärahojen osalta alempaa tasoa kuin mitä pysyvän lainsäädännön mukaisesti määräytyvä laskentasääntö tuottaisi. Prosenttivähennys heikentää esimerkiksi työttömyyden, kuntoutuksen taikka sairaus- tai vanhempainloman takia työelämästä poissa olevien taloudellista asemaa. Mikäli vähennystä ei tehtäisi, lisääntyisivät päivärahamenot vuonna 2007 arviolta 51 miljoonaa euroa. Menonlisäys nostaisi työnantajan sairausvakuutusmaksua ja palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua kumpaakin 0,04 prosenttiyksiköllä. Menonlisäys ei vaikuttaisi valtion menoihin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan työntekijäin eläkemaksun arvioidaan vuonna 2007 olevan saman suuruinen kuin vuonna 2006 eli 0,1 prosenttia alempi kuin mitä hallituksen esityksessä on arvioitu. Maksujen yhteismäärä olisi 4,88 prosenttia.

Valiokunta ei pidä hyväksyttävänä sitä, että vähennys päivärahoissa tai muissa etuuksissa olisi palkansaajan maksuja suurempi. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 §:ää muutettavaksi siten, että päivärahan perusteena olevista työtuloista, vakuutuspalkasta tai maksettavasta etuudesta vuonna 2007 vähennetään enintään alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärä, ei kuitenkaan enempää kuin 4,98 prosenttia. Työntekijäin työeläkevakuutusmaksun tultua vahvistetuksi päivärahoista tehtävän vähennyksen tarkka määrä täsmennetään lain 2 §:n nojalla annettavalla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Työeläkevakuutusmaksun osalta valiokunta toteaa, että maksun nousupainetta on pyritty hillitsemään paitsi vuonna 2005 voimaantulleella laajalla eläkeuudistuksella myös vastikään eduskunnassa hyväksytyllä työeläkelaitosten sijoitustoimintaa koskeneella uudistuksella. Sijoitustoiminnan uudistamisesta antamassaan mietinnössä (StVM 31/2006 vp) valiokunta totesi, että työeläkevakuutusmaksun pitkän aikavälin nousunpaineen hillitsemisen lisäksi on yhtä tärkeää huolehtia maksun järkevästä ja mahdollisimman tasaisesta kehityksestä. Vakuutettujen kannalta on olennaista, ettei vakuutusmaksun nousupaineen johdosta jouduta puuttumaan eläke-etuuksien tasoon. Suurempaan eläkemenoon onkin syytä varautua ennakolta niin, ettei maksu nouse kohtuuttomasti väestön huoltosuhteen muuttuessa.

Kun työeläkevakuutusmaksu on vuonna 2007 pysymässä nykyisellä tasolla, valiokunta katsoo aiheelliseksi huomauttaa, että eläkemaksujen tarkoituksena on turvata eläkkeiden maksaminen pitkällä tähtäimellä eikä niitä ole tarkoituksenmukaista käyttää suhdannepolitiikan välineinä. Tätä puoltaa myös se, etteivät eläkemaksut ole valtiosääntöoikeudellisessa mielessä veroja.